Lämpimästi tervetuloa Pihlajalinna's vuoden 2023 vuoden first half tulosinfoon! Minun nimeni on Tuula Lehto ja toimin Pihlajalinna's Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja. Studiolla kanssani ovat tänään Toimitusjohtaja Mikko Wirén ja Talousjohtaja Tarja Rantala. Käymme esityksessä läpi vuoden second quarter ja vuoden second half talousluvut sekä ajankohtaiset teemat niin yhtiöstä kuin markkinasta. Esityksen lopuksi vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiinne. Te siellä ruutujen äärellä voitte tuttuun tapaan lisätä koko esityksen ajan chattiin kysymyksiä. Muistattehan, että kysymykset näkyvät meillä pienellä viiveellä. Pidemmittä puheitta, ole hyvä, Mikko!
Joo, tervehdys kaikille ja munkin puolesta tervetuloa! Toi ensimmäinen vuosipuolisko on takana ja liikevaihdon orgaaninen kasvu jatkui hyvällä tasolla, eli Pihlajalinna on kyennyt ottaa edelleen markkinaosuutta tässä muuttuvassa tilanteessa. Liikevaihdon kasvu oli toi EUR 9.9 million, mut samanaikaisesti pitää huomioida, et noin EUR 13.4 million liikevaihtoo lähti suunterveydenhuollon investoinnin, tän kustannusvastuun erikoissairaanhoidosta poistumisen ja, ja vertailukauden COVID-palveluiden loppumisen kautta. Tähän suhteutettuna niin orgaaninen kasvu oli hyvin vahvaa, erityisesti täällä vakuutusyhtiö kautta yksityiset ja työterveyslääkärimarkkinassa. Ilman noita koronapalveluita, niin toi EUR 20.3 million eli 11.7% ja lääkärikeskusten käyntimäärät kasvo ilahduttavasti 9%, ja siellä nähdään selkeetä kannattavuuden parantumista, vaikka COVID-palveluita ei enää, enää sitten tuoteta.
Siinä mielessä tää on nyt hyvä tilanne tästä eteenpäin, että Q3 eteenpäin nää COVID-asiat ei oo enää sotke, eli niillä ei oo enää merkitystä näihin vertailu, vertailulukuihin, eli niistä puhuminen voidaan sitten siinä kohtaa, kun Q3 julkistusta tehdään, niin lopettaa. Etäkanava edelleen hyvin vahvana, eli 40% käynneistä etäkanavassa. Oikaistu EBITDA parani 6.6% tonne EUR 18 million, ja H1 jos katsotaan, niin 18.2%. Oikaistu EBITDA oli hieman parempi kuin viime vuonna, mut tähän vaikutti karkeesti EUR 3 million verran kuluerät, jotka ei oo toistuvia, mutta joita kuitenkaan ei oo korjattu tässä oikaistussa luvussa. Siellä tuli tää TP-TES-ratkaisun merkittävä kertakulu kesäkuulle, ja sit se varsinainen palkankorotushan sitten tulee vasta loppuvuonna. Sitten tulee useampi kuukausi niin, että tätä palkankorotusprosenttia ei vielä ole.
Sen lisäksi tää hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannusvastuu, jonka poistuminen on siis yhtiölle selkeesti positiivinen asia sen takia, et se parantaa kannattavuutta, mut erityisesti sen takia, että meidän ennustettavuus paranee sen, sen poistumisen myötä, niin sieltä tuli tässä alkuvuonna hyvin merkittävät lisäkustannukset. Pääasiallinen syy on se, et hyvinvointialueet kun alotti, niin heidän laskutuksessa on ollut todella pitkiä viiveitä, jolloinka yhtiö on saanu hyvin myöhään laskuja tän alkuvuoden aikana. Ammatinharrastajien määrä kasvoi edelleen 17%. Henkilöstön FTE pysyi edellisen vuoden tasolla. Eli tää ammattiharrastajatoiminnan kasvu on hyvin vahva ajuri tälle meidän markkinaosuuden kasvamiselle. Sairaspoissaolot väheni ja oli noin 5.9%. Eli lähet on niinku selkeesti hyvä suunta. Edelleen kuitenkin merkittävästi korkeampi kuin meidän tavoitetilanne on, mutta viime vuodessa selkeetä laskua. Tässä näkee sitten vertailua taaksepäin, eli tota Q2 samalla tasolla kuin viime vuosi.
Toi Q ykkönenhän meillä oli erittäin hyvä, osittain sen takia, et nyt siellä oli, siellä oli joitain kuluja, jotka nyt sitten tuli vasta viiveellä Q kakkoselle. Ylipäätään voi sanoa, et meiltä on nyt niinku lähteny sitä liikevaihtoo, joka meille on kannattavuudeltaan heikkoa tai tappiollista, ja se on korvaantunut tän orgaanisen kasvun kautta meidän ydinliiketoiminnalla, joka taas on kannattavuudeltaan hyvällä tasolla. Ko tavallaan se orgaanisen kasvun tuoma niinkun lisäys meidän perustoimintaan, niin se näkyy ko yläriviä katsottaessa vähän vähemmän kuin se aidosti on, koska sieltä lähtee vastaavasti pois ihan meidän strategian mukaisesti ja meidän tavoitteiden mukaisesti sitten sitä ei kannattavaa ja ennustettavuutta huonontavaa liikevaihtoa. Tässä on sitten taulukkomuodossa lukuja, liikevaihdon muutos toi noin EUR 10 million +. Jos EBITDA:ta kattoo, niin siellä hurja parannus, EUR 24.9 million-EUR 40.8 million, ja tuolla oikaistuissakin luvuissa toi 18.2% ylöspäin.
