Hyvät naiset ja herrat, tervetuloa Investors Housen tilinpäätöstiedotteen julkaisutilaisuuteen. Ollaan mielenkiintoisessa hetkessä. Meillä on toisaalta takana operatiivisen tuloksen kannalta ennätyksellinen vuosi 2022, ja nyt ollaan sitten hyvin erikoisessa tilanteessa sekä sotatilanne että koronan suhteen. Tarkoitus tänään keskustella. Me emme voi varmaan välttää täysin tätä geopoliittista epävarmuusasiaa tässä, mutta ennen kaikkea keskustella siitä, että millainen viime vuosi oli, mitä osakkeenomistaja voi sen perusteella vaikkapa osinkojen muodossa odottaa ja sitten toisaalta, että minkälaisista lähtökohdista Investors House suuntaa tähän vuoteen 2022. Keskustellaan sillä tavoin, että totuttuun tapaan täällä on läppäri ja voitte esittää kysymyksiä. Mä näen ne tästä ja kommentoin niitä sitä mukaa kun niitä esitätte. Olkaa hyvä ja kysykää tai kommentoikaa sitä mukaa ja aktiivisesti. Lähetään liikkeelle tästä viime vuodesta.
Mä puran tätä vähän niin kuin yhtiön strategisten tavoitteiden kautta. Tuossa puolitoista vuotta sitten piirrettiin tota kolmen vuoden strategiaa ja asetettiin tiettyjä tavoitteita ja pelaan nyt tätä kehitystä sitten niihin. Tänne keskeinen tavoite on koko ajan nyt puolitoista vuotta ollut siis se, että yhtiötä viedään eteenpäin tavalla, joka tuottaa kannattavuuskehitystä, joka edelleen mahdollistaa osakekohtaisen osingon kasvun ja tota symboloi tuolla tuo ikään kuin tavoite siinä mielessä, että 10 vuotta kasvavia osinkoja muodostaa niin sanotun osinkoaristokraatin, joka on meidän pyrkimyksemme vuonna 2025. No nyt viime vuoden osalta, niin viimeinen kvartaali oli aivan erinomainen. Se oli tämmönen niin kuin mä jossain sanoin, että se on semmonen bull's eye häränsilmä, että kaikki meni nappiin ja se sitten vivutti saman tien tota myös koko vuoden erittäin hyväksi operatiivisesti.
Meillä oli niin kuin kaikkien aikojen paras kvartaali Q1 sekä sitten kaikkien aikojen paras tämä koko vuoden operatiivinen tulos. Pidemmällä juoksulla jos katsoo, niin viimeisen 7 vuoden aikana me on onnistuttu 24-kertaistamaan operatiivinen tulos, joka on siis niin kuin juoksevien liiketoimintojen ja jatkuvien liiketoimintojen tuotot miinus kulut. Sanotaan näin, että siinä ei oo mitään arvonmuutoksia eikä myyntivoittoja tai tappioita mukana, vaan se kertoo siitä kuinka se peruskone käy. Taas jos suhteutetaan se niin kuin osakekohtaiseen operatiiviseen tulokseen, niin se on viimeisen 7 vuoden aikana onnistuttu 6-kertaistamaan. Tosiaan tämä viimeinen kvartaali oli nyt niin kuin aivan poikkeuksellisen hyvä monella tapaa. Siinä oli myös tiettyä kertaluonteisuutta, että siellä oli kertaluonteisia tuottoja, sellainen vajaa EUR 600,000 ja kertaluonteisia kuluja sellainen EUR 250,000.
