Tervetuloa seuraamaan SRV:n vuoden 2021 tulosjulkistusta! Mä olen Saku Sipola, SRV:n Toimitusjohtaja, ja mulla on tässä perinteiseen tapaan kanssani Talous- ja Rahoitusjohtaja Jarkko Rantala, ja käydään tätä viime vuotta läpi. Tää hyppää nyt agendan yli jostakin syystä. Meinasin sanoa, että tavanomaisella agendalla niin, että mä aloitan Toimitusjohtajan katsauksella ja Jarkko syventää sitten viime vuoden tulosta tarkemmin, jonka jälkeen käydään hankkeita ja strategiaa sekä vuoden 2022 näkymiä lyhyesti läpi. Viime vuoden tuossa kirjoitimme pidemmässä tekstissä, että on kovin kahtiajakoinen. Totta kai tulos on suuri pettymys Tampereen areenahankkeen taloudellisen epäonnistumisen takia. Toisaalta me ollaan saavutettu meidän nettovelkaantuneisuus astetavoite niin kuin sen strategiassa kuvaamme alla olevan projektikannan hallinta-aste ja tuloskehitys on hyvää ja kassavirta viime vuodelle kovinkin vahva. Me teimme viime vuonna tärkeitä asioita. Keväinen rahoitusjärjestely, joka pitkälti rakentaa kykyämme kasvaa ja vastata tulevaisuuden haasteisiin, oli erinomainen onnistuminen.
Tärkeimpänä asiana siellä lainakannan maturiteettien pidentäminen, taseen tervehtyminen, johon jo viittasinkin, niin meidän korollinen nettovelka laski EUR 72 miljoonaa ja saavutimme strategisen nettovelkaantumistason niin, että tulimme 47.5 prosenttiin. Tuosta hieman myöhemmin vähän lisää. Tilauskanta edelleen valitettavasti laskee. Me kirjasimme uusia hankkeita viime vuonna tilauskantaan noin EUR 590 miljoonan verran. Siellä on hyviä avauksia ja tukee meidän kaupallisen menestyksen rakentamista. Monia uusia toimitilahankkeita. Tuossa mainittu pitkä litania Raumalle. Rauma Marine Constructionsille tuotantohalli, kiinteistösijoitus tai Lietoon toimitilahanke logistiikkaan, kouluhanke itse asiassa useampikin viime vuoden aikana ja sitten esimerkiksi Kulttuurikasarmi Helsinkiin. Puurakentamisesta Satama Areena Kotkaan ja sitten teollisuuslaitos Woodspinille Jyväskylään. Asuntoja. Aloitimme lukuisia kohteita, ehkä merkittävimpinä tuo DWS:lle myyty 257 asunnon kokonaisuus ja totta kai sitten etenemme hyvin erilaisissa yhteistyöhankkeissa Kojamon kanssa. Asuntokauppa on jatkunut vahvana.
Me ollaan edelleen liian vähän oltu mukana tuossa tekemisen osa-alueessa ja tätä vuotta ja sitten alkavaa vuotta värittääkin tavoite aloittaa omaperustaisia asuntohankkeita merkittävästi enemmän. Viime vuotta ehkä kuvastaa se edelleen, että meidän myymättömien valmiiden asuntojen lukumäärä on erittäin matala ja tämänkin kautta sitten riskitaso pieni. Loisto värittää viime vuoden loppua, eli tuloja tuli pääsääntöisesti viimeiselle kvartaalille. Käytännössä siis nollakatteisena suurin piirtein, mutta pitkälle suunnitelmien mukaan tehtynä. Enemmän edustaa silloin taseen purkamista tuolta Kalasatamasta. Oleellista kuitenkin, että loppuunmyytynä, jolloin sieltäkään niinku myymättömien asuntojen riskiä ei millään lailla päässyt kertymään ja Loiston rooli tietenkin tuon viimeisen kvartaalin kassavirtakertymään on erittäin merkittävä. Tampereen Divaani muun muassa loppuunmyyty muista peruste- ja urakointihankkeista. Elinkaariviisaus-strategia etenee hyvin, siitä on kovin nopeasti muuttunut koko organisaation tasolla puheista teoiksi ja ollaan saatu valtavan paljon myös myönteistä asiakaspalautetta.
Yksi asia, jonka päätimme loppuvuodesta liittyen sitten omaan toimintaamme, on se, että kaikki meidän työmaat tämän vuoden alusta asti on päästöttömiä. Tarkoittaa sitä, että ostamme sähköenergian joko päästöttömänä tai uusiutuvana ja sitten tätä niiltä osin kuin kaukolämpöä tai mm. koneiden polttoaineita ei voida päästöttöminä ostaa tai hiilidioksidivapaina ostaa, niin niiltä osin sitten kompensoimme päästöt puuistutuksilla, mutta tavalla, joka on sitten Luonnonvarakeskus Luken hyväksymä ja sertifioima. Koronapandemia on loppujen lopuksi pysynyt oikeinkin hyvin hallussa. Me ollaan kyetty pitää työmaat käynnissä ja siitä iso kiitos koko meidän organisaatiolle, niin alihankinta- tai kumppaneille kuin tietysti omallekin porukalle. Vuoteen 2022 siis lähdemme pienemmällä mutta terveemmällä projektikannalla, merkittävästi paremmalla lainasalkulla ja vahvemmalla taseella ilman uusia tai myymättömiä asuntojen riskiä. Eli pohja ponnistaa on merkittävästi vahvempi kuin aiempina vuosina. Konsernin liikevaihto laski nelisen % EUR 930 million. Näkyy ennen kaikkea siinä, että toimitilahankkeiden volyymi pienenee.