EBITDA 6.6-19.4, eli siellä vielä, vielä rajumpi nousu, ja sitten oikaistussa tää ero on pienempi. Siellä viime vuonna tähän osu vero veroteknisistä syistä tiettyjä positiivisia eriä liittyen Pohjola Sairaala -kauppaan, joka selittää tän oikaistun EBITDA:n eron pienuutta verrattuna tuohon ei oikaistuihin lukuihin. Jos katotaan asiakasryhmittäin, niin yritysasiakkaiden puolella 19% kasvu. Koronaliike palveluliikevaihto laski sielt noin EUR 1.7 million. Tosiaan Q3:sta eteenpäin tällä ei enää oo relevanssia, eli sen jälkeen nää luvut on tämän suhteen täysin vertailukelposia. Käyntimäärät nousi ton 13% vertailukaudesta ja sit tää vakuutusyhtiöasiakkaille toteutunut myynti nousi EUR 5.7 million eli 20%. Q1:llähän tässä oli vielä sitä efektiä mukana, että Pohjola Sairaala ei ollu mukana tammikuuta, mutta nyt tää on ihan vertailukelpoinen luku. Eli tässä vakuutusyhtiömarkkinassa selkeästi otetaan, otetaan niinku markkinaa kilpailijoita ja, ja uskon, että tää kehitys tulee jatkumaan.
LähiTapiola esimerkiksi on todennut ihan julkisesti, että ne hakee monituottajamallia, joka avaa meille, meille mahdollisuuksia. Yksityisasiakkaissa liikevaihto pieni lasku, mutta siellä tosiaan tää suunterveyden divestointi, joka on ollut meille, meille tappiollisia liiketoimintaa, niin ilman sitä 12% kasvu. Suunterveyden divestoinnissa toi EUR 4.1 miljoonaa laskua ja yritysjärjestelyt vastaavasti nousi, nosti liikevaihtoa EUR 1.1 miljoonaa, ja käyntimäärät täällä lääkärikesustoimipisteissä toi 4% ylös vertailukaudesta. Erityisesti täällä lääkärikesustoiminnassa on ilahduttavaa nähdä sen perustoiminnan kannattavuuden paraneminen. Ollaan pystytty selkeästi kattamaan se, se aukko, mikä jäi noiden koronapalvelujen pois jäämisestä, se normaali oman liiketoiminnan orgaanisen kasvun ja liiketoiminnan parantamisen kautta. Julkisissa asiakkaissa 1% kasvu. Tosiaan täällä tää erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtyminen pois laski EUR 5.7 miljoonaa liikevaihtoa, ja nyt on esitys siitä, että 1.7. meiltä lähtee myös Keski-Suomen, Keski-Suomen hyvinvointialueen tää vaativa erikoissairaanhoito kustannusvastuu pois, joka tulee laskeen H2 liikevaihtoa noin EUR 9 miljoonalla.
August 15th wellbeing services county on tekemässä tästä varsinaista päätöstä. Tässä näkyy sitten vielä liikevaihto asiakasryhmittäin. Eli niin ku nähdään, niin vahvaa kasvua yritysasiakkaissa, yksityisasiakkaissa ja muissa palveluissa. Sitten tää julkisen puolen mm liikevaihto ihan meidän tavoitteiden mukasesti pienessä laskussa, eli saadaan sitä pois sitä liikevaihtoo, joka, joka ei, ei o, ei tuo kannattavuutta ja joka, joka vähentää sitä vaihtelua, mitä meidän numeroissa esiintyy. Siinä vielä H1. Samat, samat lopputulokset, eli sielläkin näkyy tää pieni vähenemä julkisen palvelun kokonaisosa ulkoistuksissa ja sitten vahvaa kasvua muissa osa-alueissa. Tässä vielä sitten katsottuna vähän pidemmälle taaksepäin. Tässä kokonaisosa ulkoistuksessa näkyy hyvin se, että kun nää isot hospital districts lähti rakentaan erittäin isoja uusia sairaaloita, billion investoinnit maanlaajuisesti ja samanaikaisesti tää vanhustenhuollon mitoituksien kasvattaminen, niin lähti aika voimakkaasti vaikuttaan tän meidän ulkoistusliiketoiminnan kannattavuuteen. Nyt sitten 2021 vuoden pohjakosketuksen jälkeen ollaan saatu se selkeästi paremmalle suunnalle.
Tosiaan Q1:llehän lähti jo Pirkanmaan hyvinvointialueen tää erikoissairaan kustannusvastuu ja nyt sitten Q3:sta eteenpäin lähtee Keski-Suomi. Tosiaan se Etelä-Pohjanmaa on vielä, vielä neuvottelun alla. Q tuolla katsoo tätä muita palveluita eli tätä yksityispalvelua, niin siinä nähdään selkeä parannus jo viime vuoteen, vaikka koronapalvelut on sieltä alta, alta sulanut pois. Siellä on hyvä, hyvä suunta menossa myös tällä, tällä puolella. Siinä vielä sitten EBITDA-tasot, siinä näkyy sama, sama trendi. Liiketoiminnan rakenne ja kannattavuus on vielä sitten numerona laitettu. Tästä oli kommenttia, että tää kokonaisosa ulkoistuksen Q2 oli, oli matalampi, mitä analyytikot oli arvioinut. Tässä tosiaan tää TP-TESin kertakulu ja sitten näitten hyvinvointialueen rajusti kasvaneet kustannukset alkuvuonna, jonka tosiaan siis nyt 2/3 on sitten pois tästä eteenpäin. Sekä Keski-Suomi että Pirkanmaan hyvinvointialue, jolloinka näiden e...
lukujen ennustettavuus tulee paranemaan, paranemaan selvästi eteenpäin mentäes. Sit investoinnit ja rahoitus. Oliko Tarja?
