Tervetuloa seuraamaan SRV:n osavuotiskatsausta vuoden 2024 ensimmäiseltä neljännekseltä. Käymme perinteiseen tapaan Jarkon kanssa asiat tässä järjestyksessä. Ehkä vielä sillai isossa kuvassa kuitenkin ensin, että viime vuoden alku oli meille volyymillisesti poikkeuksellisenkin heikko, ja tuon myötä vertailukauden tulos pakkasella. Viime vuoden aikana kuitenkin onnistumiset markkinoilla siten, että kasvatettiin tilauskantaamme, johti siihen, että volyymimme kasvoi jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kun tuo positiivinen liikevaihdon kehitys jatkui tähän vuoteen tultaessa, niin niukasti positiivisten tuloksen puolelle tällöin päädymme ja pääsemme. Tuo tilauskanta myös tulee kannattelemaan meitä tämän vuoden yli siten, että emme tähän vuoteen kompuroi. Meillä on kyky katsoa eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutta. Samalla kuitenkin myös tämä tilauskanta on kovin voimakkaasti painottunut toimitilapuolelle ja erityisesti erilaisiin yhteistoiminnallisiin malleihin, mikä käytännössä siis tarkoittaa sitä, että kannattavuustaso jossakin määrin vaatimattomana tämän vuoden jatkuu. Yhtä kaikki vahva tilauskanta ja sen myötä eteenpäin. Markkinatilanteessa ei suurta muutosta.
Tuossa käyrällä kuvattu vaan vertailua sitten useampiin aikaisempiin rakentamisen voimakkaisiin volyymin heikentymisiin. Tämän taustat toki tällä kertaa ovat kovin erilaisia. Kuten seuraavat kuvat nähdään, niin erityisen voimakkaasti markkina on leikkaantunut asuntorakentamisen puolella, jossa ehkä tällä hetkellä tilanne on se, että kerrostaloasuntotuotannossa lähestulkoon ainoat kohteet alkavat olla tuolla valtion tukeman asuntotuotannon puolella, johtuen siitä, että niin kuluttajat kuin sijoittajatkin ovat investoinneissaan erittäin varovaisia nousseen korkotason myötä. Toimitilamarkkina, meille tämä tärkein segmentti tällä hetkellä, niin elää taas paljon tasaisemmin, mutta siellä tuo kysyntä on kovinkin vahvaa julkisen sektorin puolella, niin tuota valtion kiinteistöinvestointeja Senaatti-kiinteistöjen puolelta kuin sairaanhoitopiirejä ja kuntia erityisesti koulurakentamisen puolella. Mutta tuolla ihan yhtä lailla kuin asumisen puolellakin, niin tämmöinen perinteisempi kiinteistösijoittajakunta on kovasti varovaista. Me nähdään, että tuo kasvu tuolta väkisin kuitenkin ennen pitkää kääntyy tai kysyntä palaa, markkina kääntyy kasvuun. Tässä on kuvattu toinen iso muuttuja, eli kyllä näiden meidän kasvukeskusten asukasmäärä voimakkaasti kasvaa.
Tuossa nyt on vertailtu erikseen niin nettomuuttoa kuin väkiluvun kasvuakin, mutta jos nyt katsotaan kuitenkin kahden viimeisen taakse jääneen vuoden yli, niin pääkaupunkiseudulla ollaan oltu noin 20,000 asukkaan kasvussa, Tampereen seudulla 5,000-6,000, Turku noin 4,000 ja Oulu noin 3,000. Kun yhdistyy aikanaan siihen, että korot kääntyvät laskuun, tämän hetken kaikki konsensuksen mukaan Euroopassa kesäkuusta eteenpäin varmaan 2-4 koronlaskua ennusteissa, niin tuo sitten rupeaa ehkä loppuvuotta kohti varovaisesti markkinaa piristämään. Mutta markkina siis laajasti ottaen ei merkittäviä muutoksia eikä nopeata isompaa paranemista osata odottaakaan. Kysyntä jatkuu jossain määrin alhaisella tasolla. Strategisesti meille toki iso kysymys, kun meidän tavoite on kasvattaa asuntorakentamisen osuutta portfoliosta ja ennen kaikkea omaan hankekehitykseen perustuvaa omakehitteistä ja omaperustaista. Tästä huolimatta, niin kuten juuri tuossa totesin, niin liikevaihto vertailukauteen nähden kääntyi hyväänkin kasvuun ja tulos kääntyi positiiviseksi. Oikein tarkasti katsoen, niin hitusen jo myös rivillä tulos ennen veroja.
