Enersense International Oyj (HEL:ESENSE)
Finland flag Finland · Delayed Price · Currency is EUR
3.170
+0.070 (2.26%)
Apr 28, 2026, 6:02 PM EET
← View all transcripts

Earnings Call: Q4 2022

Feb 27, 2023

Speaker 4

Oikein hyvää iltapäivää kaikille webcastin seuraajille ja tervetuloa seuraamaan Enersensen vuoden 2022 highlighteja. Tietysti käydään numeroista pääkohdat läpitte ja minkälaisiin onnistumisiin meillä on vuoden aikana ollut ja miten nähdään sitten myöskin tulevaisuuden kehittyminen. Otsikosta sen jo näkee, että meillä on erinomaiset lähtökohdat tulevaisuuden kasvuun ja myös kannattavuuden kehittämiseen. Tilauskanta EUR 415 million. Kaikkien aikojen korkein luku. Yksi meidän strateginen kärkialue maatuulivoiman hankekehitys ja myöhemmin energiantuotanto sitä kautta. Hankeportfolio hankekanta kasvoi 8,000 megawattiin 3,000:sta viimeksi raportoidusta, todella merkittävä kasvu siellä puolella. Tiivistetään tota viime vuotta, että mitä siellä on ne isoimmat tapahtumat tosiaan ollut. Tilauskanta EUR 415 million, maatuulivoiman hankekehitysportfolio 8,000 megawattia. Toinen strateginen kärki kehitysalue merituulivoiman jalustakokonaisuudet. Ensimmäinen kauppa Tanskaan antaa tietysti meille luottamusta siihen, että me ollaan kilpailukykyisiä ja kyetään pärjäämään globaalissa kilpailussa. Tässä markkinassa valtava potentiaali. Päästötön liikenne sähköautojen latausteknologiassa.

Myöskin päästiin lentävään lähtöön ensimmäisen yritysjärjestelyn jälkeen, eli siellä myöskin saatiin heti kauppa Ruotsiin. Arvoketjun laajentumista. Meillä oli useita yritysjärjestelyitä tuossa seuraavalla sivulla lyhyt tiivistelmä niistä, ja myöskin vuoden lopussa vaihtovelkakirjalaina saatiin menestyksekkäästi maaliin, joka mahdollistaa meille nämä panostukset ja edelleen kiihdyttämisen meidän strategisissa kärkihankkeissa ja sitä kautta päästään niihin meidän isoihin tavoitteisiin, jotka on asetettu vuodelle tai vuoteen 2027. Vuosi oli vähän kaksijakoinen, eli geopoliittinen tilanne oli tietysti täysin odottamaton. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä kautta haasteet toimitusketjuissa. Inflaatiohaasteet näkyi meidän viime vuoden kannattavuudessa erityisesti meidän perusliiketoiminnassa. Toisaaltas ottaen huomioon markkinan mullistuksen murroksen, näkisin, että selviydyttiin siitä kohtalaisen hyvin, vaikka se näkyi tiettyjen projektien viivästymisissä ja sitä kautta sitten niissä odotuksissa tai meidän omissa odotuksissa viime vuoden tulokseen. Katsauskauden jälkeen ehkä sellainen merkittävä kokonaisuus Voimatel yritysjärjestely, josta ilmoitettiin, että vetäydytään.

Eli järjestely kokonaisuudessaan osoittautui sellaiseksi, että se ei ole toteutuskelpoinen ja todettiin, että laitetaan fokus ja energia muihin asioihin, jotka vie yhtiötä eteenpäin meidän strategisiin kehitysalueisiin. Tosiaan tämän järjestelyn kariutumisella ei ole merkitystä meidän pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tuossa vielä lyhyesti järjestelyt, joita toteutettiin viime vuonna, eli Megatuuli siellä viime vuoden alussa. Osoittautunut erinomaiseksi strategiseksi liikkeeksi meillä. Meillä on vahva hankekehitysportfolio 8,000 megawattia. Se vie meitä kohti sitä omaa energiantuotantoa eli 700 megawattia vuoteen 2027 mennessä. On päästy jo tulouttamaan myöskin sieltä hankekehitystuloja ja sitä kautta nähdään siinä iso potentiaali myöskin tuleville vuosille. P2X Solutions vihreä vety. Isot mahdollisuudet ollaan niin omistajana kuin myös rakentajana mukana tässä kokonaisuudessa. Helenin liikkeenluovutus viime vuoden lopussa. Iso kauppa. Iso mahdollisuus meille myöskin strategisena partnerina Helenin kanssa viedä asioita eteenpäin tulee näkymään tämän vuoden kannattavuuden kehityksessä. Päästöttömään liikenteeseen liittyen sähköiset latausautot ja niihin liittyvät latausratkaisut.