Voin ottaa. Noin. Hieman vaihtelua esiintyjiin. Kyllä, perinteisesti on katottu meidän rahavirran perusteella investointien ja yritysjärjestelyjen vaikutusta taloudelliseen asemaan, ja tuon 22 vuoden merkittävien investointien jälkeen ihan tietosesti yritysjärjestelyt nyt, nyt toistaseks holdissa, ja hyvin, hyvin sitten pidämme huolen tuosta, että investointitaso pysyy järkevänä. Nyt Q2:n aikana tilanne tosiaan ton kovenanttien suhteen korollinen nettovelka on, on pienentyny, ja toki tietysti hybridi on tässä auttanu kummasti. Ollaan 6:sta vuoden lopussa tultu 5:een jo tässä, tässä tota H1:n aikana ja ilman IFRS-eriä, niin tunnusluku olis 3.4. Liiketoiminnan rahavirran oikeastaan tästä nostasin esiin. Se on kehittyny vallan mainiosti, niin kuin Q2:lla kuin sitten koko puolivuotiskauttakin katsoen. Tosiaan niin, koko ajan teemme töitä kannattavuuden parantamiseksi ja näin ollen tän taloudellisen aseman ja velkaantumisen sitten pienentämiseksi. Siitä vaan jatketaan strategialle.
Jaa, hyvä, kiitos Tarja! Joo, tosiaan nää meidän strategian pääkohdat: EUR 250 million kasvu 25 vuoteen mennessä, yli 9% oikaistu liikevoitto, nettovelka alle 3 ja osingonjakopolitiikka 1 kolmessa tuloksesta, niin on pysynyt ennallaan. Nyt tää toimintaympäristö on muuttunut sen verran paljon, eli me ollaan divestoitu suunterveys. Sitten tää globaali korkomarkkina kautta ylipäätään talouden ympäristö on muuttunut. Uusi hallitus hallitusohjelmassaan on tehnyt merkittävän muutoksen suhtautumisessaan yksityiseen terveydenhuoltoon verrattuna aiempaan, ja tullaan päivittämään strategiamme tässä Q3 aikana ja varmasti pidennetään sitten myös tota tätä strategiaa kautta eteenpäin. Nythän tässä on vaan 2 vuotta eteenpäin katsontakanta. Selkeästi samoja teemoja on, eli digitalisaatio vahvistuu. Niin kuin näitte, niin meillä on toimialan korkein tää etäasiointiprosentti, eli 40%. Työntekijäkokemusta parannetaan koko ajan. Erinomaisesti ollaan onnistuttu ammatinharjoittajien rekrytoimisessa, joka näkyy siellä meidän vahvan orgaanisen kasvun puolella. Selkeästi kovampi orgaaninen kasvu kuin vertailuyhtiöllä. Asiakaskokemusta parannetaan systemaattisesti.
Sote-yhteistyössä nää hyvinvointialueet, niin tosiaan lähtökohtaisesti tavoitellaan liikevaihdon niinkun tippumista siltä osin, että näistä uuden lainsäädännön mukaisista erikoissairaanhoidon vastuista tulee selkeitä vähennyksiä liikevaihtoon. Sitten taas tää kyllä avaa hyvin merkittäviä uusia mahdollisuuksia tää sekä tää hyvinvointialueiden aloittaminen että tää uusi hallitusohjelma. Tässä nyt vielä siitä hallitusohjelmasta tarkemmin. Eli nyt kun aikaisemmin on puhuttu siitä, että yksityisen roolia pyritään merkittävästi kaventamaan ja Kela-korvauksia ollaan leikattu ja hyvinvointialueille ollaan viety hyvin iso osa tästä järjestämisvastuusta, mutta nyt ollaan otettu selkeästi kantaa siihen, että palvelusetelien laajempi käyttö määrällisesti ja palvelukategorioittain ja asiakkaan lisäpanostus mahdollistetaan. Eli tää on todella iso asia, et sitä asiakkaan lisäpanostus, et aiemmin ollaan kilpailutettu vaikkapa EUR 1,000 arvoinen palvelu niin, että jos joku yksittäinen tarjoaja on tarjonnut sen EUR 700, niin se on sitten hinta kaikille.
Niin, niin, nyt on tilanne, että sen EUR 700 päälle voi kukin toimija laittaa haluamansa summan, esimerkiksi EUR 300, jolloinka sen kokonaishinta on EUR 1,000 ja voidaan tehdä kannattavaa liiketoimintaa edellyttäen, että se asiakas on halukas panostamaan itse tämän EUR 300. Tää oli lailla kiellettyä aikaisemmin, että ihminen ei saa laittaa sitä lisäpanostusta. Tää, tää merkittävästi parantaa niinkun yksityisen mahdollisuuksia tuottaa järkevällä, järkevällä niinkun tavalla näitä, näitä julkisia palvelusetelipalveluita. Uusi Kela-korvausmalli on esitetty yksityisiin yleislääkäritasosiin vastaanottoihin, eli ajatuksena, että ihminen, jos menee terveysasemalle tai yksityiselle, niin kustannus olisi sama tämmösessä perustasoisessa yleislääkärikäynnissä. Ajatuksena parantaa merkittävästi ja ehkä osittain tuoda sitä koko EU-tasoista valinnanvapautta myös sitten Suomeen tämmösen, tämmösen korvausmallin kautta.