Meillä on paljon valmistuneita suuria toimitilahankkeita, Terminaali kakkosta, osin sairaalahankkeita ja tän myötä niin meidän ehkä urakoinnin raekokoa on pienentynyt. Kappalemäärä kasvaa, keskimääräinen koko pienenee, näkynyt volyymin laskuna. Tuon eteen teemme paljon töitä ja varmasti tässä seuraavan tämän alkaneen kvartaalin aikana useampikin onnistumisia pääsemme julkaisemaan. Asuntorakentamisen liiketoiminta tai liikevaihto kasvoi, liittyen paljon tuon Loiston valmistumiseen, joka edelleen näkyi tuossa lokakuulla viimeisen kvartaalin numeroissa. Operatiivinen liikevoitto merkittävä pettymys, jäi EUR 5.3 million:iin. Me alun perin sitä ennakoimme EUR 16 million-EUR 26 million:iin, mutta tuon Tampereen Kansi ja Areenan asteittain pettävän tulosennusteen vuoden mittaan noin EUR 20 million heikensi tulostamme. Kuten tuossa jo aikaisemmin totesin, niin tuo alla oleva muu projektikanta kehittyy myönteisesti. Viimeisen kvartaalin suhteellista kannattavuutta Tampereen Kansi-Areenan lisäksi heikensi tuo Loisto, kuten aikaisemmin sanoin, niin suurin piirtein nollakatteella tuloutuminen. Tilauskanta. Sen jo tuossa totesin. Oleellista sen tilauskannan sisällä on, että se on käytännössä kokonaan myytyä.
Meillä on kovin pieni osa sellaista tilauskantaa, joka ei kokonaan ole edes myyty. Liittyy tietenkin asuntojen perusteeseen urakointiin. Ehkä noi taseen luvut tuossa pääsääntöisesti jo totesinkin ja Jarkko niihin tuossa vielä varmasti osaltaan palaa. Rahavirta EUR 76.2 million ja toki oli silloin tukemassa tota velkaantuneisuuden laskua merkittävästi. Tässä ehkä yhdellä kuvalla sitten kolmen vuoden kehitys nettovelan ja nettovelkaantumisasteen osalta. Tuossa on highlightattu vuoden 2019 Q3 tilanne, jolloin tervehdyttämisohjelman julkaisimme. Tuolloin meidän velkamäärä oli EUR 340 million, joka nyt on laskenut sitten 81 miljoonaan, ja pahimmillaan kävimme vuoden 2020 alussa nettovelkaantuneisuusasteessa 160 %:ssa, kun nyt ollaan tultu alle 50:een. Taseen puolella selkeästi vahvaa etenemistä. Tää totta kai on loppuviimein ollut tässä eniten agendalla. Mäkin alkoinkin, että ton tuloskehityksen jatko parantaminen on totta kai seuraava iso oleellinen asia. Tilauskannan tuossa pääsääntöisesti jo kommentoinkin.
En jää siihen enempää kiinni. Tässä sit näkyy vahvasti ton Tampereen Kansi Areenan ja osaltaan sitten suhteellisen kannattavuuden osalta Loiston merkitys viimeisellä kvartaalilla. Me Q2:lla jo ensimmäisiä kertoja heikensimme merkittävämmin Tampereen Kansi Areenan kannattavuutta, ja näkyy siinä kohtaa vielä mm suhteellisen kannattavuuden melko, sanotaan kehityksen vakiintuneisuutena tai tasaisena kehityksenä. Tuolloin jo ennakoimme, että loppuvuodesta tulee hankalampi sekä Loiston että Tampereen Kansi Areenan takia. Valitettavasti ei tuolloin nähty vielä kuinka syvä tuo areenan hankaluus oli. Kauppakeskusten osalta ei kovin merkittävää muutosta. Ehkä positiivista operatiivisen tekemisen tasolla on se, että vaikka kävijämäärät on jääny paljolti ton koronan takia Venäjällä matalemmiks kun aiemmat vuodet, niin vuoden 2022 kuitenkin kauppakeskusten myynnit on ollu korkeampia ku koskaan aiemmin. Itse asias kaikissakin kauppakeskuksissa. Jos siirretään puheenvuoro Jarkolle ja syvennetään vähän tulosta.
No niin, päivää minun puolestani kaikille. Mennään perinteiseen tapaan vähän syvemmälle noihin numeroihin. Jos liikevaihdosta aloitetaan, niin tosiaan EUR 933 miljoonaan suurin piirtein päädyttiin. Reilu 4% heikompi kuin vuosi sitten. Toimitilojen liikevaihto laski, asuntojen liikevaihto kasvoi ennen kaikkea nyt Lumo Onen tuloutumisesta johtuen. Operatiivinen liikevoitto oli tota tietysti iso pettymys. EUR 5.3 miljoonaa kertyi eli reilu EUR 10 miljoonaa heikompi kuin vuosi sitten. Tampereen Areena oli tässä tietysti se yks keskeinen iso tai keskeisin iso selittäjä. Eli sinne valitettavasti EUR 20 miljoonaa tulosta hukattiin. Osaltaan sitten toimitilapuolen pienentynyt volyymi. Volyymi myös vaikutti tohon operatiiviseen liikevoittoon heikentävästi. Toisaalta omakehitteinen asuntorakentaminen kehittyi positiivisesti, mutta ei sitten kokonaisuutena riittänyt kompensoimaan sitä miinusta, mikä tuolta Tampereelta tuli. IFRS-liikevoitto oli hieman tappiolla ja tota tämän ja operatiivisen liikevoiton välihän selittyy ruplan kurssimuutoksilla, joiden vaikutus oli positiivinen.
Toisaalta sitten tuossa loppuvuoden aikana exitointimme yhden tontin Pietarista. Siitä kirjaantui jonkin verran arvonalennustappiota ja sitten muuntoeroja ja vähemmistöosuuksien kirjauksia, jotka vaikuttivat negatiivisesti. Iloonaiheet puolestaan löytyi tosiaan tuolta taseen puolelta. Niin kuin me tuossa vuoden alussa todettiin, me keskityttiin vuonna 2022 erityisesti tavoittelemaan velkaisuuden alentamista ja vahvaa kassavirtaa. Siinä työssä me kyllä mielestäni erittäin hyvin onnistuttiin. Korollinen nettovelka sisältäen IFRS16, joka meidän tapauksessa käsittää vuokratonttien pääoma-arvon, aleni lähes EUR 120 miljoonaa ja sitä myöden gearing vahvistui tuonne meidän pitkän aikavälin strategian tavoitetasoon. Rahavirta oli vahva, EUR 66 miljoonaa liiketoiminnasta ja investoinneista, ja siinä tietysti Lumo tuloutumisen merkitys oli todella isossa roolissa. Neljännen kvartaalin liikevaihto oli meillä korkea, EUR 306 miljoonaa. Tästä Lumo tuloutumisen osuus oli noin EUR 90 miljoonaa. Se selittää pitkälti tuon kasvun tuonne viime vuoteen nähden.