Siinä mielessä myös nämä kertaluonteiset suoritukset tukivat tätä kehitystä, mutta siellä pohjalla oleva niin sanottu kone kävi oikein hyvin ja tästä muodostui meidän tähän asti paras kvartaali. No se sitten, miten se näkyy osakkeenomistajalle. Osakkeenomistajalle se näkyy sillä tavoin, että nyt hallitus on tehnyt esityksen huhtikuun lopulla kokoontuvalle yhtiökokoukselle osingosta 0.29 EUR per osake. Tämä olis nyt sitten järjestyksessään seitsemäs peräkkäinen kasvavan osingon vuosi. 10 on siis se mikä on tämä osinkoaristokraatin roolin kriteeristö ja johon tässä pyritään. No sitten tämän lisäksi mä kiinnittäisin huomiota tähän osingonjakosuhdeeseen sillä tavoin, että tätä kasvavaa osinko-uraa kun tuossa on rakennettu, niin me on keskimäärin suunnilleen 75% vuosittain keskimäärin jaettu osakkeenomistajille osinkoina tästä operatiivisesta tuloksesta. Nyt kun oli oikein hyvä vuosi, niin saatettiin sekä samanaikaisesti nostaa osinkoa että laskea sitä jakosuhdetta.
Se oli 63% viime vuoden operatiivisesta tuloksesta, joka siis tarkoittaa sitä, että tuossa on mukavasti liikkumatilaa. On ajateltu niin, että aina jaettaisiin semmonen 50-90% operatiivisesta tuloksesta osinkoina. Niin ollaan nyt vähän siellä niin kuin alalaidassa sitten ja se on oikein hyvä asia. No sitten niistä strategisista tavoitteista niin yksi tota tän niin kuin itse asiassa tän tuloskehityksen rinnalla niin tämä merkityksellinen seikka on tuottojen ennustettavuus, jotta siis ollaan ikään kuin turvallisessa bisneksessä. Semmosessa, jossa mielellään tuotot perustuvat pikemminkin sopimussuhteisiin ja ovat jatkuvia kuin yksittäisiä kertaeräisiä palkkioita tai muita tuottoja. Ja nyt me ollaan niin kuin sellaisessa tilanteessa, että meillä on pääosin meidän tuotot on joko vuokrasopimuksiin perustuvia jatkuvia tuottoja tai sitten palveluliiketoiminnan hallinnointiin tai muihin palveluihin perustuvaa jatkuvaa tuottoa.
Merkillepantavaa tässä nyt on niinku viimeisen kvartaalin ja viime vuoden osalta ehkä se, että meistä on niinku vähän niinku tällaisesta niinku viime vuosikymmenen puolivälin perinteisestä kiinteistösijoitusyhtiöstä on kehkeytynyt tavoitteellisesti syntynyt palveluyritys. Meillä oli viimeisellä kvartaalilla jo neljä viidestä eurosta tällaisia palveluliiketoiminnan tuottoja, kun taas vuokrauspuoli oli sitten yksi viidesosa. Nyt samaan hengenvetoon pitää todeta, että siellä oli myös tiettyjä kertaluontoisia palveluliiketoiminnan tuottoja, joten tuo suhde niinku pikkuisen vääristyy. Merkittävää on se, että nyt ollaan kolme kvartaalia peräkkäin oltu tilanteessa, jossa palveluliiketoiminnan tuotot ovat ylittäneet vuokrausliiketoiminnan tuotot ja siinä mielessä tällainen tietty rakennemuutos alkaa niinku olla syntynyt ja tietyllä tavalla vakiintunut. Ei oo tarkoitusta, että nää niinku poissulkevat toisiaan, vaan niinku täydentävät toisiaan.
Kuitenkin ollaan tavoiteltu tätä rakennetta, että palveluliiketoiminnan vähän pääomaa sitova liiketoiminta niin tuottaisi valtaosan meidän tuotoista ja nyt viime vuoden aikana se saavutettiin. No edelleen strategisia tavoitteita tuottojen ja ennustettavuuden lisäksi niin tällainen niinku turvallisuustekijä. Vahva omavaraisuus, joka tarkoittaa silloin sitä, että yhtiöllä on riskinkantokykyä. Tarkoittaa myös sitä, että että yhtiö, jolla on kassavirta kunnossa ja omavaraisuus kunnossa, on rahoitettava. Ja me on pidetty tärkeänä sitä, että kaikissa oloissa Investors House on rahoitettava yhtiö ja omavaraisuuden osalta on rahoittajapankin kanssa sovittu tällainen 45 %:n omavaraisuusaste-ehto. Eli olemme sitoutuneet pitämään sen yläpuolella. Ja tota nyt sitten ollaan 28 kvartaalia oltu sen yläpuolella. Eli viimeinen omavaraisuusaste on 58 %, joka tarkoittaa kääntäen sitä, että tota meillä on lainanottokapasiteettia ja riskipuskuria taseessa ja pidän tätä niinku pitkän ajan kannalta niin erittäin tärkeänä. Joo.