Yhteistyötä erikoislääkärihoidon palveluissa lisätään, ja tää mahdollisuus järjestää päiväkirurgista toimintaa, mukaan lukien anestesia, myös sellaisessa sairaalassa, jossa ei ole ympärivuorokautista päivystystä, niin tämähän on ollut siis käytäntö koko ajan, mutta tätä pyrittiin kieltämään tässä aiemmassa lakiuudistuksessa, joka, joka on niinku hyvin erikoinen, koska sitten taas on julkisia sairaaloita, joissa ei ole ympärivuorokautista päivystystä ja tätä on tehty, mutta tätähän on tehty koko ajan yksityisillä, että missään vaiheessa ikään kuin tätä lakia ei ole toteutettu, että ei voisi tehdä päiväkirurgista toimintaa, mutta tämmöinen pyrkimys siinä oli selkeästi tälläkin rajoittaa yksin toimintaa aiemmin. Hoitojonojen purkuun on annettu hyvin merkittävä määräraha, eli tää EUR 335 miljoonaa, ja on nyt hyvin mielenkiintoista nähdä sitten, että miten tää tästä lähtee toteutumaan, kun samalla meillä on 170,000 ihmistä hoitojonoissa ja tää hoitotakuu kiristyy merkittävästi nyt 1.9. ja sitten vielä edelleen kiristyy 2024 vuonna. Sitten tätä valvontaa parannetaan.
Nythän meillä on ollut tilanne, että hoitojonot on saanut kasvaa ja lainrikkova odotusaika on saanut ylittyä ikään kuin koronan varjolla. Nyt korona on ohi ja nyt pitäis sitten niinkun lakia niin sanotusti lähteä noudattamaan. Tuolla on valtava määrä ihmisiä, jotka on odottaneet esimerkiksi leikkaukseen yli 6 kuukautta, joka on se lain sallima maksimi. Tää hoitajamitoituksen nostaminen siirtyy, sitten selkeytetään hoitotyön työnjakoa, tarkastellaan kelpoisuusehtoja. Tässä hoivapuolella on ollut siinä mielessä erikoinen tilanne, että kun puhutaan paljon siitä, että voitaisiin tuoda teknologiaa ja erilaisia innovaatioita parantamaan sitä vanhusten turvallisuutta ja sitten tän toiminnan tehokkuutta, niin tähän mennessä millään innovaatiolla ei ole ollut mitään merkitystä siihen, mikä pitää olla hoitajamitoitus. Nyt toivotaan, että tässä niinkun lähdettäis vähän niinkun maalaisjärkisesti siitä, että jos on kaikki mahdollinen turvateknologia olemassa, että sillä olisi jotain vaikutusta sit siihen, että kuinka paljon sitä hoitajamitoitusta pitää olla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus vaikuttavuusperusteiseksi, joka on myös hyvä asia. Eli lähdetään aidosti katsomaan, että sillä sijoitetulla rahalla millaista terveyshyötyä sieltä saadaan ja vaikuttavuutta saadaan, on varmuudella hyvä asia, koska Pihlajalinnakin on tässä vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollon palvelutuotannossa niinkun tehnyt aika uraauurtavaa työtä jo tässä jonkun aikaa. Uusi hallitusohjelma haluaa hidastaa tätä sote-palvelujen rahoituksen kasvua tiukentamalla tätä ohjausta ja lisäämällä monituottajamallin hyödyntämistä. Tämähän on erittäin hyvä, hyvä uutinen ja linjaus niinkun Pihlajalinnan ja koko toimialan, toimialan kannalta. Sitten nää hyvinvointialueet valmistelee tätä palvelustrategiaansa. Tää meidän haastehan tässä on ollut se, että. Tää sote-uudistus ja hyvinvointialueiden aloittaminen on varmaan globaalistikin yksi isoimpia fuusioita, mitä on niinku tapahtunut viime aikoina. Eli satojatuhansia työntekijöitä ja, ja satoja organisaatioita laitetaan yhteen, niin on aika luonnollista, että kaikilla hyvinvointialueilla varsinkaan ei oo ollu kyvykkyyttä tai mahdollisuutta niinku päivästä yksi heti lähtee meiän kans neuvottelemaan tai sanu laskujaan heti lähtemään niinku ajallaan.
Tää huomioiden, niin me on aika hyvässä tilanteessa. Pirkanmaan kustannusvastuu siirty jo pois meiltä tammikuun eka päivä, vaikka päätös tuli sitten vasta toukokuussa. Keski-Suomen osalta ollaan nyt saatu semmonen neuvottelutulos, et heidän esittelijänsä esittelee hyvinvointialueen päätettäväks niin, et meiltä lähtis Keski-Suomessa ensimmäinen seitsemättä alkaen tää kustannusvastuu pois ja päätös ollaan tekemässä viidestoista kahdeksatta. Etelä-Pohjanmaalla ei oo vielä, vielä tästä niinkun neuvottelutulosta tai päivämäärää, mutta laki lähtee siitä, et lokakuun loppuun mennessä pitää nää sopimukset olla, olla läpikäyty ja, ja tota sovittuna. Tässä kyllä aika nopeella aikajänteellä kukuu kolmosen aikana, niin tullaan, tullaan tässäkin varmuudella näkeen sit ratkasuja.