Tärkeää tietenkin eteenpäin katsoen on se, että tilauskanta säilyy vahvana. Kohtuullisen hyvin olemme alkuvuodenkin aikana onnistuneet uusien tilausten saamisessa tai uusien hankkeiden voittamisessa siten, että odotetaan niiden kertyvän tilauskantaamme loppuvuotta kohti. Kasvu kuitenkin erityisen voimakasta tuolla toimitilarakentamisen yhteistoiminnallisissa urakoissa ja vertailutaakseen jääneen kvartaalin aikana asuntorakentamisen liikevaihto oli oikeastaan ennätyspieni. Tilauskannan lisäksi asia, joka luo vahvasti uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta myös tarvittaessa käynnistää hankkeita kysynnän yltyessä nopeastikin, on se, että meidän projektien hallinta-aste on itse asiassa säilynyt hyvänä tai kehittynyt entistä paremmaksi. Tarkoittaa sitä, että sitten ihan klassiset asiat kuin aikataulunpito, ennusteidenpito, katepito, työturvallisuus on kehittynyt myönteisesti. Se kuvastaa sitä, että tuo hankkeiden johtaminen, yleisestikin johtaminen, on paljon tiivistynyt ja siten tuohon tuotantoon uskaltaa laajasti luottaa. Yhtä lailla tärkeää tase kunnossa. Jarkko tuossa syventää tietysti tunnuslukujen kautta muuten, mutta edelleen pois lukien tonttivuokrat, niin käytännössä nettovelaton.
Ja sitten meillä kuitenkin tuo valmiiden myymättömien asuntojen kanta on vain 96 asuntoa, eli ei siten muodosta meille mitään toiminnan estettä. Ei myöskään pakota meitä ehkä tuolla markkinoilla hötkyilemään erityisen voimakkaasti noiden asuntojen myymiseksi. Paikallaan me toki seisomme ja tavoitteemme ei tietenkään ole, että näitä on ollenkaan, mutta ei aiheuta tällä hetkellä estettä muun tekemisen kehittämiselle. Rahoitus on kunnossa ja tietysti sinänsä ihan vakiomuotoisesti saimme pankkien kanssa neuvoteltua jatkon RCF:ämme, maksuvalmiusluottoamme siten, että perusrahoitus on tämän jälkeen kunnossa noin kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Muutosneuvottelut kävimme alkuvuodesta. Ehkä lyhyesti vaan se, että ollaan onnistuttu aika lailla hyvin siirtämään henkilöstöä asuntorakentamisen puolelta toimitilahankkeiden puolelle, eli ehkä vähän alalle poikkeuksellisesti kyetty tarjoamaan työtehtäviä muualla ja tämän myötä tietenkin myös pidetty sitten paljon osaamisesta kiinni. Tärkeää sekin sitten markkinakäännettä odottaen. Mutta kuten todettu, niin markkinatilanne jatkuu vaikeana.
Ennen vuoden loppua ei nähdä mitään merkittävää korjausta, eikä varmaan seuraavan 12-18 kuukaudenkaan aikana vielä uskalla hirveän voimakasta elpymistä ennustaa. Kuitenkin asteittain tuo korkojen nousu tuoneet sen tyyppistä rohkeutta markkinoille, ennen kaikkea ehkä ammattisijoittajien suljettujen rahastojen myötä. Siellä pitäisi ruveta löytymään ymmärrys siihen, että rakennuskustannuksissa ollaan pohjalla. Korkojen laskiessa kohteet, jotka valmistuvat puolentoista-kahden vuoden päähän, niin valmistuvat sitten kuitenkin jo tilanteeseen, jossa vuokra-asuntojen hetkellinen ylitarjonta on sulanut pois markkinoilta ja vuokra tosin inflatoitunut. Niin tämän tyyppisiä ensimmäisiä hankkeita uskomme loppuvuotta kohden voivamme käynnistää. Mutta paljon totta kai korkojen muutoksesta ja markkinoista kiinni. Edelleen joitakin omaperusteisiakin kohteita uskomme voivamme ainakin ennakkomarkkinoinnin kautta testata loppuvuoden aikana. Eli kyllä kuluttajatkin asteittain tuolta varmasti palaa markkinoille. Siellä on kuitenkin parisen vuotta ehkä osin lykätty investointipäätöksiä tai kodin ostopäätöksiä ja kyllä ne sieltä sitten ajallaan purkautuu. Lyhyt katsaus valmistuneisiin, käynnissä oleviin hankkeisiin. Matinkylän lukio Espooseen valmistui kuluneella kvartaalilla. Mielenkiintoinen hanke monessa muodossa.