Toimitilojen liikevaihto oli neloskvartaalilla aika lailla samalla tasolla kuin vuosi sitten. Operatiivinen liikevoitto viimeisellä kvartaalilla painui negatiiviseksi Tampereen takia, ja tietysti se osaltaan tuolla liukuvissa luvuissa myöskin näkyy sitten tuota trendin heikkenemisen, että tämän kokoluokan luvuissa ei tietysti sitten muu toiminta valitettavasti pysty sitä kompensoimaan. Liiketoiminnoista hiukan tarkemmin, niin rakentamisen liikevaihto, joka tietysti on valtaosa konsernista, niin laski noin 4%. Tästä EUR 930 miljoonan liikevaihdosta toimitiloja oli noin kaksi kolmasosaa, EUR 580 miljoonaa ja sen kertymä aleni noin EUR 100 miljoonaa vertailuvuoteen nähden. Toisaalta sitten asuntorakentaminen oli noin EUR 350 miljoonaa ja se on noin EUR 60 miljoonaa enemmän kuin vertailuvuonna. Loiston osuus tästä 60 miljoonan kasvusta on yli 100%, eli Loisto toi sen noin EUR 100 miljoonaa liikevaihtoa tuohon vuoteen 2021. Liikevoitto sitten puolestaan aleni viime vuoteen nähden. Tosiaan merkittävä syy on se Tampereen areenan EUR 20 miljoonaa.
Lisäksi kun suhteellista kannattavuutta vertaillaan, niin on hyvä pitää mielessä, että Loisto tosiaan toi sen noin EUR 100 miljoonaa liikevaihtoa, mutta kannattavuus oli sinänsä hyvin vaatimaton. Eli se sitten suhteellista kannattavuutta heikentää. Muilta osin meidän toiminnan tuloksellisuus kyllä kehittyi hyvään suuntaan ja ilman Tampereen miinusta me oltais oltu ihan kohtuullisissa luvuissa jo viime vuoden osalta. Noin niinku liikevoittoprosenttimielessä. Tilauskanta on laskenut vuoteen nähden melkein EUR 300 miljoonaa tuonne vajaaseen EUR 900 miljoonaan. Lasku johtuu pääasiassa toimitiloista, mutta myös asuntopuolella on tuon Loiston tuloutumisen myötä tilauskanta laskenut. Toisaalta on hyvä huomioida muutama asia, että nyt niinku tietysti tämä pienempi tilauskanta on rakenteellisesti aika lailla eri näköinen kuin missä oltiin vuosi sitten. Eli tota pitkälti toimitilapuolella, tai niinku noitten PJU ja allianssityyppisten hankkeiden, joiden riskitaso on ehkä omakehitteisiä hankkeita matalampi, niin niitten suhteellinen osuus on siellä huomattavasti suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Tosin absoluuttisesti kuitenkin pienemmällä tasolla. Sit toisaalta asuntopuolella omaperusteisen tuotannon osuus on tällä hetkellä hyvin pientä. Pitkälti koostuu sijoittajille rakennettavista kohteista toi asuntopuolen tilauskanta. Lisänä tosta tilauskannasta on hyvä huomata, että tietysti tuo Laakson sairaalahanke me viime vuonna voitettiin. Siitä on tähän mennessä vasta hyvin vähäinen määrä kirjaantunut tilauskantaan, eli se kertyy sieltä sitten vaiheittain sitä mukaa kun allianssin johtoryhmä tekee hankkeesta tai hankkeen eri osista aloituspäätöksiä. Toisaalta katsauskauden jälkeen me tiedotettiin Patrizialle myyty seuraava Kalasataman asuntotorni ja toisaalta uuteen kaupunkiin rakennettava elinkaarihanke. Ne ei tietysti vielä tässä kohtaa tilauskannassa näy, mutta tietysti omanlaistaan kuvaa luo tosta tulevasta pipelinesta. Asuntojen tuloutuminen, niin meillä kappalemääräisesti tuloutui jonkin verran vähemmän asuntoja kuin omaperusteisia asuntoja vertailuvuonna eli tommonen 453, joista noin 250 oli sitten Loiston asuntoja.
Tässä on valmiita myymättömiä asuntoja kokonaisuudessaan hyvin vähän eli 9 kappaletta ja myös rakenteilla olevan kannan myyntiaste on hyvin korkea. Tietysti kun me tässä nyt katsotaan tuota historiaa, miten me ollaan aloitettu, niin meillä on melko pieni osuus tässä ylipäätään koko meidän asuntotuotannosta tällä hetkellä omiperusteista. Noin 2,100 asuntoa oli vuodenvaihteessa rakenteilla ja siitä noin 10% on omiperusteisia. Tässä on tärkeää pitää koko ajan mielessä se, että näiden eri tuotantotyyppien tuloutuslogiikat on IFRS:llä tavalla erilaisia, että omiperusteiset asunnot tuloutuu vasta sen jälkeen, kun kohde on valmis ja asunnot on myyty. Eli käytännössä mitä nyt aloitetaan vuonna 2022, niin niiden tuloutuminen ajoittuu sitten vuosiin 2023 ja 2024. Toisaalta me ollaan sitten myyntiriskinäkökulmasta ja taseen näkökulmasta, rahoituskapasiteettinäkökulmasta erinomaisessa asetelmassa lähteä kasvattamaan aloituksia.
Tietysti se tehdään sillä tavalla hallitusti, että pidetään tarkkaan kiinni hankkeiden aloitusedellytyksistä, ettei oteta ylenpalttista riskiä sillä puolella. Kapasiteettia ja iskukykyä tälle puolelle on. Sijoittamisen puolella sitten tuloksen ja toiminnan iso kuva on tietysti sellainen, että toi korona on paljon värittäny vuotta 2021 ja vielä enemmän vuotta 2022. Siitä huolimatta, että korona ympäristössä on eletty, niin noi kauppakeskusten liiketoiminta on kyllä kehittynyt todella hyvin isossa kuvassa. Sekä Okhta Mall että Pearl Plaza ylitti viime vuonna oman budjettinsa noin tasolla, mutta totta kai on hyvä pitää mielessä kun meidän lukuja katsoo, että me ei suoraan yhdistellä kauppakeskusten vuokratuottoja, vaan koska ne on osakkuusyhtiöitä, niin me yhdistellään niiden osakkuusyhtiöiden tuloksen viimeinen rivi meidän tuloslaskelmaan. Siellä sitten kun vivutetuista asseteista puhutaan, niin vaikuttaa esimerkiksi lainojen korot sitten negatiivisesti. Eli meidän lukuihin ei suoraan se vuokratuotto sieltä tule.