Niinku eile aikasemmin mainitsin, niin tää on meidän tavotteemme on se, että liikevaihto pienenee näissä sopimuksissa, koska tää ulkoisen erikoissairaan kustannusvastuu, joka ei oo siis meidän palvelutuotantoo, vaan se on vain kustannuksia, jotka syntyy meidän kuntalaisten hoitamisesta julkisessa erikoissairaanhoidossa, niin tää kustannusvastuun päättyessä meiltä lähtee liikevaihtoo, jonka seurauksena meidän kannattavuus paranee ja erityisesti tää ennustettavuus. Nytkin jo oli joku analyytikko ottanu kantaa, että volatiliteetti jatkuu täällä julkisissa palveluissa, ni tää on se syy siihen volatiliteettiin. Täältä voi tulla niinkun, niinku nytkin alkuvuonna kolmen, neljän kuukauden, viiden kuukauden viiveellä laskuja, joihin meil ei oo minkäännäköstä mitään näkyvyyttä. Nyt kun nää loppuu, niin sen jälkeen meiän koko organisaatio ja kaiken toiminnan niinku ennustettavuus paranee. Olen lähes kateellinen uudelle toimitusjohtajalle, et jos se pääsee alueelle, missä puuttuu tämä hieno, hieno osa tätä haastetta meidän ennustettavuudesta.
Hyvinvointialueet vain viimeistelee tätä palvelustrategiaansa, ja selkeästi on nähtävissä, että useampia hyvinvointialueita on, jotka on selkeästi jo itsessään myönteisiä tälle monituottajamallille. Eli sen lisäksi, että nyt hallitus hallitusohjelmassa on linjaa, niin myös yksittäiset hyvinvointialueet on selkeästi sitä mieltä, että monituottajamalli on niinku tuleva ratkaisu siihen, että saadaan tuotettua ne järjestämisvastuun alaiset palvelut hyvin omalla alueella. Sitten tämä tehostamisohjelma. Maaliskuussa, kun aloitin toimitusjohtajana, niin silloinhan oltiin jo aloitettu tämä viime vuoden puolella ja oli selkeitä tiettyjä asioita, mitä oltiin tekemässä. Se, mikä itseni yllätti erittäin positiivisesti, oli se, että kun tässä sitten maalis-, huhti-, toukokuu käytiin läpi tätä liiketoimintaa, niin meiltä löytyi erittäin paljon uusia, selkeitä, ihan maalaisjärkisiä parantamisen paikkoja, jotka oli tämän meidän kasvun ja lukuisien yrityskauppojen, koronan ja erilaisen tilanteiden takia jääneet vähän niinku sivuraiteelle. Että uskon, että meillä on niinku hyvin, hyvin, hyvin...
sanotaan, et erinomainen mahdollisuus eteenpäin mentäessä parantaa meidän kannattavuutta ja, ja myös sitä meidän toiminnan ennustettavuutta. Et ollaan kesäkuussa nyt asetettu esimieskohtaset, toimipistekohtaset niinkun tuloksen seurantaraportoinnit paikoilleen, ja niitä lähetään sitten uuden toimitusjohtajan toimesta viemään niinkun semmoseen suuntaan, et me saadaan selkee tuloksen johtaminen niinku riittävän yksityiskohtasele tasolle ja riittävän toimipistetasolle, ja jota kautta me saadaan selkeästi parempi ennustettavuus, että myös sit se tuloksen johtaminen aikaseks. Ostettujen yritysten integraatiot jatkuu edelleen. Pääasiassa rupee oleen, oleen valmista, mut edelleen näitä tila tilojen niinkun synergioita tullaan, tullaan näkeen sitten vielä niinku ens vuoden puolella. Eli, eli erityisesti Poikilasaaret ostettaessa, niin sitten ollaan, ollaan keskitetty toimintoja ja sitten pikkuhiljaa päästy eroon vanhoista vuokratiloista sopimusehtojen mukasesti.
Julkisten palvelujen toiminnan tehostaminen jatkuu, eli siellä saatiin ensimmäinen kierros läpi, josta nähtiin jo tälle vuodelle selkeästi se kannattavuuden paraneminen, ja siellä jatkuu tää, tää meidän tehostamisohjelma, ja siellä on selkeästi myös tunnistettu ihan merkittäviä mahdollisuuksia edelleen, edelleen parantaa ja viedä sitä sille meidän tavoitetasolle. No, meidän näkymät 23 vuodelle ennallaan, eli odotetaan liikevaihdon kasvavan siitä huolimatta, et tosiaan täältä tavoitteiden mukaisesti sulaa pois sitä ulkoisen erikoissairaan vastuuliikevaihtoa ja suun terveydenhuollon divestointi tehtiin. Yhtiö odottaa tän oikaistun liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta. Nythän kun alkuvuotta katsoo, ollaan, ollaan hyvällä, hyvällä suunnalla siinä jo, mutta itse näen, että eteenpäin mentäessä meillä koko ajan niinku paranee tää mahdollisuus, mahdollisuus tähän, tähän niinku taloudellisen aseman vahvistamiseen edelleen. Ja jatketaan näitä kymmenien kohtien listaa tässä, tässä toimenpiteitä näissä taloudellisen aseman vahvistamisessa, että hyvässä, hyvässä mallissa on nää, nää toimenpiteet. Yhteenvetona vielä, eli liikevaihdon kasvu jatkui.