Tämä tärkeä havainto on myös se, että aina kun jaetaan osinkoja, niin se lähtee omasta pääomasta ja pienentää omavaraisuutta. Me on nyt onnistuttu kehittään yhtiötä sillä tavoin, että huolimatta tästä kasvavasta perusosingosta tuossa vasemmalla eli vuosittain jaettavasta osingosta ja erillisistä varojen jaoista osakkaille, niin ollaan pystytty pitämään tätä omavaraisuusastetta hyvällä tasolla, erittäinkin hyvällä tasolla. Tätä vasemmanpuoleista kuvaa eli perusosinkoa vuosittain pyritään jatkamaan. Tämä varojen jako osakkaille perusosingon lisäksi on sit enemmän niinku kertaluontosta, kun jotain yksittäistä saadaan aikaan tai tapahtuu, niin voidaan sellasia tehdä. Sellasia on siis tehty 2019 ja 2020, jolloin jaoimme osakkuusyhtiön osakkeita osakkeenomistajille ja nyt tämän vuoden alkupuolella kuivaa rahaa EUR 1 per osake.
Edelleen strategisia tavoitteita, niin yksi on tämä, jota jo sivusin äsken, niin tämä pääoman allokointi siten, että tässä kiinteistöalan arvoketjussa, jota tuo tässä toistuva pyramidi kuvaa, niin katsotaan aina, että missä olisi parhaat ansaintamahdollisuudet meille. Me luetaan kilpailua ja kysyntätilannetta ja niin edelleen. Tämän suhteen viime vuoden aikana me erittäin selkeästi kevennettiin meidän kiinteistöomistusta. Myytiin hotellikiinteistöjä, asuntokehityshanke, asuntoportfolio, toimistoportfolio. Ostajina oli sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Toisaalta sijoitettiin vapautuvia varoja erityisesti palveluliiketoimintaan. Vajaa vuosi sitten hankittiin Juhola Asset Management, joka hallinnoi laajaa kiinteistöomaisuutta, asiakkaiden kiinteistöomaisuutta Suomessa, kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden sekä meidän yhteisyrityksen muodossa Jyväskylän mittava Kukkula-hanke, jossa sairaanhoitopiiri on rakentanut uuden keskussairaalan ja vanhan keskussairaalan alue on jäänyt kehityshankkeeksi ja me olemme hankkineet sen.
Elikkä me olemme kohdentaneet pääomia pitkästä kiinteistöomistuksesta tänne palvelu- ja kehitysliiketoimintaan ja on luettu sillä tavoin tätä karttaa, että että meillä on niinku paremmat kilpailuedut täällä palveluliiketoiminnassa ja kehitystoiminnassa kuin tässä pitkäaikaisessa kiinteistöomistuksessa, joka vaikuttaisi niinku globalisoituvan ja nollakorkojen ja isojen valtioiden tukipääomien muodossa niin olevan hyvinkin kilpailtu tällä hetkellä. No sitten muuten erinomaiseen Q1 osavuosikatsauksen tulokseen sisältyy aina niinku muutama tämmönen, no sanotaanko kauneusvirhe tai muuten negatiivisempi asia. Meidän kohdalla se ehkä tos Q4:llä on se, että oli tiettyjä luovutus- ja arvostustappioita. Luovutustappiot syntyvät siitä, kun me myytiin asuntoportfoliota tai toimitilaosakkuusyhtiön toimitilaportfoliota alle niiden käyvän arvon tasehintojen, jotka arvonmäärääjä kulloinkin on määrittänyt. Pörssiyhtiöllähän on jokaisessa kvartaalissa niin sanotusti käyvässä arvossa omaisuus, ei siellä hankintamenossa.