Joka tapauksessa isossa kuvassa Okhta ja Plaza käyttäytyivät ja kehittyivät tosi hyvin viime vuoden aikana. Valitettavasti löytyy toisinkin päin olevaa asiaa eli 4Daily. 4Daily on meidän kauppakeskuksista pienin. Me omistetaan siitä noin 19% ja se on ollut oikeastaan avaamisestaan lähtien niin hyvin heikosti performoiva kauppakeskus. Se on kyllä parantanut vuosi vuodelta, mutta se tilanne on ollut joka tapauksessa sellainen, että se on tarvinnut toimiakseen omistajien lisäpääomitusta. Positiivisesta kehityksestä huolimatta niin tää pääosakas on indikoinut, että heidän mielenkiintonsa lisäpääomittaa on loppunut ja sitä myöden kauppakeskuksen tulevaisuus on aika epävarma, jonka johdosta me sitten päädyttiin alaskirjaamaan oma positiomme kokonaan tähän 2022 tilinpäätökseen. Siitä tuli kokonaisuudessaan tulosvaikutusta EUR 6.6 million negatiivista, josta valtaosa kohdistui rahoituskuluihin saatavien alaskirjausten myötä.
Vuokrausasteet kaikissa keskuksissa on ihan kohtuullisella tasolla, mutta tosiaan toi 4Dailyn taloudellinen performanssi ei kohtuullisen korkeasta prosentista huolimatta riitä siihen, että se hyvää tulevaisuutta sille luovaisi. Pearl Plazan osalta me jatketaan edelleen myyntineuvotteluja. Tietysti on todettava tässä ympäristössä, että toi geopoliittinen tilanne tuo tiettyä hitausmomenttia ja epävarmuutta niihin keskusteluihin, mutta kaikesta huolimatta niin myyntiä tavoittelemme. Sijoitettu pääoma sijoittamisen puolella pysyi isossa kuvassa aika lailla samalla tasolla kuin missä oltiin vuosi sitten. Tosin rakenteellisesti siellä tiettyjä asioita tapahtui. Ensinnäkin sitä sijoitettua pääomaa kasvatti ruplan arvon vahvistuminen sekä pienet lisäsijoitukset esimerkiksi Tampereen Kansi-areenahankkeeseen. Toisaalta sitten sitä pienensi yhden venäläisen tontin exitti, tietyt venäläisiin tontteihin tehdyt alaskirjaukset ja toi 4Dailyn arvon alennus.
Rupla-positiota, rupla-riskiä meillä on tietysti ylipäätään pyritty pienentämään, ja siitä nyt yksi asia, mikä viime vuoden aikana saatiin maaliin, oli Pearl Plazan lainan kääntäminen kokonaan ruplapohjaiseksi, että se meidän tuota rupla-positiota noin RUB 10 miljoonaa pienensi. Sitä isompi asia on tosiaan tuota edessäpäin eli tuo tavoiteltu Pearl Plazan exit, et se sitten vapauttais meiltä RUB 20 miljoonaa pääomia ja vastaavassa määrin myös rupla-riskiä pienentäis. Saku jatkaa hankkeiden parissa.
Kiitos. Lyhyesti kertaan, minkä näköisiä uusia hankkeita viime vuoden aikana meidän portfolioon. Kotkan satama-Areenaan viittasinkin tuossa jo aikaisemmin. Käytännössä siis Kotkan kaupungin hanke vaikka omistettu toista kautta. Komea puurakenteinen kokonaisuus satama-alueelle. Yks varmaan taas Suomen mielenkiintoisimpia rakennuspaikkoja tuossa Lasipalatsin ja Kampin kauppakeskuksen välissä. Kulttuurikasarmi Helsinkiin rakennetaan käytännössä vanhan kasarmin alle kokonaan uudet elokuvateatteritilat ja merkittävä määrä ravintolapaikkoja. Woodspin kuitutehdas Jyväskylään teollista rakentamista. Ja sit tietenkin emme voi olla mainitsematta tota Laakson yhteissairaalaa ehkä kerta toisensakin jälkeen. Noin vuosi sitten homma voitettiin. Tähän mennessä kirjauttanut vain EUR 1 miljoonaa kehitysvaiheista liikevaihtoon ja odotamme pala kerrallaan tässä kaava viime viikolla vai tällä viikolla vahvistettua, että hankkeessa päästään tota aidosti rakentamisen puolelle. Käynnissä olevia hankkeita nuo kaikki DWS:lle myydyt kolme kohdetta rakenteilla. Kalasataman torneista kolmas Lumo Kojamolle valmistuu kesällä. Tampereen Kalevankulma-tontti jo tonttimaa, joka tuli vuokraoikeudet haltuumme heinäkuussa 2020.