Nimenomaan orgaanisen liikevaihdon kasvu korvas se, sitä liikevaihtoa, joka meillä on ollut näiden kustannusvastuiden kautta. Kannattavuus parani ihan, ihan merkittävästi pohjatasolla. Jos katsotaan tätä oikaistua EBITDAa, joka on suunnilleen viime vuoden tasolla, tosiaan noin EUR 3 miljoonan verran siellä oli kustannusta, joka, joka tuli niin kuin joko alkuvuodesta näiden hyvinvointialueiden kautta tai sitten TPTES-kertakesäkuun kuluna, joka oli hyvin, hyvin merkittävä, mutta siellä oli muutama muukin tämmöinen selkeä erä, joka, joka ei ole niin kuin toistuvia, mutta ei kuitenkaan oikaista numeroissa. Tämä jatkuvasti kohonnut ja vaikeasti ennustettava vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu siirtyy hyvinvointialueelle, ja tosiaan 2 kolmesta nyt on niin kuin, niin kuin niin sanotusti neuvottelut on saavutettu ja 1 enää jäljellä. Hallitusohjelman linjaus yksityisen terveyspalveluntuottajan mukaan tähän mukaan hoitojonojen purkamiseen erittäin myönteinen yhtiölle ja toimialalle. EUR 335 miljoonaa summa, joka siihen on allokoitu.
Kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistaminen, jatketaan tätä tehostamisohjelmaan mukaisesti, ja Q2 aikana on tunnistettu ja aloitettu lukuisia uusia tehostamistoimenpiteitä, joilla nähdään olevan hyvin merkittävä vaikutus tuleviin, yhtiön tulevaan kannattavuustasoon. Hyvä, kiitoksia!
Kiitoksia Mikko! Lähdetään käymään kysymyksiä läpi. Tänne on mukavasti tullu linjoille kysymyksiä, ja Olli on Inderes täällä studiolla, niin saat myös puheenvuoron, mut jos lähdetään liikkeelle ensiks näistä, mitä on tullut. Jos Tarja tuut kanssa, niin käydään läpi. Sami Danskelta kysyy ensiksi, että näistä kokonaisulkoistustoiminnan marginaaleista: ulkoistusliiketoiminnan marginaalit ovat edelleen volatiileja, niin kuin todettiin, vaikka olette pienentäneet erikoissairaanhoitoon liittyviä riskejä vuodenvaihteessa. Mitkä tekijät vaikuttivat Q2 negatiivisesti, ja miten aiotte parantaa ja vakauttaa kannattavuutta ulkoistusliiketoiminnassa? Osittainhan vastasit, mutta-
Joo, siis, siis sinälläänhän sen, sen liiketoiminnan kannattavuutta on jo ihan merkittävästi parannettu. Näkyy Q1 luvuissa ja, ja ilman tätä näitä alkuvuoden erikoissairaanhoidon kustannuseriä, niin näkyy myös Q2 luvuissa itse asiassa. Tosiaan alkuvuonna lähti tää Pirkanmaa, joka, joka oli kuitenkin pienin näistä erikoissairaanhoidon poteista. Nyt tää toisiksi suurin potti eli, eli Keski-Suomi lähti nyt sit 7/1, ja, ja lähtökohtasesti tää Etelä-Pohjanmaa on tavoitteena, että siitä pystyttäs päivämäärä sanoo, et mistä eteenpäin. Niin kun nähdään, niin tää Pirkanmaaki tuli yli five kuukauden takautuvasti. Eli se, että mihin kohtaan tää Etelä-Pohjanmaa sen tulee, niin on vielä vaikea ennakoida, että et voi myös olla takautuvasti sitten se ratkaisu. Tää on se asia, jolla me saadaan niinku hyvin merkittävä niinku stabiliteetti tohon, tohon ulkosen, ulkoistusliiketoiminnan kannattavuuteen, koska kun nämä erät lähtee, niin sen jälkeen se on hyvinkin ennustettavaa liiketoimintaa.
Niin ku totesin, niin sinne on myös edelleen niinku tunnistettu, että kaikissa yhtiöissä ei olla vielä tehty tätä tehostamista, ja saatiin hyvin merkittävät tulokset viime vuonna niissä yhtiöissä, joissa se tehtiin, ja tänä vuonna jatketaan sitten niitten loppujen yhtiöiden kanssa. Eli, eli uskon, että tullaan tän vuoden loppuun mennessä saavuttaa niinkun sekä hyvä ennustettavuus että hyvä kannattavuustaso.
Hyvä! Sami lisää vielä tähän, että miten kysyntä kehittyi Q2 aikana, eli mennään yksityisen terveyspalvelun puolelle. Näettekö riskejä sillä puolella loppuvuoden aikana?