Myös itse asiassa ensimmäisiä kohteita Suomessa, jossa rakennusaikaista lämmitystä ja rakenteiden kuivatusta on hoidettu maalämmön kautta. Oulun pääpoliisiasema ja vankila, Senaatti-kiinteistöt edelleen tärkeimpiä avainasiakkaitamme. Kärkihankeallianssi-mallilla toteutettava kohde. Sielläkin kaikki tähänastiset välitavoitteet tyylikkäästi saavutettu. Metsävuodin kertopuutehdas esimerkki ehkä julkisen sektorin lisäksi toisesta valonmerkistä markkinoilla, eli teollisuuden hankkeita. Tuo on vihreää siirtymää. Metsävuodi investoi kertopuutehtaaseen, joka tietenkin osin rakentamisen vihreää siirtymää laajemminkin. Hyvin edistyvä, merkittävän kokoinen hanke Keski-Suomessa. Myös malli siitä, miten teollisuus asteittain siirtyy kohti yhteistoiminnallisia urakkamuotoja. Kansallismuseon lisärakennus Atlas. Merkkikohde tietenkin, kansallisestikin merkittävä, tärkeä. Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssi-mallilla Helsinkiin. Horisontti, Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä, johon itsekin muutamme Niijamin kanssa rakenteilla Kalasatamaa, valmistuu noin vuoden päästä. Tästä juuri julkaistiin muun muassa Ravintoloitsijat sitten, Helsingin korkeimmalla olevaa ravintolaa. Laakson yhteissairaala, yksi lisätilaus tuolta ihan suunnitelman mukaisesti. Tässä vaiheessa tuosta noin €800 miljoonan allianssihankkeesta noin puolet on kirjautunut tilauskantaan ja toinen puoli sitten kirjautuu seuraavien vuosien aikana. Joitakin pieniä valomerkkejä asuntorakentamisen puolelta.
Äsken todetulla tavalla valtion tukema tuotanto on ehkä se aktiivisin osa-alue, ja siitä tuo Käkikellokortteli Nihdin Kalasatamassa Helsingissä Helsingin asuntotuotantopalvelulle on kovinkin kuvaava esimerkki. Toistasataa asuntoa tuohon kortteliin. Sitten onnistuimme itse asiassa aika pitkänkin historian jälkeen kohteessa, jonka kaavoitusta alun perin on vienyt SRV:n lisäksi Varma ja Sato Niittykummussa, kätilöimään ratkaisun, jossa Varma investoi kahteen taloon siten, että heidän alun perin oma tonttinsa plus sitten Satolla aiemmin ollut tontti rakentuu nyt sitten varmaan tämän tai ensi kuun alusta alkaen tuonne Niittykumpuun. Lyhyesti strategiaan. Edelleen meidän taloudellisesti pitkän aikavälin tavoitteet syksyllä julkaistusti siten, että kestävän kannattavuuden, kannattavasti kestävän teeman alla operatiivisen liikevoiton tavoite €50 miljoonaan, joka edellyttää sinänsä meiltä kasvua. Tuo ei alle €900 miljoonan liikevaihdolla toteudu, voisi sanoa hankeportfoliosta riippumatta. Muutenkin strategiassa vahvasti painotettu hankeportfoliorakenteen muutos kohti asuntoja kuin ennen kaikkea asuntojen ja toimitilojen omaperustaisia ja omakehitteisiä hankkeita on välttämätöntä saavuttaa.
Ehkä strategiasta muutama kommentti tuolta strategisten painopistealueiden kautta. Moneen kertaan todetusti niin tämä portfoliorakenteen muutos ei ole tässä markkinaolosuhteessa edennyt. Meillä on monin osin vahvat kyvykkyydet ja valmiudet tarttua markkinan tarjoamaan kasvuun niin rahoituksellisesti kuin voisi sanoa oman tuotannon rakenteen ja hankekehityskapasiteetin kautta. Elinkaariviisas rakentaminen, monia hyviä askelia asiakkaat arvostavat. Näkyy monesti tai näkyy merkittävästi myös meidän asiakastyytyväisyydessä, josta tuolla osavuosikatsauksen puolella diagrammejakin näkyy ihan yhtä lailla kuin tuosta edellisestäkin kohdasta. Arvoa tuottava asiakastyö. Monin osin aktiivisuus siinä, kuinka palvelemme asiakkaita, kuinka vahvasti reagoimme heidän ilmaisemaan tyytyväisyyteen. Me mitaamme kahta kautta. Puhtaasti NPS:n kautta ja myös sitten asiakaslupauksemme "kuuntelemalla rakennamme viisaasti" toteutumisen myötä. Saamme vahvoja arvosanoja, mutta teemme sen eteen myös kovasti töitä. Tehokkuus, digitalisaatio. Ehkä edelleen tämä hanke, tai mihin olemme eniten keskittyneet ja mikä näyttää vahvaa kehitystä, on tuo hankkeiden hallinta-aste. Projektikatteiden katepito on korkealla tasolla ja se edelleen luo uskoa tulevaisuuteen. Paljon teemme asioita yrityskulttuurin ihmisten kautta.