Unified Chargers ja vähemmistösijoitus Parking Energy. Tällä puolella tapahtuu paljon. Markkina kasvaa voimakkaasti. Uskotaan myös, että päästään tällä puolella tänä vuonna vielä tiedottamaan muitakin positiivisia asioita kuin mitä nyt tuossa tietysti jo viime vuoden lopulla heti saatiin hyvä startti siihen. Jos käydään vähän noita viime vuoden lukuja läpi ja tässä kohtaa annan Mikko puheenvuoron.

Speaker 5

Aloitetaan tilauskannalla. Meillä on tilauskanta erittäin vahva EUR 415 million. Viime vuonna liikevaihto EUR 268 million, niin on sellainen reilu noin 1.5 vuotta tilauskannassa valmiina. 42% prosentuaalinen kasvu viime vuoteen nähden. Me oltiin pitkään tuossa EUR 300 million paikkeilla ja erityisesti vois sanoa H2 viimeinen jälkimmäinen puolisko viime vuodesta niin oli myynnin suhteen erittäin hyvä ja itse asiassa jatkunut vielä tammikuussa. Me ollaan tammikuussakin julkaistu yli EUR 50 million arvosta uusia tilauksia. Tuolta merkittävimpänä näkyy Smart Industry. Siellä meidän Helenin kanssa tehty ulkoistussopimus näkyy isoimpana, mutta ilman Heleniäkin puhuttais kuitenkin niin kuin noin 50% tilauskannan kasvusta Powerissa 34% tulee pääosin Suomen energiamurroksen siirtyminen vihreään energiaan eli tuulivoima ja siihen liittyvät johdannaiset, runkoverkko, rakentaminen ja muu vastaava. Connectivity puolella tilauskanta vähän pieneni. Tämä on ihan normaalia, eli meillä on siellä tyypillisesti pitkiä runkosopimuksia, joita sitten kerralla uusitaan.

Connectivity alueelta voisin sanoa sen verran vielä tarkennuksena, että erityisesti tämä kuitu kotiin -markkina on tällä hetkellä vahvassa nousussa. Jos katsoo meidän tiedotteitakin, niin ollaan sekä joulukuussa että tammikuussa tiedotettu merkittävistä kaupoista tähän liittyen. International Operations puolella meillä on tilauskanta ollut aivan huipputasolla viimeksi edellisenä vuonna ja taikka toissa vuonna ja myöskin edellisenä vuonna pysyi siellä. Sitä kautta niin tähän tilauskantaan ollaan erittäinkin tyytyväisiä. Liikevaihdon osalta näkyy iso hyppy tuolla. Q4 tulee pitkälti tuolta meidän International Operations segmentistä, siellä on iso tilauskanta ollut ja näitä kyseisiä projekteja on nyt päästy tulouttamaan myöskin. Valitettavasti ei näy ihan samalla tavalla täällä meidän käyttökatteessa. Tuossa me ollaan International Operationsissa kirjattu Q4:lle EUR 3.5 million tappio muutamasta yksittäisestä projektista. Ei ole tämmöinen, että olisi kautta linjan, vaan on ihan alle niin kun one hand's fingers laskettava määrä. Puhutaan muutamasta. Toinen jos katsoo tämä yleensä meidän Q4:n käyttökatetta.