Kysyntää niin kun nähtiin, niin orgaaninen kasvu oli hyvin vahvaa, et se EUR 20 miljoonaa euroo, euroa kasvua siellä, että, et kysyntä, kysyntä jatku vahvana. Siinä nähtiin pieni semmonen, sanotaanko kuoppa yhessä kohtaa, kun alkuvuonna tuli raju tämmönen koronan jälkeisen hoitovelan purku. Sit siinä ehkä sit sen jälkeen tapahtu yhtä aikaa se, et lääkärit, jotka paino tosi kovaa töitä alkuvuonna, jäi vähän, vähän lomille pääsiäisenä ja sit samanaikaisesti se hoitojono pääasiassa saatiin purettua, niin tuli semmonen hetkellinen pieni, mut sen jälkeen on tullu todella vakaana jatkunu, että uskon, että tää yksityisen, yksityisen kysynnän niinkun kysynnän tilanne jatkuu, jatkuu vahvana, et ei oo nähtävissä, et siellä olis merkittäviä muutoksia, niinkun esimerkiks tän niinkun taloustilanteen tai muun, muun takia nähtävissä. Ainakaan meidän liiketoiminnassa. Tosiaan kasvuluvut orgaanisesti kovat.
Juuri näin. Samilla on vielä kolmas kysymys, että mainitsitte strategian päivittämisestä. Milloin voimme nähdä tästä tuloksia?
meillä on strategian päivitys elokuun, elokuun viimeisellä viikolla on strategiapäivät, ja siinä se tehdään, et sit varmaan siitä, kun sitten saadaan valmista, niin tullaan ulos jossain kohtaa. tosiaan me tehtiin se strategia tehtiin sillon, sillon tota 2021 vuonna, sen jälkeenhän tässä on aika paljon muutoksia tapahtunu. Eli, eli sitten kun uus toimitusjohtaja aloittaa, niin on erittäin looginen, hyvä hetki-
Juuri
...hetki päivittää tää strategia. Tosiaan, nyt tän markkinatilanteen muuttuminen, suun terveyden divestointi, tän ulkos erikoissairaanhoidon kustannusvastuun niinkun todellinen pois lähteminen ja, ja siihen näkymä, että miten nää hyvinvointialueet alkaa, ovat alkaneet toimia, niin, ja, ja uusi hallitusohjelma, niin tässä on niin paljon liikkunu osat sen 21 vuoden jälkeen, että on niinku erinomainen hetki, hetki päivittää. Ja nyt voidaan niinku aidosti katsoo vähän pidemmälle eteenpäin, että, et meillähän on ollu se haaste, että kun sote-uudistusta ei oo, se on muuttunu niin monta kertaa, niin on ollu erittäin vaikee tehdä strategiaa pidemmälle eteenpäin, koska ei tiedetä, mikä se on se markkina.
Mm.
nyt meil on niinku selkeesti vakaampi, parempi näkymä siihen markkinaan.
Kiitos! Siirrytään Juttaan Sepille. Hän kysyy, että ottaen huomioon tässä esityksessä kerratut muutokset, mikä oli hyvä, mikä olisi hyvä EBITDA-taso olettaen H2 kokonaisulkoistuksille? Eli kokonais- ja osaulkoistuksen hyvä EBITDA-taso H2:lle.
Sanotaan, että mä en ehkä tohon voi kommentoida hirveen tarkasti, koska meillä on nyt, meillä on ohjeistus ulkona ja, ja näin, mutta nähdään tossa, kun kattoo H1 kannattavuustaso, niin siellä tosiaan se, se prosenttiosuus merkittävästi nousee viime vuodesta. Nyt tää Keski-Suomen ulkoisen erikoissairaanhoidon vastuu lähti pois heinäkuun alusta, niin tavallaan nää tekijät tukee sitä, et se kannattavuustaso paranee, mutta en ota siihen sen enempää kantaa tässä kohtaa.
hän jatkaa, että Q2 Pihlajalinna ilman kokonais- ja osaulkoistuksia EBITDA marginaali oli reilu 4%. Mistä johtuu, että Pihlajalinna on edelleen selvästi alle kilpailijan kannattavuustasoa?
Sanotaan, että tietysti tohon nyt iski meillä se, meillä se tota TP-TESkin tohon kohtaan ja, ja tota näin, mut että niinkun mä sanoisin näin, että meidän, meidän yhtiön niinkun, varsinkin mitä tässä on nyt nähnyt tän ennen kesää, kun käytiin aika tarkasti läpi meidän liiketoimintaa, niin kyllähän meidän fokus on ollu öö yritys niinku yrityskaupoissa, öö koronahäiriötekijöissä ja niin edelleen. Kyllä semmonen systemaattinen tuloksen johtaminen on ollut aivan liian pienessä roolissa yhtiössä, ja sitä ollaan nyt niinku ensimmäiset niinku stepit otettu. Ja tota tää on semmonen erityinen, erityinen sitten tontti uudelle toimitusjohtajalle lähteä sitä eteenpäin kehittämään.
Kyllä niin kun yhtiön johdon fokuksen on vienyt niin paljon monet häiriötekijät ja asiat, jotka nyt on pois, et nyt me aidosti pystytään keskittymään sen, sen tuloksen johtamiseen ja tekemiseen, että, et yrityskaupparypäski viime vuonna oli niin mittava, että et se vaan yksinkertaisesti se integroiminen vei niin paljon aikaa, että, että siinä, siinä meillä on, sanotaanko, että se on positiivista, et meillä on erittäin paljon sitten siinä parantamisen mahdollisuutta, ja niitä on tunnistettu lukusa joukko.
Kiitos! Jutta kysyy vielä nykytiedoilla, paljonko liikevaihto karkeasti voisi olla kokonais- ja osaulkoistuksissa koko vuonna 2023 ja 2024. Haluatko kommentoida?