Itse asiassa aloitamme tänä vuonna koko meidän tuotantohenkilöstöä koskevan koulutusohjelman. Ehkä sitten vielä kulttuurin puolella niin tämä yleinen ehkä kehitys, tai myönteinen kehitys hallinta-asteen parantamiseksi on ollut paljon nimenomaan kulttuurin kautta tapahtuvaa, johtamisen kautta tapahtuvaa muutosta. Ei niinkään vielä digitalisaation kautta. Sitten Jarkko ehkä numeroihin vähän syvemmin. Jeps. Näin tehdään. Eli perinteiseen tapaan otan tästä tämän ensimmäisen kvartaalin numerokavalkadin. Ehkä tämä voisi silleen aloittaa niin kuin luonnehtimalla kokonaisuutta, että kyllä me tässä hyvin niin kuin suunnitellusti ja johdonmukaisesti edettiin siltä pohjalta, mistä me tähän vuoteen, viime vuoden jälkeen lähdettiin. Että niin kuin tietysti toimitiloissa tilauskanta oli kasvanut, niin se totta kai indikoi sitä, että sitten tulevaisuudessa liikevaihtokin lähtee kasvuun. Toisaalta sitten asuntopuolella Vaisu-tilauskanta indikoi päinvastaista. Juuri näinhän tämä nyt sitten kokonaisuutena meni. Eli liikevaihto meillä kokonaisuutena kasvoi lähes 21% verrattuna viime vuoteen nähden. €167 miljoonaan euroon tässä ensimmäisellä kvartaalilla päädyttiin. Toimitilat olivat sen kasvun veturi tosi tukevalla tahdilla.
Liikevaihto kasvoi yli 40 miljoonaa euroa tai prosentteina 37% päätyen 156 miljoonaan. Mutta toisaalta sitten asunnot tosiaan, niin kuin Saku tuossa aikaisemmin sanoi, aika lailla, voisi sanoa, että ennätysalhaisella volyymilla. Pikkuisen vajaa 11 miljoonaa oli ainoastaan liikevaihdon kertymä. Se on yli 50% pudotus viime vuoteen nähden, jossa sielläkin oli verrattain matala vertailuluku pohjalla. Mutta sitten kokonaisuutena kuitenkin liikevaihto viime vuoteen nähden hyvässä kasvussa, mutta hyvin vahvasti painottuu nyt sitten toimitilarakentamiseen. Toimitilarakentamisen liikevaihto muodosti konsernin liikevaihdosta yli 93% tässä ensimmäisellä kvartaalilla. Operatiivinen liikevoitto sitten parani volyymikasvun myötä. Oli 1,3 miljoonaa euroa positiivinen ykkösvartilla siinä, missä viime vuonna oltiin 2 miljoonaa euroa miinuksella. Toimitilarakentamisen volyymikasvu on tämän tulosparannuksen taustalla. Asuntopuolella tuo pudotus tietysti vaikutti sitten vähän toiseen suuntaan. Niin kuin Saku aikaisemmin totesi, konsernin tulos ennen verojakin oli nyt nenä veden pinnan päällä. Puoli miljoonaa euroa tehtiin plussaa siinä, missä viime vuonna oltiin 4,4 miljoonaa tappiolla.
Ihan mukavaan ja oikeaan suuntaan tässäkin kehitytään. Taseen ja rahoituksen puolella liiketoiminnan ja investointien rahavirta oli meille hyvin tyypilliseen tapaan noin €9 miljoonaa miinuksella ykköskvartaalilla. Tämähän on sellainen tosi tavanomainen kausiluontoinen ilmiö, mikä meidän luvuista on todennettavissa, sanoisin, että ainakin 10 vuotta taaksepäin. Ykköskvartaali on käytännössä aina rahavirrassa kausiluontoisesti heikko. Sitten toisaalta se vuoden edetessä oikenee. Mutta taseen tunnusluvuissa ei mitään kovin oleellista muutosta aikaisempaan. Tämä on tietyllä tapaa vähän tylsän oloinen raportointi, mutta positiivisessa mielessä tylsän oloinen. Nettovelkaantumisaste aika lailla nollassa ja omavaraisuusaste IFRS 16 oikastuna 47,5%. Rahoitusreservit eli kassavarat plus heti nostettavissa olevat limitit pikkuisen laski vuodenvaihteeseen nähden, mutta toisaalta sitten vertailukauteen nähden ollaan hyvin kasvettu. €68 miljoonaan päädyttiin kvartaalin lopussa. Se on sinänsä oikein hyvä taso. Tuo lasku johtuu siitä, että kvartaalikassavirta oli negatiivinen.