Nyt kun myyntihintaa verrataan siihen arvioarvion mukaseen arvoon, niin siitä on tuloutunut sitten meille niinku EUR 3 miljoonaa arvostus- ja myyntitappioita tosta. Osa on siis niinku myyntitappiota ja osa on tällasta laskennallista arvostuserää. Arvioarvojen arvot ovat muuttuneet ja sen johdosta on kirjattu näitä. No tästä huolimatta osakkeenomistajan kannalta on tärkeä mittari eli tämä varallisuus per osake on edelleen kehittynyt myönteisesti. Eli 7 vuotta sitten lähdettiin tosta reilusta EUR 4:stä ja nyt ollaan sitten reilussa EUR 8:ssa per osake. Siinä matkan varrella on tietysti jaettu paljon osinkoja, jotka pienentävät tätä.
Nyt sitten sen viimeisen eli sen 8.27 EUR vuodenvaihteessa jälkeen, tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla on osakkaille jaettu 1 EUR per osake varoja, joka tietenkään sitten tänä vuonna pienentää tuota summaa ja on siirtynyt siis yhtiön kassasta yhtiön omistavien osakkeenomistajien kassaan, jotka voivat sitten käyttää sen omiin tarkoituksiinsa. Syynä miksi se jaettiin on juuri se, että me arvioimme, että me emme tarvitse niin suurta kassaa tulevaan liiketoimintaan ja siksi oli perusteltua palauttaa se raha osakkaille, jotka sitten voivat omia tavoitteitaan toteuttaa sillä. Toi oli ehkä Q1. Jos Q1:stä on kysymyksiä, olkaa hyvä. Tai anteeks, niinkuin Q4:stä on kysymyksiä, olkaa hyvä, niin tänne voi niitä esittää. Toistaiseksi ei vielä ole yhtään kysymystä, mutta mä siirryn tässä vähän katsomaan eteenpäin sitten seuraavaksi.
Nyt tietysti tämä tilanne, mikä turvallisuusgeopoliittinen puolustuspoliittinen tilanne tässä on äärimmäisen monimutkainen ja sen suoria ja välillisiä pakotteiden vaikutuksia on äärimmäisen vaikea arvioida tällä hetkellä. Me on avattu tätä tässä osavuosikatsauksessa tai tässä tilinpäätöstiedotteessa. Me kuvataan sitä tällaisella liikennevalomallilla ja on analysoitu vähän jokaista lohkoa niin täällä kiinteistösektorilla hankekehitystä, omistamista, vuokrausta, transaktioita, palveluita kuin rahoitussektorilla sitten lähtien rahamarkkinoista ja päätyen pääomamarkkinoihin. Oikeastaan tässä katsauksessa en lähde nyt kauhean paljon sitä avaamaan, mutta kiinnitän huomion siihen, että yleensä meillä on näissä niinku punaista, vihreää, keltaista näistä liikennevaloista, mutta nyt me haluttiin laittaa kaikki keltaseksi, jolla halutaan signaloida sitä, että samanaikaisesti kun tässä ja nyt kaikki bisnekset jatkuu ihan niin kun ennenkin, näkymä on tosi lyhyt.
Kukaan ei pysty oikein sanomaan mitä ensi kuu sitten niinku oikeesti tuo tullessaan ja sen takia niinkun on tärkeä miettiä sitä, että millaisesta asemasta yhtiö lähtee tähän vuoteen. Tää on nyt niinku mun mielest osakkeenomistajan kannalta tosi merkityksellinen seikka ja mä oon kin poiminut tähän muutaman havainnon. Ensimmäinen havainto on siis se, että meillä ei ole niinku esim. Venäjän kanssa mitään liiketoimintaa. Ei suoraa, mut ei myöskään välillistä. Mitään pakotteita ei kohdistu meihin eikä meidän asiakkaisiin eikä meidän alihankkijoihin eikä meidän rahoittajiin. Me ollaan niinku tavallaan nyt niinkun aika hyvin tuulensuojassa tän akuutin ilmiön ja tän Venäjä-pakotteiden osalta. Se, että mitkä niiden vaikutukset sit tähän yleiseen toimintaympäristöön on, jää nähtäväksi. Sitä ei pysty vielä arvioimaan. Sille me emme ole immuuni.