Positiivista siellä oli merkittävä tuulivoimatuloutus EUR 7.5 miljoonaa. Samaan aikaan tosiaan Baltiassa tehtiin EUR 3.5 miljoonan projektitappiot. Panostettiin meidän offshoreen ja tähän toiminnanohjausjärjestelmähankkeeseen EUR 2.7 miljoonalla. Noin reilu EUR 6 miljoonaa oli tällaisia panostusaiheita. Lisäksi tuolla käyttökatteeseen vaikutti myöskin jonkun verrankin tämä Voimatel-järjestely. Siihen liittyvät kilpailuviranomaisen kanssa käydyt keskustelut ja niihin liittyvät taustaselvitykset toi myöskin jonkun verran kustannuksia tuohon vuoden viimeiselle neljännekselle. Kassavirta oli positiivinen. Ei ihan noin korkea kuin Q4:lla. Q3:lla tuo kassavirta. Itse asiassa se positiivisuus johtui pitkälti tuosta, Q2 oli meillä käyttökatteellisesti heikko. Ukrainan sota käynnistyi. Meillä tuli selkeästi niin kuin pieni pysähdys siinä niin kuin Q2:lla viime vuonna liiketoimintaa. ICT:llä lakko näkyy täällä meillä sitten Q3:n kassavirras käyttöpääomia vapautuu. Edelleen ollaan ihan positiivisella kassavirralla sitten Q4:lla.

Taseen osalta omavaraisuusasteessa jonkun verran tultu alaspäin. Tulee suoraan siitä meidän vaihtovelkakirjajärjestelystä, joka me tehtiin joulukuun alussa. Tämän vuoden tulosohjeistus EUR 208 million-EUR 310 million. Tuossa kohtaa näkyy se meidän hyvä tilauskanta. Jos muistatte vielä meidän tällaiset pitkän aikavälin tavoitteet. Me ollaan puhuttu siitä, että 2027 mennessä me ollaan core businesksen ja meidän perusliiketoiminnassa EUR 300 million tasossa, niin me ollaan näillä näkymin tullaan siihen pääsemään ennen 2027. Se mihin lähdetään seuraavaksi tekemään töitä toiminnanohjausjärjestelmän ja muun toiminnan kehittämisen kannalta on päästä siihen kannattavuuspuoleen, mutta siihenkin me ollaan tällä hetkellä panostamassa meidän toiminnanohjausjärjestelmään. Tämä vuosi tulee olemaan merkittävin panostusvuosi siihen, ensi vuonna sitten selkeästi vähemmän. Toinen panostus, mitä tänä vuonna vielä tehdään, on tämän offshore-liiketoiminnan ylösajo. Ensimmäinen kauppa saatiin jo joulukuussa, mutta se vaatii vielä näitä uusia kauppoja päälle, että päästään siinä niin kuin riittävään kannattavuustasoon.

Samaan aikaan toki vielä edelleen panostetaan tuulivoimahankkeiden kehittämiseen. Näitä varten me hankittiinkin se EUR 26 million vaihtovelkakirjarahoitus. Pystytään tekemään näitä tarvittavia panostuksia. Nämä kaikki näkyy tässä tämän vuoden kateohjauksessa nämä meidän tarvittavat panostukset. Uskotaan, että pitkällä aikavälillä tämä tulee kiihdyttämään, tulee viemään meitä sinne meidän pitkän aikavälin tavoitteisiin. Varojen jakamisesta hallitus esittää yhtiökokoukselle EUR 0.10 per osake. Pääomapalautusta maksetaan kahdessa erässä eli hyvin vastaavalla tavalla kuin viime vuonna meidän osingonmaksu eli toukokuussa 1. erä ja sitten arviolta marraskuussa 2. erä. Jussi jatkaa tästä.

Speaker 4

Kiitos! Käydään vielä meidän strategisia kulmakiviä ja potentiaalia muutamalla slaidilla läpi. Eli kertauksenomaisesti ehkä meillä on ydinliiketoiminta eli meidän core tekeminen, jossa liikevaihdollisesti ollaan hyvällä trackillä. Kannattavuudessa meillä on tekemistä, mutta uskon, että se myöskin sieltä tulee kovan työn kautta ja se mahdollistaa meillä nämä panostukset näihin strategisiin fokusalueisiin eli merituulivoimalajalustojen rakentaminen toimitukset. Siellä meillä on ensimmäinen kauppa viime vuoden lopulla saatu antaa konfidenttia siihen, että pärjätään markkinassa. Uusiutuva energia, siellä tuuli- ja aurinkovoima, hankekehitys, merkittävä kasvu siinä hankekehitysportfoliossa ja Päästötön liikenne, jossa myöskin päästiin markkinaan sisään välittömästi yritysjärjestelyn jälkeen. Nähdään iso potentiaali näissä strategisissa ydinalueissa. Samanaikaisesti ydinliiketoiminnassa on valtava potentiaali kannattavuusparannuksen kautta ja sitä kautta laiva menee hyvään suuntaan tällä hetkellä eteenpäin. Uudet liiketoiminnat pidetään silmät auki niin sanotusti katsotaan, mitä tapahtuu markkinoilla. Jos tulee kiinnostavaa, ollaan edelleen avoimia yritysjärjestelyille ja sitä kautta pystytään viemään entistä tehokkaammin yhtiötä eteenpäin.