Niin kuin Saku tuossa aikaisemmin viittasi, me sovimme meidän lainanottajapankkien kanssa tuon meidän maksuvalmiusluoton yhden vuoden jatko-option käyttämisestä tässä huhtikuun aikana. Sitä myöten rahoituksen maturiteetti on tuonne keväälle 2026 varmistettu. Tässä samassa yhteydessä me sovimme myös kovenanttimuutoksesta. Historian peruja on ollut tuollainen ehkä distress-tilanteissa käytettävä absoluuttinen käyttökatekovenantti. Sovittiin korvattavaksi tällaisella tavanomaisella nettovelka per käyttökatekovenantilla. Tässäkin osaltaan näkyy se, että nuo joskus historiassa vaivanneet taloudelliset haasteet alkavat jäädä jo muinaishistoriaan. Kovenantit askel kerrallaan normalisoituu. Tilauskanta pysyi koko lailla vakaana vuodenvaihteeseen nähden. Oli €1.02 miljardia. Kun vuoden takaiseen verrataan, viime vuoden Q1:een nähden kasvua on mukavasti. 17% suurin piirtein enemmän tilauskantaa. Q1:n uusien sopimusten kertymä oli €136 miljoonaa. Aavistuksen vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Silloin oli noin €150 miljoonaa.
Tässä ne oleelliset olivat siis tuo Laakson sairaalan lisätilaus infratöiden toisesta vaiheesta ja sitten tuo asuntopuolelle saatu ATT:lle rakennettava 125 asuinkortteli tuonne Helsingin Nihtiin. Tämän lisäksi meillä on sitten tuolla tilauskannan porstuassa odottelemassa vielä aika tukeva määrä sellaisia hankkeita, joissa me ollaan voitettu urakkakilpailu tai joista me ollaan tehty sijoittajien kanssa esisopimus, mutta joista ei ole vielä lopullista rakentamisen sopimusta solmittuna. Tällaisia hankkeita on noin €930 miljoonan arvosta tuolla odottelemassa. Siellä on tietysti Laakson sairaalan tulevilla vaiheilla vieläkin tuntuva paino, mutta on sinne mukavasti saatu uutta tekemistä sekä toimitiloihin että asuntoihin. Rakenteellisesti tilauskannassa ei ole tapahtunut suurta muutosta suhteessa vuodenvaihteeseen. Toimitilojen yhteistoiminnallisen urakoinnin paino on edelleen merkittävä. Asuntojen tilauskanta kääntyi hienoiseen kasvuun tuossa tuon ATT:lle rakennettavan urakan myötä. Yhteistoiminnallinen urakointi vetää ja kannattelee meitä tässä hankalassa markkinaolosuhteessa. Asuntokappaleiden suhteen niin käännyttiin ehkä pienoiseen nousuun.
Toki täytyy sanoa, että aika syvällä pohjalla tässä edelleen ollaan, mutta rakenteilla olevien asuntojen määrä joka tapauksessa suhteessa vuodenvaihteeseen kasvoi. Kvartaalin lopussa rakenteilla oli nyt 364 asuntoa, joista 226 on kilpailu-urakoituja ja 138 sitten omakehitteisiä kahdessa EQ:lle rakennettavassa kohteessa. Omaperusteisia kohteita meillä ei ole rakenteilla. Valmiita myymättömiä asuntoja on 96. Kvartaalin aikana tehtiin kolme kauppaa. Suurta muutosta ei siellä. Mutta kokonaisuutena positio on hyvin matala riskimielessä. Mutta kyllä sitten kun tulevaan mennään, niin totta kai meidän pyrkimys on aloittaa uusia kohteita. Mutta tietysti markkinassa tarvitaan vetoapua. Tyhjäksi ei taloja haluta rakentaa. Omaperusteisten kohteiden osalta toistan saman muistutuksen niin kuin joka kvartaalissa, että niiden tuloutuminen noudattaa sitten luovutuksen mukaista tuloutusta. Talo pitää ensin rakentaa valmiiksi ja sitten se tuloutuu myyntiasteen mukaan. Käytännössä nyt tarkoittaa sitten sitä, että nyt tästä eteenpäin aloitettavat kohteet eivät enää missään nimessä vuoden 2024 lukuihin vaikuta.