Näille suorille ja sitten asiakkaiden tai rahoittajien kanssa tämän kautta mahdollisesti tuleville välillisille vaikutuksille me ollaan varsin immuuni, koska niitä ei ole. Tässä on muutamia muita havaintoja. Mä puhun vähän tästä koronakestävyydestä. On liiketoiminnan niinku riskiprofiilista, taseesta ja sitten siitä, millaista liiketoimintaa jatkossa tavoitellaan uutena liiketoimintana. Ensimmäinen käsite, koronakestävyys, niin korona alkoi 2 vuotta sitten. Me reagointiin siihen ensin sillä tavalla, että me panostettiin tosi paljon riskienhallintaan. Hyvä niin, hyvä niin. Merkittäviä riskejä ei lauennut. Samoin sitten panostettiin siihen, pystittiin etsimään uusia tuottolähteitä. Hyvä niin, niitä löyty. Sitten nyt viimeisen vuoden aikana on aikalailla myös keskitytty kulujen hallintaan ja on onnistuttu siinä, että meidän kulut käytännössä niinku on vuoden takaisesta laskenut ihan hyvin.
Nämä kun pannaan kaikki yhteen, niin itse asiassa kävi niin, että että korona-aikana me on parannettu meidän operatiivista tulosta. Meidän operatiivinen tulos oli niin kuin sanotaanko tossa on niin kuin semmonen aina 12 kuukautta taaksepäin kumulatiivisesti laskettu, niin se oli meillä heikoimmillaan just sillon kun korona alko ja nyt se on selvästi parempi kuin se, että me on siis parannettu juoksuamme koronaoloissa, joka on perustunut sekä riskienhallintaan, uusien tuottojen metsästykseen että kulujen hallintaan. No sitten tämä niin kuin epävarma tilanteessa on tärkeää se, että on ne tuotot hajautettu erilaisiin koreihin ja että ne on mielellään mahdollisimman jatkuvia ja sopimuksiin perustuvia. No meillä on niin, että tuotot hajautuu vuokratuottoihin, palveluliiketoiminnan tuottoihin ja sekä sekä sitten niin kuin tuottoihin osakkuusyhtiöistä kuten vaikkapa tämä Kukkula-yhtiö. Että siellä on monesta suunnasta tulee tuottoja.
Samoin ne on vähän eri tyyppisiä, että siellä on suurin osa tuotoista on tällaisia, jotka perustuu sopimukseen, niinkuin vuokrasopimus tai palvelusopimus. Siellä on myös tällaisia niinkuin niitä täydentäviä transaktio- tai vastaavia palkkioita, joilla niinkuin tavallaan tässä tilanteessa on hyvin tärkeää se, että yhtiöllä on hajautettu tuottorakenne. Tulee tärkeä tilanne, tärkeä asia. Me myytiin viime vuonna hyvin paljon meidän kiinteää omaisuutta. Q4:llä myytiin saatettiin loppuun IBH Campuksen osakkuusyhtiön kauppa ja sitten yksi asuntoportfoliokauppa. Jos katsotaan koko vuotta, niin me melkein puolet meidän niinkuin kiinteistöomaisuudesta myytiin viime vuonna ja siirrettiin niitä varoja sitten osin palveluliiketoiminnan puolelle.