No siis siinä, siinä sen verran voin kommentoida, että meidän tavoitteenahan on tosiaan tiputtaa pois osia niistä, niistä eli kannattamattomia osia niistä sopimuksista, jotka, jotka parantaa meidän kannattavuutta ja parantaa meidän ennustettavuutta. Eli toisin kuin yleensä, niin meidän tavoitteena ei oo näissä sopimuksissa kasvattaa liikevaihtoa, vaan tiputtaa sitä, koska se selkeästi parantaa meidän, meidän lukuja ja kannattavuutta. Sen verran voin sanoa, että nythän nähdään, paljonko se Pirkanmaan on, on tiputtanu alkuvuonna ja nyt sitten noin EUR 9 million tiputtaa tää, tää Keski-Suomi H kakkoselle liikevaihtoo. Sit jos katotaan sitä Etelä-Pohjanmaata, niin sen ulkoisen erikoissairaanhoidon kustannusvastuu on siellä noin EUR 30 million luokassa koko vuodelta, jolloinka se on semmonen erä, mistä me, mistä me lähtökohtasesti lain mukaan niin emme oo enää vastuussa.
tosiaan se suuruusluokka Etelä-Pohjanmaa, noin EUR 30 million, niin nyt poistuneet Pirkanmaa, Keski-Suomi vuositasolla, niin EUR 40 million.
Joo.
Että merkittävä osuus on vielä jäljellä.
Kyllä.
Joo, näin. Linjoilla ei tässä kohtaa ole muita kysymyksiä. Olli, voisin tuoda sulle mikin, niin. Ole hyvä!
Kiitos. Terveystalo puhuu omassa raportissa, että erityisesti tossa kesäkuun lopussa, ni se kausiluonteisuus on palautunut taas, et ihmiset on enemmän lomalla eikä käytä terveyspalveluita, niin huomasitteks te tällaista?
Joo, ehkä, ehkä, ehkä jossain määrin. Tietysti, kun me verrataan aiemman vuoden lukuihin, niin meidän se orgaaninen kasvu on ollu niin voimakasta, että edelleen on niinku korkeammalla tasolla selkeästi ne käynnit. Mut kyllä mekin havaittiin, että siinä tuli tämmönen kesälomaefekti. Että, että toisaalta meidän tarjonta oli selkeästi parempi kuin esimerkiks viime kesänä, että me tietoisesti parannettiin meidän palveluiden saatavuutta kesän ajalle, jolloinka niinkun meillä niinkun se käyntimäärät oli niinku selkeästi yli viime vuoden. Mutta nähtiin, jos me taas seurataan niinku viikkotasolla sitä meidän käyntimääriä, niin nähtiin, nähtiin kyllä sama ilmiö.
Mites sitten noi palkankorotukset, niin te ilmeisesti kirjaatte ne silloin, kun ne tapahtuu, et niitä ei oo mitenkään arvioitu?
Niitä ei voi jaksottaa.
Joo, ei, ei, sen takia täähän just. Tänähän olis tavallaan voinut jaksottaa tän kesäkuun kertaerän, koska sitten taas se oli silloin marraskuun 1. päivä, kun tulee ne varsinaisesti ne palkankorotukset voimaan, niin nythän tässä tapahtui se, että tavallaan kesäkuussa maksettiin heinä-, elo-, syys- ja lokakuun palkankorotus kerralla, mut niitä ei voi jaksottaa, vaan ne tuli kertakuluna kesäkuulla.
Okei, hyvä. Vika kysymys näistä uusista tehostamistoimista, mitä tunnistitte. Aiemmin kerroitte, että siellä on se EUR 5 million, et tulee säästöjä, niin paljon näistä uusista vois tulla vielä lisäsäästöjä?
No siis sanotaan, että, että tunnistettu on merkittävästi enemmän, mutta ei mennä tarkkoihin, tarkkoihin lukuihin. Et siel on, ja siel on niinku paljon sellasta, sellasta parannettavaa, joka on niinkun hyvin helposti toteutettavissa. Meil on ollu joku toimintatapa, joka, joka on jatkunu jonkun aikaa, jota vaan ei oo niinkun huomattu, että itse asiassa tää tekemällä tämä näin kuin kilpailija tekee tai tekemällä tämä näin järkevämmin, niin tulee ihan merkittävä kustannussäästö hyvin, hyvin pienellä toimenpiteellä. Siel on niinkun, sanotaanko fokusta ei oo riittävästi ollu sen niinku, niinku tuloksen johtamisessa, niin siihen on tiettyjä asioita päässy ikään kuin muodostumaan ilman, että ollaan mietitty, että minkälainen tapa on kustannustehokkain, niin siel on hyvin paljon tällasia, tällasia niinku tunnistettuna.
Anna joku konkreettinen esimerkki.
No, vaikka, vaikkapa tekstiviestit, et me lähetetään 6 tekstiviestiä potilaalle, joka tulee meidän vastaanotolle. Kilpailija lähettää 3. Jos me lähetämme 3, kustannukset tippuu radikaalisti, ja se on lähtökohtasesti parempaa palvelua asiakkaalle, kun sit ei niin monella tekstiviestillä häiritä. Esim. yksittäinen esimerkki. Siirrytään 3 tekstiviestin käytäntöön, niin välitön kustannussäästö ja jopa parempi asiakkaalle.
Hyvä, kiitos!
Kiitos! Linjoille ei myöskään oo tässä vaiheessa tullu lisäkysymyksiä, joten me olemme valmiita kiittämään.
Joo, kiitos.
Kiitos kaikille.
Kiitos.
näemme taas sitten Marraskuussa. Kiitos.
Kyllä, kiitos.
Kiitoksia.