Ja 2025 lukuihinkin alkaa olla kiire, koska tuollainen tyypillinen asuinkerrostalorakennusaika on siinä 18 kuukauden paikkeilla. Melkein voidaan jo puhua siitä, että muutaman kuukauden päästä, kun mennään eteenpäin, niin alkaa olla 2026 tulokseen vaikuttavia vasta sitten omaperusteiset asunnot. Muilta osin kuin näiltä, mitä myydään valmiita kohteita loppuun. ESG:n puolella meidän oman toiminnan päästöjen, tai puhutaan päästöintensiteetistä, eli niin sanotut Scope 1 ja Scope 2 -päästöt suhteessa liikevaihtoon, niin on saatu kuluneiden vuosien aikana aikaan huomattavan hyvää kehitystä. Suhteessa vuoteen 2021 niin meidän oman toiminnan päästöt ovat kyllä alentuneet hyvin radikaalisti ja alkavat pikkuhiljaa painua intensiteetti jo kohti nollaa. Toki tuollaisella J-käyrällä, että vielä vähän matkaa on. Mutta keskeinen toimenpide tässä on ollut siirtyminen päästöttömään sähköön ja lämpöön ja sitten toisaalta biopolttoaineiden käytön lisääminen työmailla. Se, mistä me ollaan erityisen ylpeitä, on meidän asiakastyytyväisyyttä mittaavan NPS:n taso ja kehitys.
Eli tota B2B-taso NPS:ssä kvartaalin lopussa oli 66, joka on kyllä aivan huikean hyvä tulos ihan melkein, voisi sanoa, että toimialasta ja yrityksestä riippumatta. Tästä me ollaan aidosti todella ylpeitä. Toki sen eteen on tehty aika paljon määrätietoisesti myös töitä. Työntekijöiden nettosuositteluindeksi, joka mittaa oman henkilöstön työtyytyväisyyttä, niin sekin on mukavasti nousevalla käyrällä ja raportointihetkellä päätyi 20:een. Tapaturmataajuus valitettavasti aavistuksen nousi vuodenvaihteesta. Tässä meillä on tietysti vielä pidemmällä tähtäimellä tekemistä jäljellä, vaikka absoluuttinen taso ei nyt välttämättä niin korkea ole kuin mitä se on joskus ollut. Mutta kyllä yhtä kaikki niin pidemmällä tähtäimellä tavoitteena tietysti täytyy olla se, että jokainen pääsee töistä joka päivä terveenä kotiin. Vaatii määrätietoista ja systemaattista työtä, että tässä päästään parempiin lukuihin. Mutta yhteenvetona tosiaan kvartaalilta niin sanoisin, että edettiin johdonmukaisesti suunnitelmien mukaan. Liiketoimintakasvu toimitiloissa ja sitä myöden sitten tulos parani ja nousi plussalle.
Tilauskanta vakaa ja sitä myöden meillä on aika stabiili näkymä tähän lähitulevaisuuteen. Mutta toki vahva paino tuolla yhteistoiminnallisen urakoinnin puolella. Omakehitteisen ja omaperusteisen tuotannon kasvu on sitten vähän pidemmällä tulevaisuudessa, kun markkina alkaa antaa siihen tilaa. Saku jatkaa näkymillä. Kiitos, joo. Näkymät säilytämme ennallaan. Ennakoimme meidän liikevaihdon tänä vuonna kasvavan viime vuoteen verrattuna ja liikevoiton paranevan edelleen viime vuoteen verrattuna. Niin kuin tuossa todettiin, niin lähtövuoteen ihan myönteinen. Ehkä jotenkin summaten tilannetta, niin meidän tilanne on verrattain vahva. Liiketoiminta on kehittynyt oikeaan suuntaan, mitä tietysti tuo liikevaihdon kehitys ja operatiivisen liikevoiton kehitys ja suunta erityisesti ehkä osoittaa. Liikevoittoon ei tyytyväinen tietenkään voi olla, mutta suuntaan kylläkin. Tilauskanta säilyy vahvana ja luo näkymää tietysti vahvasti eteenpäin. Tuotannon hallinta-aste on kunnossa, kone käy. Projektit etenevät suunnitellusti. Tämä koskee sekä asunto- että toimitilarakentamista. Tase vakaa, rahoitus kunnossa. Monin osin niin kyllä me valmiina ollaan kasvuun.