Kaikki kuusi kohdetta rakenteilla, osa kovin pitkälläkin jo ja niin kuin tuosta Divaanista erikseen todettiin, niin jo valmiiksi kokonaisuudessaan myytykin. Elinkaarihanke Siuntion sivistys ja hyvinvointikeskus. Valmistuneita hankkeita Tampereen Areena ja hotelli. Monessa mielessä komea suoritus, taloudellisesti äärimmäisen raskas, kuten moneen kertaan jo todettu ja alleviivattu. Saman yhteyteen Topaasi ja Kruunu nimellä kulkeva talo, jossa on kasinon tiloja, toimitiloja ja sitten tuolla torniosiossa asuntoja. Ihan terve hyvä hanke. Kalasataman Loisto. Moneen kertaan todettu omaperustainen toinen torni valmistui aikataulussa ja onnistuneesti sinänsä. Tässä kohdassa vielä enemmän taseen purkua kuin muuta, eli vapautti pääomia sieltä sitoutuneista jalustoista. Jatkossa hankkeet tällä alueella niin kontribuo jo myönteisesti meidän kannattavuuteen. Sitten Tikkurilan ensimmäinen pitkäkestoinen korttelin kokoinen yhteistoimintamalli tai yhteistoimintahanke Andrapin kanssa Tikkurilassa. Sieltä yksi vaihe valmistui. </Foreign language]
Mielenkiintoinen vuosi siinä mielessä, että ollaan saatu olla mukana monissa sellaisissa hankkeissa, jotka on sit saanut arvokkaita palkintoja rakentamisessa. Tuo Terminaali kakkosen työmaa tuossa Finavian kanssa lentoasemalla on vuoden Teräsrakenne, myös vuoden työmaa. Itse asiassa työmaapäälliköllemme oliko jo neljäs vai viides kumminkin mahtoi ollakaan, mutta yhtiön historiassa noita vuoden työmaapalkintoja on lukuisia. Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto meni Kirkkonummen kirjasto Fyyrille, jossa ollaan saatu olla mukana urakoimassa suomalaisvenäläinen koulu, Senaatin kärkiallianssimallihanke Helsinkiin. Mielenkiintoinen puurakentamishanke, joka tässä tapauksessa voitti siellä yleisöäänestyksen. Toinen omakehitteinen merkittävä puurakentamishanke Wood Cityn alueelle Helsingin Jätkäsaareen, Supercellin pääkonttori. Niin kuin tuossa muualla jo totesimmekin, niin seuraava Jehton korttelin viimeinen puurakennushanke on nyt vuokrattu ja lähtee tässä loppuvuodesta rakennusluvitukseen ja tota sijoittajamyyntiin kevään aikana. Uskomme sen tulevan tilauskantaamme sitten vähän myöhemmin.
Strategian etenemisestä tuossa jo totesinkin, että tämä Elinkaariviisaus on monella osin muuttunut teoiksi läpi organisaation ja saanut asiakkaalta myönteisen hyvän vastaanoton. Meillä on vähän toistakymmentä semmoista hanketta, jotka viime vuonna olemme suunnitelleet ja voidaan selkeästi laskea elinkaariviisaiksi, liittyypä ne sitten uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuteen, liittyy se sitten muunneltavuuteen tai muihin pitkäaikaiskestävyyteen liittyviin asioihin. Totta kai tuolla saralla koko ajan merkittävää on nämä kuntien kilpailuttamat elinkaarimallilla kilpailutetut hankkeet. Paljon koulurakentamista. Tuossa viimeisimpänä tammikuussa alkoi ja tilauskantaamme kirjautui tämä Uusikaupungin Hyvinvointikeskus. Pitkän aikavälin tavoitteet edelleen ennallaan. Tavoitellaan operatiivisen liikevoiton 6 %:n tasoa vuoteen 2024 mennessä. Me ollaan ihan hyvällä polulla. Tuo viime vuotta värittää rajusti niin kuin moneen kertaan todettu tuo Tampere-hankkeen epäonnistuminen, mutta muuten tollalla polulla ollaan. Tämä vuosi on vuosi, jossa me tervehdytämme tuota meidän portfoliota myös sisällöllisesti siten, että aloitamme enemmän omaperustaisia asuntohankkeita.
Ehkä tuohon voisi sellaisen kokonaisuuden kuvan vielä todeta, että meidän lopuksi operatiivinen liikevoitto niinkuin isoimpia merkittäviä tekijöitä sinne on volyymi, jolla toimimme, projektien hallinta-aste ja sitten se erilaisten projektimuotojen miksi. Me ollaan ehkä vähän poikkeuksellinen rakennusliike kokoluokassamme Suomessa, että meillä 2/3 volyymista tulee toimitilarakentamisesta, kun ehkä suurimmalla osalla verrokkeja tämä on juuri päinvastoin. Siinä on ehkä yksi vastaus myös siihen, että millä lailla tuota tavoittelemme eli tämän asuntorakentamisen osuuden kasvattaminen ja ennen kaikkea sen sisällä sitten omaperustaisen rakentamisen kasvattaminen on merkittävän isossa roolissa. Tällaisen käänneyhtiön projektiliiketoiminnassa, jossa on pitkiä projekteja, käänteen tekeminen vääjäämättä kestää kauemmin. Me tullaan vielä tähän vuoteen niin, että meillä on joitakin vuosina 2018 2019 myytyjä hankkeita, joiden aloituksia osuu näihin vuosiin ja nuo ne vääjäämättä vielä tätä vuotta jossakin määrin rasittaa.
Samoin tietenkin se, että uusien omaperustaisten hankkeiden alottaminen tuo ne henkilöstökustannukset ja alottamiseen liittyvät kustannukset jo tähän vuoteen, kun kuitenkin nuo hankkeet sitten 2023 2024 pääsääntöisesti tuloutuvat, kuten Jarkko tuossa aikaisemmin totesikin. Meidän fokus on ollut erittäin paljon tuon taseen ja rahoitusrakenteen korjaamisessa. Kuten todettiin, niin meidän nettovelkaantuneisuusaste tuli nyt jo tuohon strategiseen haarukkaan. Omaperustaisen asuntorakentamisen lisääminen voi tuoda tullessaan tilanteen, että meidän velkaantuneisuusaste tuon haarukan ulkopuolelle joksikin aikaa jopa nousee, mutta se tarkoittaa silloin sitä, kuten sanoin, että me tota projektimixejä parannamme ja sen keskimääräistä kannattavuutta ajamme ylös niillä toimenpiteillä. Osinkopuolessa ei oikeastaan mitään uutta. No sitten lyhyesti korona. Sitä kaiketi edelleen ei voi välttää kommentoimatta, mutta kuten aikaisemmin jo sanoin, niin Suomen rakentamisen näkökulmasta asiat on hallittu hyvin. Meillä on työmaiden johto ollut laajasti sitoutunut erilaisiin toimenpiteisiin, joilla korona pidetään pois työmailta ja toisin käydessä niin nopeasti reagoidaan.