Katsotaan tätä viime vuotta vielä, niin maatuulivoiman hankekehityksessä meillä oli tosiaan erinomaista onnistumista. Se portfolio kasvoi jo 3,000 megawatista 8,000 megawattiin. Tässä ehkä vähän busy kalvo, mutta kuvaa sen, että mikä meillä on tavoite vuonna 2027 ja missä oltiin vuonna 2022 eli liikevaihdossa EUR 500 miljoonaa. Tavoitteena 265. Hyvin voimakkaasti core bisneksestä, jonka osuus nähdään, että vuonna 2027 on EUR 300 miljoonaa. Ollaan siinä hyvässä vauhdissa. Jos katsotaan kannattavuutta, siellä meillä on ydinliiketoiminnassa edelleen tekemistä, mutta myös kaikki mahdollisuudet onnistua. Toisaalta taas käyttökate muodostui voimakkaasti maatuulivoiman hankekehitystuotoista, joka näkyy tuolla meillä strategisten kasvuhankkeiden kautta kannattavuudessa ja sitä kautta ollaan myöskin siinä jo hyvällä träkillä. Oma energiatuotanto tulee pikkasen myöhemmin, mutta myös siellä taas vahva iso oma hankekanta 8,000 megawattia antaa meille confidentin ja luottamuksen siihen, että varmasti tullaan siihen 700 megawatin kokonaisuuteen pääsemään. Päästöttömien vähäpäästöisten projektien osuus liikevaihdosta 75% ja 80% vuoteen 2027 mennessä.

Viime vuonna oltiin jo luvussa 66% ja luontaisesti meidän liiketoiminta rakentuu tällaisen toiminnan ympärille, joten tästä ollaan myöskin hyvin luottavaisia, että siihen tavoitteeseen tullaan pääsemään. Tässä ehkä nostona vielä muutamia isoja onnistumisia viime vuodesta. Kun meillä on ne strategiset kärkihankkeet, kärkialueet, merituulivoima, ensimmäinen kansainvälinen tilaus. Toimitus lähtee tänä vuonna liikkeelle. Henkilömäärä kasvaa meidän Mäntyluodon tuotantolaitoksella. Uskotaan, että siellä on iso potentiaali ja tiedetään, että siellä on iso potentiaali ja osaaminen. Markkina kasvaa voimakkaasti. Tulee pikkasen maatuulivoimahankekehityksen perässä Suomessa, mutta globaalisti painottuu erityisesti merituulivoimaa. Päästötön liikenne. Sähköisten autojen latausratkaisut. Tästä jo mainitsinkin. Saatiin hyvä startti tähän. Ollaan vielä pieni toimija. Kuitenkin teknisesti meillä on kaikki edellytykset haastaa kaikki markkinatoimijat ja ottaa selvästi isompi positio, missä tällä hetkellä vielä ollaan startup-tyyppisesti pieni toimija teknisesti ja koko konsernin voimavarat huomioiden ja panostukset mitä tehdään uskomme, että tässä meillä on iso kasvupotentiaali tämän ja tulevien vuosien aikana.

Maatuulivoimasta tässä on jo useampaa kertaa sanonut. Tässä on hyvä huomata hankekehitysportfolio tuo hankekehitystuottoa ja myös antaa meille sen confidentin, vahvuuden uskon siihen, että meillä on hyvä tiimi, joka kykenee tuottamaan meille itselle myös hyvät projektit ja sitä kautta meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä tässä markkinassa. Aurinkovoimassa myös on lähdetty liikkeelle ja siellä nähdään isoja mahdollisuuksia. Niiden hankkeiden kehitys on nopeampaa kuin tuulivoiman ja uskon, että sillä tulee oleen myöskin roolinsa tässä meidän koko kokonaishankekannassa. Mihin fokus laitetaan tänä vuonna? Tietysti ydinliiketoiminta ja kannattavuus pitää saada paremmaksi. Se on tunnistettu ja tiedostettu ja siihen tehdään toimenpiteitä. Yrityshankintoja. Jos tulee uusia tai vielä vanhojen integrointien loppuun saattamista, niihin laitetaan fokusta. Meillä on parhaat ihmiset markkinalta. Pidetään huoli, että meillä on niin tulevaisuudessakin.