Ehkä sellaista varovaista tyytyväisyyttä yleisesti ottaen voisi kehitykseen siten ajatella, että näiden tässä todettujen asioiden lisäksi, niin kuin Jarkko äsken totesi, niin me ollaan paljon tehty töitä, mutta asiakastyytyväisyys on myös tuon myötä NPS-mitattuna kovinkin korkealla. Tuon henkilöstönkin sitoutuneisuus ja tyytyväisyys tilanteeseen vaikeassa ympäristössä ja muutosneuvottelujen jälkeenkin mitattuna säilyy vahvana. Perusasiat rupeavat olemaan verrattain hyvällä tasolla ja ennen kaikkea kehittyvät oikein. Markkina puolestaan sitten haastaa lukuisaan kertaan jo todetulla tavalla, eikä uskalleta odottaa mitään nopeaa käännettä. Samaa hengenvetoa varmaan syytä todeta sekin, että jostain syystä kuitenkin nykyään maailmassa tuntuu, että muutokset ovat joka kerta käyntiin lähdettyään sitten paljon jyrkempiä kuin ennakoida osaamme. Toivottavasti näin kohtuullisissa määrin siinäkin kohtaa, kun markkina kääntyy myönteisemmäksi. Kaupungistuminen jatkuu ja odotettavissa oleva korkojen lasku väistämättä sitten kuitenkin tuon kysynnän asteittain ehkä loppuvuotta kohti käynnistää kuitenkin niin, että varmaan vuoden puolentoista, vuoden päästä enemmänkin ollaan tilanteessa, että kysyntä jollain lailla normalisoituu.
Mutta niin kuin sanoin, niin siellä rupeaa olemaan ensimmäisiä paikkoja hyötyä matalasta rakentamisen kustannuksesta, laskevista koroista ja ennen kaikkea inflatoituvista vuokrista. Eli tilaisuuksia alkaa markkinassa kuitenkin oikein ajatteleville olla. Me ollaan valmiita kannattavaan kasvuun. Nuo kohdassa 1 ikään kuin todetut oikein kehittyneet asiat ja tämän päälle niin vahva hankekehityskanta antaa mahdollisuuden siihen, että paitsi käännymme kasvuun, niin myös pystymme tuota tuotannon portfolion rakennetta muuttamaan strategiamme mukaisesti kohti omakehitteisiä ja omaperustaisia. Siinä mielessä ihan kohtuullisen valoisasti markkinasta huolimatta uskallan eteenpäin katsoa. Sitten virallinen osuus näin päättyy tähän. Sitten minulla on täällä kysymyksiä perinteiseen tapaan, joita tässä käyn läpi ja jaan vähän Jarkon kanssa vastausvastuita. Kysytään, että onko suuret julkiset hankkeet esimerkiksi Laakson sairaalan kanssa edenneet suunnitelmien mukaisesti. Niin kuin todettu, niin pääsääntöisesti tuotanto etenee tällä hetkellä erittäin hyvin ja hallinta-aste on korkea. Eli vastaus on myönteinen. Kyllä, näin on. Onko kilpailutilanteessa näkynyt muutoksia alkuvuoden aikana?
Tietysti kilpailua pitää nyt arvioida aika montaa kautta, mutta onhan itsestään selvää tietenkin se, että kun laajemmin kysyntä on heikkoa, niin kohdekohtainen kilpailu on verrattain kovaa. Meille tuolta riskienhallinnan kannalta näkökulmasta tietysti tuossa on äärimmäisen tärkeää paitsi ymmärtää se kilpailu, ymmärtää se, että hankevalinnassa säilytämme koko ajan sillä tavalla vahvan arvostelukurin ja moraalin, ettemme tartu hankkeisiin, jotka ovat joko hankemalliltaan vääriä tai muutoin riskipelejä. Eli kilpailutilanne sinänsä säilyy, jatkuu tiukkana. Tilauskirjaan vielä kirjaamattomat hankkeet ja urakat olivat ensimmäisen kvartaalin lopulla huomattavasti viime vuoden loppua korkeammalla tasolla. Taustat tähän. Tuolla luvuillahan me ollaan yritetty pidempään jo ilmaista sitä, että etenkin tuolla yhteistoiminnallisen urakoinnin puolella on paljon hankkeita, joissa voi olla puolen vuoden tai vaikka tuon Laakson yhteissairaalan näkökulmasta parinkin vuoden kehitysjakso ennen kuin ne käynnistyvät. Kuitenkin niiden toteutumisen todennäköisyys on korkea. Ollaan pyritty markkinoille viestimään sitä ikään kuin tulevaisuuden näkymää.