Jonkun verran aiheuttaa kustannuksia, mutta oleellisinta on se, että työn tekemisen turvallisuus on kyetty siten hallitsemaan. Työmaat on pysynyt käynnissä. Venäjällä tilanne on jossakin määrin toisenlainen, kuten noista kävijämäärätilastoista jo näkyy. Eli kävijämäärät on ollut alhaisemmalla tasolla, mutta sitten kuitenkin niin kauppakeskusten myynnit on kehittynyt positiivisesti. Tällä hetkellä ehkä on tällä tavalla sanottava, että tämän koronapandemian vaikutus meihin tai toimialaan laajemmin ei oo ollut dramaattisen suuri. Sit tietenkin on pakko todeta, että eteenpäin on vaikea nähdä, mutta ainakin tässä kevättä kohti kai kaikkien mittareiden näkökulmasta Euroopassa mennään siihen suuntaan, että tilanne helpottaa. Toivotaan, että syksyyn tullen olemme sitten laajasti jo yhteiskunnassa viisaampia hallitsemaan tilannetta, mikäli meille uusia variantteja tulis. Näkymät vuoteen 2022. Aika luottavaisin mielin sillä lailla. Meillä on selkeästi vahvistunut organisaatio. Projektien hallinta-aste paranee, projektien kannattavuus keskimäärin paranee. Tase on ihan toisenlaisessa kunnossa.
Meillä on mahdollisuuksia kasvattaa omaperustaisen tuotannon osuutta ja meidän onnistumiset asiakasrajapinnassa, parempi asiakkaiden kuunteleminen, aktiivisempi vuoropuhelu on tuottanut ja tuottaa selkeästi koko ajan uusia hankkeita. Me voidaan tässä kohtaa jo sanoa, että tähän ensimmäiseen kvartaaliin vääjäämättä jo kirjautuu noin EUR 100 million siitä neljänneksestä Kalasataman tornista. Samoin tämä kuutisenkymmentä miljoonaa euroa Uusikaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta. Me totesimme jo, että Wood Cityn kakkosvaiheen tai toisen toimistotalon tulleen vuokratuksi. Se tämän vuoden aikana vääjäämättä sieltä tilauskantaamme kirjautuu. Laakso rupeaa tuohon kontribuoimaan. Eli hyvästä tilanteesta lähdemme. Kuitenkin sen verran matalammalla tilauskannalla, että me ennakoidaan ensi vuoden liikevaihdon asettuvan EUR 800 million-EUR 950 million väliin. Eli keskimääräisesti pientä laskua tästä vuodesta. Operatiivinen liikevoitto. Me ollaan tilanteessa, että meillä on mahdollisuus oikeankin hyvään vuoteen, mutta samalla nähdään poikkeuksellisenkin paljon ulkopuolisia epävarmuustekijöitä, riskejä. Tuo geopoliittinen kehitys on tällä hetkellä kovasti vaikeaa ennakoida.
Rakennusmateriaalien hintakehitys ja saatavuus on ollut vaikeasti ennakoitavaa jo 1.5 vuotta. Ehkä toi koko inflaatiosta Euroopan tasolla tänä aamuna saimme uutisia. Mm ei näytä talttumisen merkkejä ja sitten tänään iltapäivällä varmaan kuullaan EKP:n kannanottoja korkomielessä siihen, miltä toi miltä tota tai miten EKP tohon inflaatioon mahdollisesti reagoi. Korkojen liikkumisella on tähän toimialaan totta kai iso merkitys. Näin muodoin tullaan siihen tilanteeseen, että liikevoiton osalta emme esitä tuloshaarukkaa. Se ois ollu ollakseen perusteltu niin kovin laaja, vaan toteemme yksinkertaisesti niin, että me nähdään tuloksen selkeästi paranevan tai tuloksen paranevan verrattuna viime vuoteen. Sen tyyppisen ajatuksen tässä kohtaa. Me ollaan saatu täältä lukuisa määrä kysymyksiä, niin me ruvetaan niitä tässä purkamaan. 4Dailysta kysytään, onko kauppakeskus siis kassavirtanegatiivinen vai mistä syystä se vaatii lisäpääomia? Jarkko, haluatko sen täsmentää?
Jes. 4Daily on tosiaan lähtenyt aika alhaisella vuokrausasteella aikanaan liikkeelle ja se on ollut kassavirta negatiivinen jopa ihan niinkuin netto- tai käyttökatteen tasolla. Viime vuonna käyttökate meni suurin piirtein plus miinus nollaan, mutta se on vivutettu assetti eli viimeisellä rivillä se on kassavirtaakin negatiivinen. Juuri siitä syystä se on vaatinut lisäpääomitusta.
Joo, mä jatkan täältä. Toinen kysytään, että onko projektin kautta myyntimix 22 heikompi kuin 21. Ei oo merkittävää muutosta. Se mitä tossa pyrimme sanomaan on se, että meillä kuitenkin kovin vähäisesti tuloutuu omaperustaista. Me satsaamme uusien aloitukseen ja sillä on tällä hetkellä ehkä suurempi merkitys. Kysytään, voitteko yhtään avata, millä tasolla rakentamisen kannattavuus liikkuu verrattuna strategiatason tavoitetasoon? Ei olla erityisesti sitä salkkua muutoin lähdetty avaamaan. Me ollaan jouduttu toi Tampereen Kansi-Areena erityisesti tässä epäonnistumisena kommunikoimaan. Varmaan voi laskea tuolta osin lukuja taaksepäin. Tää on liitetty myös tähän meidän operatiivisen liikevoiton 6 %:n tavoitteeseen. Sitä äsken tuossa ehkä kommentoinkin jo, elikkä se on volyymiin, hallinta-asteeseen ja tohon projektimixiin liittyvä asia. Ja taisin jo todeta, että kyllä me ollaan vahvasti sitä kohti menossa. Yksi merkittävimmistä isoista asioista on kuitenkin organisaation vahvistuminen ja hallinta-asteen paraneminen monin osin.