Siis se pointti mitä tää tarkottaa niinku lähtönä tähän vuoteen on luonnollisesti se, että kun Q4:lla myytiin hyvin iso kiinteistöomaisuus suhteessa meidän volyymeihin, niin me lähetään tähän vuoteen pienemmin tuotoin ja kuluin kuin mitä me lähettiin viime vuoteen, jolloin meidän operatiivinen tulos tulee tänä vuonna pienenemään niinku me käytetään sanaa merkittävästi. Tää lähtee meidän tiedonantopolitiikasta ja semmosesta määritelmästä, että jos se muuttuu niinku 5 tai 10 prosenttia, niin me sanotaan, että se on pienempi tai suurempi. Sit jos se muuttuu 15 tai 20 prosenttia tai enemmän, niin sitten se muuttuu merkittävästi ja sen takii tässä on tää merkittävästi sana, jota joku kysyy. Nyt sitten tässä hetkessä me tunnistetaan tää tilanne, että lähtö vuoteen on tuottojen ja kulujen kanssa pienempi.
Toisaalta lähtö vuoteen on sellainen, että meillä on 58% omavaraisuusaste ja kassassa likvidejä varoja EUR 17 miljoonaa, joka tarkoittaa sitä, että on erittäin vahva kyky investoida ja sen investoinnin kautta sitten tietysti tätä tilannetta niin kuin muuttuu ja tavoitellaan sitä, että palataan taas kasvaviin operatiivisiin tuloksiin. Tätä ei kannata nyt niin kuin katsoa ihan vaan kvartaali. Kun me on tehty iso rakennemuutos, myyty paljon kiinteistöjä ja tähdätään vuoteen 2025 tilanteeseen, että me oltais siellä osinkoaristokraatti 10 vuotta kasvavia osinkoja ja sen mukainen kannattavuuskehitys, niin tämä pitää kaikki nyt nähdä suhteessa siihen vuoteen 2025. Mihin tätä rahaa käytetään? Jos meillä on ollut vuodenvaihteessa kassassa tällainen summa ja sitten paljon lainanottokapasiteettia päälle, niin me etsitään sellaisia liiketoimintoja, jotka mieluummin tulee tänne palvelusegmenttiin tai sitten kehityspuolelle.
Sitten kun mieluummin sinne esimerkiksi peruskiinteistöinvestointeihin pitkään kiinteistöomistukseen. Oikeastaan etsitään sellaisia, että ne ois itsessään kannattavia lähtökohtaisesti ne liiketoiminnat ja me voitais kehittää niitä eteenpäin. Ne istuis tähän meidän liiketoimintasalkkuun, mutta ei mielellään startuppeja tähän hetkeen. Mieluummin sitten vaikka 2-3 PK-yritystä kuin yksi iso yritys. Jotenkin tällaisella me sitä ajatellaan tämän tuottojen ja riskien hallinnan kannalta. Tähän hetkeen kiinnittais huomiota myös siihen, että meil on aika hyvä kokemus tästä yritys- ja kiinteistökauppamaailmasta. Et mä tossa laskeskelin, että viimeisen 6-7 vuoden aikana me on itse asiassa tehty 11 yrityskauppaa ja 22 kiinteistökauppaa.
Nää on hyvin pitkälle myös niinku kulmakivinä siinä, kuinka tää operatiivinen tulos on 24-kertaistunut ja osakekohtainen operatiivinen tulos 6-kertaistunut tuona aikana. Et tota meil on tosta niinku yrityskauppojen käytöstä kasvun välineenä niin kokemusta. Sit toisaalta niinku tässä hetkessä meil on omavaraisuusaste ja kassa kunnossa. Sit tärkeä asia, et ollaan hyvin selektiivisiä mihin lähdetään. Mieluummin odotetaan sitä oikeaa hetken aikaa, ku kun tota säntäillään johonkin. Eli toi on se meiän tähtäin. Aikaa 3 vuotta ja nyt on 7 vuotta ollu kasvavia osinkoja, 3 jäljellä. Tän pohjalla on ja täytyy olla äsken kuvaamani liiketoiminta, jolle on ominaista hyvä kassavirrallinen tulos, hyvä omavaraisuusaste ja ennustettavat tuotot. Silloin tää niinku peli pelittää ennustettavasti ja nyt meil on siitä 7 vuotta kokemusta.