Kiihdytetään, panostetaan entisestään näihin meidän strategisiin fokusalueisiin merituulivoima, maatuulivoima, joka mahdollistaa myöhemmin sen oman energiatuotannon, päästöttömän liikenteen ylösajo, nopeutus, markkinaan mukaan meno ja sitten tietysti omaan energiantuotantoon liittyen sen rahoitusmekaniikan rakentaminen ja myöhemmässä vaiheessa myöskin rahoituksen kerääminen siihen. Siinä oikeastaan typistetysti, mihin fokusoidutaan tänä vuonna ja miltä viime vuosi näytti, mitä siellä oli highlighteja. Seuraavaksi meillon analyytikoilla täällä paikan päällä mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Speaker 2

Kiitoksia, Anssi Raussi SEB:ltä. Pari kysymystä ja alotetaan ilmiselvimmästä eli ohjeistuksesta. Paljon siellä niitä ERP-kuluja on. Sitten vielä, että paljonko tuulivoimatuloutusta on mukana tuossa ohjeistuksessa?

Speaker 4

Mikko vastaatko?

Speaker 5

No ERP-kuluja on tota noin niin enemmän kuin viime vuonna. Sen verta jos avaa sitä. Tuulivoimatuloutuspuolelta, niin jos puhutaan varmaan tällaisesta niin kuin jos viime vuonna oli 2 erää, niin nyt tulee ehkä varmaan sitten 1 erä.

Speaker 2

Jes, kiitos! Sitten toinen on tähän tuulivoimaputkeen. Kun 5,000 megawatts tuli kvartaalissa lisää, niin taustoja siihen, et mitä siinä tapahtuu. Onks siellä joku pullonkaula saatu ratkaistua vai mistä tää yhtäkkinen tällainen pyrähdys tuli ja kuinka paljon siihen kuuluu projekteja?

Speaker 4

Se koostuu useammista projekteista ja me raportoidaan tietysti puolivuosittain hankeportfolion kehittyminen. Me on viime vuonna ja edelleen jatketaan tänä vuonna sen kiihdyttämistä, eli se on yksi strateginen fokusalue, johon laitetaan paukkuja ja panostetaan voimakkaasti ja nyt se näkyy myöskin tuolla hankekehitysportfolion kasvussa ja yhtälailla tuloutuksessa. Ei ole mistään yksittäisistä isosta hankkeesta kyse, vaan useammista, jotka on mennyt prosessissa tietyn vaiheen läpi. Nyt ne on siinä kunnossa, et ne on. Ne on meillä siinä raportoitavassa kokonaisuudessa.

Speaker 2

Voiko vielä muistuttaa, että mitäs tää vaatikaa, että pääsee teidän raportoituun putkeen? Mitä kaikkea on tähän mennessä tehty täs 5,000 megawatissa nyt?

Speaker 4

Mikko vai?

Speaker 5

Siellä on useampia kriteerejä. Me ei olla niitä kilpailullisuutta lähdetty avaamaan, että mitkä on meillä kriteeristöt, koska se on myöskin tämmöinen strateginen kilpailuetu meille, että tota noin niin mitkä me tiedetään olevan sellaisia trikkereitä mitkä tekee sen mahdolliseksi, että nyt tää hanke todennäköisesti menee läpi. Siellä on useita kriteerejä ennen kuin pääsee sinne listalle.

Speaker 4

Okei, kiitos.