[Foreign language] Joo, seuraavaksi kysytäänkin, että miten projektinjohtoresurssit riittävät SRV:llä, kun ovet näyttää käyneen kovasti ja kovia tuloksentekijöitä on siirtynyt joukoittain kilpailijoille. Rakentamisen toimiala taitaa tällä hetkellä olla laajasti siinä tilanteessa, että henkilöstö vaihtaa paljonkin paikkoja. Meillä ehkä tällä hetkellä ei nähdä meidän puolelta mitään enää poikkeuksellista vaihtuvuutta. Joitakin kovin osaavia ihmisiä on lähtenyt, mutta koen kyllä, että me ollaan vahvasti vahvistettu organisaatiota. Me ollaan merkittävästi paljon paremmassa iskussa kuin kertaakaan sinä aikana, kun mä olen ollut SRV:ssä mukana. Hallinta-aste paranee. Se näkyy monta kautta, eli en oikeastaan oo tästä tällä hetkellä millään lailla erityisesti huolissani. Päinvastoin näen, että meidän organisaation vahvistaminen on yksi niistä tekijöistä, joka auttaa ponnistamaan vahvempaan suoritukseen, olkoonkin, että tuossa monin osin todettu, että tuloutumiset on merkittävämmin sitten 2023, 2024. Täällä todetaan, että rakentamisen kannattavuus pois lukien Tampereen Areena on kehittynyt hyvin. Onko toivotulla tasolla? [/Foreign language]
Ei oo vielä toivotulla tasolla. Palataan jälleen kerran tähän projektimixikysymykseen. Kyllä me sinne asuntorakentamisen osuutta ollaan lisäämässä. Samalla pitää sanoa, että toimitilarakentaminen meillä toimii pääsääntöisesti oikeinkin hyvin. Tampereen Kansi Areena edelleen siis poikkeus. Se on se meidän perinteinen leipäheitto. Meillä on erittäin vahvoja hyviä asu-asiakkuuksia projektijohtourakkapuolella allianssi- ja yhteistyömalleissa ja ei me nähdä siinä oikeastaan varsinaisesti mitään erityistä niinkuin huolta, mutta tuossa rinnalla sekä toimitilapuolella omakehitteisten hankkeiden että asuntorakentamisen puolella omaperusteisten hankkeiden määrän lisääminen tuossa portfoliossa on äärimmäisen tärkeää. Tästä nyt vaikka sitten tuo Wood City toimitilapuolelta ihan hyvänä esimerkkinä. Sitten täällä kysytään, että paljonko omaperustaisen asuntotuotannon lisääminen sitoo lisää pääomia. Haluatko siihen?
Ihan täsmällistä lukua en lähde tässä kohtaa avaamaan. Se tietysti riippuu aika monesta tekijästä. Lopulliset ajoituksetkin hankkeelle sitten siihen vaikuttaa, mutta isossa kuvassa tuo meidän strategiassa määritelty tavoitetaso Gearingille meitä jossain määrin ohjaa. Niin ku Saku sanoi, että me saatetaan väliaikaisesti käydä tuota niiden rajojen ulkopuolella, mut että suurin piirtein siinä haarukassa me pysytään. Siitä sitä voi ehkä niinkuin isossa kuvassa haarukoida, että missä suuruusluokassa me ollaan.
Mullakin seuraavaks tää on tämmönen pitkä kysymysten sarja, josta varmaan niinku osaa ollaan jo paljon sivuttu, mutta täs on muun muassa kysymys siitä, että asuntoaloituksia ei ollut toista kvartaalia putkeen ja kysytään mistä tää johtuu. Kyl se johtuu ihan luontevasti siitä, että meil on hitautta edelleen ollu käynnistämisissä. Paljon johtuu aiemmista rahoituksen haasteista, joiden jälkeen ratkeemisen jälkeen vasta on päästy painavammin kiinni noihin kehityshankkeisiin. Sit me tullaan siihen normaaliin talouden optimointiin ja rakennuslupamenettelyihin. Mitään sellasta niinku muuta estettä täl hetkellä ei ole ja joidenkin semmosten hankkeiden aloitukset, jotka viime vuoden loppuun oli tarkotettu, ni siirty myös noitten materiaalien saatavuuden takia. Eli kyl me ollaan tuolta tuota sitten alkuvuoden aikana selkeästi jo kasvattamassa. Mennään eteenpäin. Täällä kannustetaan meitä toteamalla, että miten SRV rypee tuloksensa kanssa vuodesta toiseen ja viitataan keskisuuriin rakentajiin, jotka pienemmällä volyymilla tekee noin 5% EBIT-lukuja.
Kysymys on oikein hyvä, joskaan ei niinkään kauhean ilahduttava juuri tänään. Viime vuotta totta kai edelleen kuvaa ja oikeastaan näitä viimeisiä vuosia muutenkin yksittäiset suuret sellaiset hankkeet, joissa varmaan meidän oma hallinta-aste on jossakin määrin pettänyt, mutta jotka on myös hinnoiteltu vuosia ennen ja toteutukset on olleet kovasti nousevissa kustannuksissa. Toinen mikä tähän koko ajan vaikuttaa on se, että meidän projektimixi on edelleen epäedullinen, niin kuin monta kertaa todettu. Näiden, joihin tässä viitataan, niin merkittävissä määrin volyymi keskittyy tai tulee tuolta asuntorakentamisesta. Niin kuin äsken sanoin, niin meidän tekeminen on kovasti tervettä, osaavaa allianssi projektijohtourakoissa ja sitten toimitilapuolella. Omakehitteisten ja asuntorakentamisen puolella omaperustaisten hankkeiden kasvattaminen on yksi niitä osa-alueita, joilla me tuohon omaan suhteelliseen kannattavuuteen ja yleensä kannattavuuteen vaikutetaan. Kyllä tää koko ajan on myös totta kai hallintaastekysymys.