Yksinkertainen syy on se, että sinne olemme voittaneet urakoita tai tehneet esisopimuksia, joihin siinä määrin uskomme verrattuna vaikka vain tarjouksen antamiseen, että uskomme niiden toteutumisen olevan sikäli korkea, että rohkenemme ne tuossa muodossa julkaista. Meillä on aika hyvä track record itse asiassa tähän asti siitä, että tuolta voitettujen ja esisopimuksiin sidottujen urakoiden puolelta tilaukset tai hankkeet ovat lopulta virtanneet tilausvirtaamme. Toki siellä on toisenkinlaisia esimerkkejä. Esimerkiksi varmaan tuo Varman asuntokohde oli sen tyyppinen, joka tuolla näkyy meillä voitettuna, mutta ei vielä varmana hankkeena, koska sen lähteminen on ollut tai tilauskantaan siirtyminen on ollut sidottu rakennusluvan saamiseen. Mutta lisää voitettuja urakoita on. Yksinkertainen vastaus. Jarkko, onko liikevaihdon kasvu poikkeuksellisen vauhdikasta Q1:llä? Sitä tietysti prosentuaalisesti voi ajatella, että onhan se tavallaan poikkeuksellisen, mutta sitten toisaalta absoluuttisina euroina täytyy muistaa, että me lähdettiin aika matalilta tasoilta. Vähän riippuu katsantokannasta, että onko se poikkeuksellisen nopeaa.
Joo, ja kyllähän se oikeasti on koko ajan tämä tilauskertymän ja tilauskannan funktio. Eli se, minkä tilauskantaan tuossa kirjaamme, ja niin kuin moneen kertaan sanottu, niin viime vuoden viimeisellä kvartaalilla tuo jo näkyi. Noudattaako kuluva vuosi normaalia kausivaihtelua kvartaalien välillä kannattavuuden suhteen? Varmaan, kun Jarkko tuossa esimerkiksi totesi, kuinka nämä omaperustaiset asuntokohteet eli kuluttajille myytävät omistusasuntokohteet, kuinka ne tuloutuvat aina kohteen valmistumisessa, eikä siis rakentamisen myötä, kuten käytännössä kaikki muu meidän hankekanta. En tiedä oikein, onko kvartaalien välillä loppujen lopuksi kausivaihtelua, niin kuin tässä ehkä kysyjä tarkoittaa. Nyt kun tuo tilauskanta on erityisen voimallisesti painottunut omakehitteiseen, omaperustaiseen, niin voisi ehkä arvioida niin, että se on poikkeuksellisen tiukasti tulos on sidottu volyymiin. Eli liikevaihdon kertymä kääntyy operatiiviseksi liikevoitoksi melko samantyyppisesti läpi tämän vuoden. Eli volyymin mukaisesti, ei ehkä kausivaihteluna. Onko asunnon myynnissä minkäänlaisia merkkejä piristymisestä? Varmaan oikeasti tilanne on se, että ihan vielä sellaista merkkiä ei uskalla lukea.
Kuten tuossa todettiin, niin me myytiin kolme asuntoa. Se on vain kolme asuntoa. Se on sinänsä enemmän kuin ehkä viime vuoden kvartaaleilla myynti on ollut. Jonkun verran enemmän näemme kiinnostusta noihin kohteisiin. Kun vaikka katsomme asuntonäytöissä käyvien ihmisten lukumäärää, niin jonkunnäköistä pientä valoa siellä voisi oikein myönteisesti tulkiten nähdä. Mutta ehkä minä kuitenkin palaan tuohon aiemmin sanomaani yleiseen näkymään markkinasta, että kyllä tämä piristyminen aidosti piristymiseksi lasketaan vasta sen jälkeen, kun korot kääntyvät sitten laskuun. Että sitä vaikka nyt omistusasuntopuolen kertynyttä, lykättyä asunnonhankintatarvetta rupeaa enemmän purkautumaan. Hyvin, hyvin varovaisia merkkejä markkinoilla. Ei mitään, mitä voisi markkinamuutokseksi vielä sanoa. Sen kannalta ja sen takia tämä meidän vahva yhteistoiminnallisen urakoinnin tilauskanta tähän vuoteen on juuri nyt äärimmäisen tärkeä. Hyvä. Siinä oli kysymykset näiltä osin. Joten lisää ei tule. Kiitämme kaikkia tässä kohtaa mielenkiinnosta ja palaamme ääneen viimeistään heinäkuussa. Kiitos.