Speaker 3

Joonas Häyhä Evlistä. Viime vuonna tosiaan inflaatio oli poikkeuksellisen korkea. Nyt viime aikoina ehkä näkynyt vähän hiipumisen merkkejä. Mikä on teidän niinkun viimeisin näkemys inflaatiokehityksessä mahdollisesti tälle vuodelle niinkun ensinnäkin Suomessa, sitten toiseksi Toiseks Baltiassa ja onks niinkun nähtävissä, että jos vaikka raaka-aineen suhteen on hiipumista, niin onko sitten palkkainflaatiossa minkäänlaista mahdollisesti niinkun vastatuulta vielä tänä vuonna? Onko niinkun sitten kun tää kysyntä on tätä mitä on tosi kovaa, niin onko työvoiman saatavuudessa jotain haasteita?

Speaker 4

Jos mä vastaan siksi yleisesti ja Mikko ottaa sit vähän tarkemmin kantaa. Tietysti jos mietitään viime vuotta, niin se tilanne eskaloitu hyvin yllättäen kaikille johtuen tästä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sitä kautta siitä tuli kerrannaisvaikutuksia, jotka näkyy valitettavasti tuossa viime vuoden tuloksessa myöskin. Nyt se tilanne on siinä mielessä eri, että, et siitä ollaan niinku tietoisia, että inflaatio on täällä ja sitä pystytään paremmin laittamaan sopimuksiin sisään ja sitä kautta vastaamaan siihen. Työvoiman saatavuuden osalta on niukkuutta verrattuna missä oltiin aikaisemmin. Toisaalta se on yks meidän vahvuusalue myöskin, ja uskon, että se saattaa olla meillä myöskin kilpailuetu siinä, että me kyetään toimimaan sellaisessa ympäristössä, missä ehkä kilpailijat ei niin hyvin. Mikko jos haluat tarkentaa inflaatio.

Speaker 5

Inflaatio sieltä me ollaan käytännössä viime vuoden helmikuusta saakka aika pitkälti kaikkiin sopimuksiin neuvoteltu tällaisia indeksipykäliä tai muita vastaavantyyppisiä suojauskeinoja näihin mitä me tehdään. Siellä on enää muutamia vanhoja ylläpitosopimuksia, jotka suurin osa niistä loppuu jo tänä vuonna. Mitä meillä on enää jäljellä neuvotteluja, mitkä on vielä vähän auki, suurempana osana niinkun ylläpitosopimuksiinkin on saatu sovittua joko polttoaineisiin, palkkoihin tai raaka-aineisiin liittyviä hintamuutoksia.

Speaker 3

Suomessa ei tosiaan ole niin suuri. Entäs vielä niinku onko Baltiassa vielä kun ainakin viime vuonna siellä oli niinku enemmän haasteita sitten noitten vanhojen sopimuksien päivittämisen kanssa ja näin poispäin että?

Speaker 5

Baltiassa me kirjattiin myöskin tällaisia tappiollisia projektimerkintöjä sinne, että ja tosin niitä on saatu korjattua myöskin tällä tavoin.

Speaker 3

Ehkä vielä tosta kausiluonteisuudesta tänä vuonna. Viime vuonna oli vähän poikkeuksellinen toi viivästy projekteja sattuneista syistä. Esim erityisesti Q2 jäi heikoksi. Miltä tänä vuonna toi kausiluonteisuus? Onko niinku vähän normaalimpi vuosi sen suhteen?

Speaker 4

No joo, tää vuosi on meillä tietysti niinko rakentamisen suhteen, niin siinä on tietty kausiluonteisuus johtuen talvesta ja sitä kautta eli Q1 yleensä hiljaisin rakentamisen kautta ja sitten se kiihtyy siit Q2, Q3 ja Q4:kin riippuen sitten minkälainen sääolosuhde on. Toki nyt sitten tuulivoimahanketuloutukset niin ne ei ole riippuvaisia kausiluonteen suudesta ainakaan voimakkaasti, vaan ne menee sit miten projektit etenee. Niillä saattaa olla vaikutusta tai heilahtelua sitten kvartaalituloksiin, mutta se perusliiketoiminta niin ainakin tämän hetken näkymän mukaan niin pitäis olla enemmän normaali. Ehkä vielä lisäyksenä viime vuonna toisella kvartaalilla oli vielä ICT:llä lakko, mikä näkyy selkeästi meidän Connectivity-liiketoiminnan tuloksessa.

Speaker 6

Okay, kiitos.

Speaker 1

Aapeli Pursimo Inderesiltä. Oikeastaan yksi kysymys vaan. Onko teillä nousseella rahoituksen hinnalla jotain vaikutuksia teidän suunnitelmiin tai aikatauluihin kautta sitten myös tuohon tuottopotentiaaliin, mitä näette tämän oman energiantuotannon kautta saavanne?