Siinä niin kun sanoinkin, niin tää meidän organisaatio on merkittävästi terävöitynyt ja ammattitaito lisääntynyt, hallinta-aste parantunut, niin tuolta ne ponnistukset sitten kuitenkin tulee. Kysymys kauppakeskuksista. Anteeksi Venäjällä siitä, että kauppakeskusten lisäksi myös tontteja. Onko näitä tarkoitus vielä kehittää vai etsitäänkö niille ostajia? Neitä on tarkoitus kehittää kyllä. Kysymys myöhemmin siitä, että rakennutammeko vai myymmekö ne kaavaltaan paremmiksi kehitetyt ja konsepteiltaan pidemmälle kehitetyt tontit tontteina, niin tuota me arvioimme erityisesti niin kun varsinaista rakentamista emme suunnittele. Mutta tietysti tää on vähän tulkintakysymys siten, että tää meidän projektijohtourakkamalli, jolla Venäjällä olemme muutkin kohteet toteuttaneet, niin toki on sitten jossakin määrin myös lähellä rakennuttamista. Eli kehitämme niin, että ne on kaavallisesti konseptuaalisesti paremmin hyödynnettäviä, päätyipä ne sitten myyntiin tai kauttamme valmiiks rakennutettaviksi. Mikä on tilauskannan jatkuvan laskun tausta? Milloin voi odottaa kääntyvän kasvuun?
Kyllähän tuossa tietenkin niin kun laskun taustalla on ollut isojen hankkeiden päättymiset, mutta me tullaan samanaikaisesti siihen, että tässä oikeastaan jo noi moneen kertaan tänään mainitut kolme hanketta tuottanee noin EUR 200 million liikevaihtokertymän tähän vuoteen. Meillä on paljon itse asiassa hankkeita, joista asiakas on päätöksensä jo tehnyt, mutta ne ei ole vielä ollut ihan julkistamiskelpoisia ja omassa kehitysputkessa paljon hankkeita. Eli kyllä me lähdetään kääntämään tätä ikään kuin kaupallista reunaa siten niin asiakastyössä tuolla toimitilapuolella kuin omien perusteurakoitujen kohteiden osalta niin, että me nähdään vahvempaa volyymikehitystä sitten jo ensi vuoteen. Mitä tietenkin totee tai tukee myös se, että tänä vuonna aloitetut perusteurakointikohteet osin tuloutuu ensi vuonna. Olette alaskirjanneet 4Daily-kauppakeskuksen kokonaisuudessaan sen heikon kehityksen takia. Tän Jarkko oikeastaan tuossa jo avasikin. Miten suuri riski, että Okhta Mall kirjata alas tai että Pearl Plazassa joudutaan kirjaamaan tappioita?
Pearl Plaza on erittäin vahvasti operatiivisesti toimiva kauppakeskus. Siellä ei nähdä mitään huolia. Kuten todettu, niin se on myynnissä. Myynnin tilannetta tää epävarmuus jossakin määrin nyt tietenkin kiusaa niin toi geopoliittisesta näkökulmasta kuin korkojen kehityksen näkökulmasta. Pearl Plazasta tappioiden tekeminen niin ei oo kyllä millään lailla näköpiirissä. Okhta Mallin alaskirjaaminen ei oo millään lailla relevantti asia. Kauppakeskus kehittyy pala kerrallaan hyvin eteenpäin. Ollaan uudelleen sen myös tän kuluneen tai taakse jääneen vuoden aikana resursoitu. Siellä tapahtuu hyviä asioita ja uskomme kyllä sen taas tai sen performaation performoinnin kehittyvän myönteisesti sitten seuraavina vuosina. Kehittyy oikeaan suuntaan. Edelleen kysymys omaperustaisten asuntojen osuudesta noin 10%. Mille tasolle tarkoitus kasvattaa? Ei suoranaisesti ehkä sitouduta mihinkään prosentuaaliseen lukuun johtuen siitä, että jokaisen hankkeen aloitus on pakko kattoa tän ympäristön kehityksen kysynnän mukaan. Tota merkittävää kasvua tuohon haluamme tai haemme, kuten jo sanottu.
Miten kustannusten nousu huomioidaan nykyisessä projektikannassa, jonka kerrotaan olevan parempikatteista ja miten esimerkiksi Patrizian kanssa solmitun sopimuksen kustannusinflaatio on huomioitu? Se, minkä eteen on tehty paljon töitä, on se, että koko ajan pyritään varmistumaan entistä pidemmälle niin, että kustannusrakenne projekteissa alkaessa on pidemmälle kiinnitetty. Eli että meillä on tärkeimpiin isoihin kustannuseriin luotettavat tekijät omalla hinnalla sitoutunut siinä kohtaa, kun me teemme omia aloituspäätöksiämme tai tarjouspäätöksiään. Tuo Patrizian kohde eli tuo Kalasataman seuraava torni on hyvä esimerkki siitä, että siellä on valtavan pitkälle varmistettu jo ennen tuon sopimuksen tekemistä se, että minkä näköisiä vaikka runkourakoinnin julkisivuratkaisun ja urakoinnin tai talotekniikan urakoinnin hintatasot on. Ja se on oikeastaan ainoa tapa kaikessa sellaisessa, missä meidän hinnoittelu on kiinteää, suojautua tulevilta kustannuksilta. Tässäkin on hyvä ymmärtää se, että loppujen lopuksi erilaisten hankemuotojen merkitys on valtaisan suuri.
Meillä on edelleen toimitilapuolella kovin paljon projektijohtoallianssityyppisiä urakoita, joissa kustannusriski molempiin suuntiin sinänsä jaetaan asiakkaan kanssa eri hankkeissa vähän eri lailla, mutta tyypillisesti sekä kustannusnousut että toisinpäin mahdolliset kustannuslaskut jakautuu tilaajan ja meidän kesken. Sitten on luontevaa se, että se mikä kiinteällä hinnalla on myyty, kuten vaikka tuossa Tampereen Kansiareena suhteen jo totesimmekin, niin ne on taas sitten sellaisia, joissa kustannusnousuriskit on pääsääntöisesti meillä. On toki myös sit semmosia hankkeita, joissa rakentamisen urakkahinta on sidottu joihinkin indekseihin, mutta tää on sitten niin kun täysin projektikohtaista. Se on yksi tapa pyrkiä joissain tilanteissa riskiä asiakkaan kanssa jakamaan, mutta pääsääntöisesti kiinteähintaiset pitkät urakat on sellaisia, joissa meidän paras hedgaus on se, että kumppanit sidotaan ennen kuin me sitoudumme itse kauppoihin lopullisesti. Tässä varmaan oli kysymykset. Kiitos. Niitä olikin paljon ja tota. Haluan kiittää aktiivisesta keskustelusta ja vuoropuhelusta.
[Foreign language] Tämä ehkä meidän osalta tänään tässä. Kiitokset.