Speaker 4

Ei, ei tällä hetkellä, että se tota noin tuossa kuitenkin energian hinnatkin on vähän heilahdellut vastaavasti, että enemmän mä näkisin, että tässä nyt markkinat ehkä odottaa sitä rauhoittumista, että mihin tää niinkun ajaa tän niinku tän talven ison volatiliteetin jälkeen. Että en niinkun pitkällä aikavälillä näe vielä tässä riskiä.

Speaker 1

Jes, kiitos, ei muuta.

Speaker 2

Pari lisäkysymystä itse asiassa vielä itellä. Tuohon oman taseen tuulivoimatuotantoon, niin kuin pitkällä siin ollaan, että me kuullaan jonkunnäköisistä rahoituspakettiratkaisuista tai mihin te päädytte sen suhteen?

Speaker 4

No mä voisin kommentoida yleisesti, että meillä on tavoite 700 MW vuonna 2027. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että rakentaminen pitää lähteä tuulivoiman osalta 2024, 2025 liikkeelle. Siitä voi hakea haarukkaa, että koska sitä rahoitusta tarvitaan aurinkoenergiahankkeiden osalta mahdollisesti aiemmin.

Speaker 2

Ehkä viiminen vielä, että mainitsittekin noi uudet liiketoiminnat, et silmiä ei oo suljettu sellasilta, niin mitäs ois mielessä vielä, et mikä tonne sopis hyvin portfolioon?

Speaker 4

Kyllä mä sanoisin, että isossa kuvas meillä on ne strategiset fokusalueet. Meillä on merituulivoima, maatuulivoima, aurinko ja päästötön liikenne. Jotain niihin sopivaa, mahdollisesti myös ydinliiketoiminta tietysti on se draiveri, mikä vie yhtiötä eteenpäin ja mahdollistaa näiden strategisten kärkihankkeiden eteenpäin viemistä. Ehkä näkisin enemmän, että se on osa tätä kokonaisuutta, mikä meillä nyt on olemassa, jotain täydentävää siihen.

Speaker 2

jos vielä vähäsen jatkan, et puhuttaisko me mahollisesti teknologiasta tai projektiputken ostamisesta tai vai onko kaikki pöydällä?

Speaker 4

se voi olla teknologiaa tai projektiputkea.

Speaker 2

Kiitos.

Speaker 4

Kiitos! Sitten tässä kohtaa taidetaan kiittää. Oliko Tommi vielä tullut jotain muita kysymyksiä?

Speaker 6

Täältä tuli juuri kysymys johtoryhmän osakeomistuksista, niin kysytään, että miten tässä edetään? Miten johtoryhmä saadaan omistamaan enemmän yhtiötä?

Speaker 4

Mun mielestäni meillä johtoryhmä aika hyvin omistaa, ja henkilökohtaisesti omistan ihan merkittävänkokosenkin potin, enkä sitä ole missään vaiheessa Enersense historiaa myynyt, että sitä kautta usko yhtiöön on vahva. Tietysti meillä on haasteena se, että yhtiössä tapahtuu paljon asioita. On hankkeita tasaisesti päällä ja niin edespäin, mitkä rajoittaa sitä johtoryhmän osakeomistuksen kasvattamista.

Speaker 6

Nyt tuli toinen kysymys vielä. Otetaanpa täältä. Lähteekö Enersense Voimatel-järjestelyyn peruunnuttua etsimään korvaavaa järjestelyä jollakin muulla markkina-alueella, esimerkiksi muualla Euroopassa?

Speaker 4

Tossa vähän sivuttiinkin sitä jo. Eli, mitä mahdollisia hankintakohteita voisi olla? Sanosin, et se painottuu enemmän sinne meidän strategisiin kärkikehitysalueisiin.

Speaker 6

Täällä ei tällä erää enempää kysymyksiä.

Speaker 4

Me kiitämme tässä kohtaa webcast-yleisöä ja toivotamme kaikille erinomaisen hyvää kevättalvea ja vuoden jatkoa ja kuulemme viimeistään sitten Q1-julkistuksen yhteydessä. Kiitoksia!

Powered by