Ihan tätä samaa, juuri tätä samaa peliä me jatketaan ja koitetaan tehdä sitä koko ajan paremmin ja paremmin ja näin. No, viime vuosi pähkinänkuoressa vielä, niin tää oli sellanen niinku ennen kaikkea tää viimenen kvartaali oli oikein hieno. All time high joka suhteessa sekä strategisesti että sitten niinku operatiivisen kannattavuuden kannalta johtaa siihen, et osakkeenomistajan näkökulmasta niin tää osinkoehdotus, joka sitten huhtikuussa yhtiökokous päättää, toukokuussa tulee maksuun, ni on jälleen pykälän verran korkeampi ku mitä se oli viime vuonna. Sit myös tärkeä asia se, että henkilöstö sanoisin, että niinku näissä koronaoloissa niin on venyny moneen ja oppinu montaa uutta asiaa ja on niinku tän tuloksenteon taikuri ja toteuttaja. Siinä mieles mä oon tosi ilonen myös siitä, että tän viime vuoden tuloksen pohjalta voidaan sitten henkilöstörahastolle, johon koko henkilöstö kuuluu, niin maksaa lähestulkoon maksimipalkkio.
Mul on myös tärkeää, että tätä kautta ni koko meidän porukka on sitten Investors Housen osakkaita. Nyt on kuulkaa näin, että tämä on se mitä mä ajattelin tässä käydä läpi ja huomaan, että täällä ei oo yhtään kysymystä, että tämä on nyt ensimmäinen tällainen kvartaalitilaisuus, jossa ei oo tullut yhtään kysymystä. Jospa joku rohkenisi olla ensimmäinen. Olkaa hyvä.
Matias Harala, Innerö, siltä täältä paikan päältä. Voisin tästä palvelusegmentistä kysyä. Puhuit siitä 600,000 euron kertatuloista, niin oliko ne oli siellä palvelusegmentissä liikevaihdossa? </Foreign language]
Joo, joo, se liittyy ennen kaikkea tähän meidän niinku tiettyihin transaktioihin.
Joo. No sitä arvonmuutoksesta voisin kysyä. Niitä oli tosiaan, niitä kun yhteen laski arvonmuutoksen, luovutustappiota ja arvon alentumisen, niitä oli mun laskujen mukaan EUR 3.1 million. Se asuntosalkkukaupan, se EUR 0.9 million, niin kerroitte silloin, et se kirjattiin se arvonmuutos tuohon Q3. Toki tähän tuli se IVH Campuksen luovutustappio, joka oli muistaakseni seitsemänsataa tuhatta. Miten tätä pitäis aatella tätä?
Joo, siinä on suunnilleen sillai, että mehän niinku myytiin siinä IVH Campuksen kiinteistöt ja IVH Campuksen Lappeenrannan palveluliiketoiminta. Sitten aikaisemmin myytiin tää asuntoportfolio. Sitten joka kvartaalilla myös arvotetaan eri omaisuuserät. Kun nää kaikki laitetaan yhteen, niin jokseenkin tämän kaltaisen lopputuloksen kuten kuvasit siitä tulee. Se sitten viipaloituu sillä tavoin, että kokonaisuudessaan se IVH Campus oli ehkä semmonen noin EUR 1.5 miljoonaa, EUR 1.6 miljoonaa. Sitten muut kiinteistöomistukset mitä meillä on, niin kun niiden arvot päivitettiin vuodenvaihteessa, niin siellä oli suuruusluokkaa EUR 700 tuhatta. Sitten kun me myytiin tää kiinteistörahasto IVH Campus, joka oli meidän rahastoyhtiön suurin yksittäinen rahasto, niin me kohdennettiin siihen rahastoliiketoimintaan sen liikearvoon tietty arvonalennus, joka oli suuruusluokkaa 700, ja näistä tulee tuo suuruusluokkaa mainitsemasi noin EUR 3 miljoonaa.
Jes, selkee.
Tota jos ei tähän hetkeen oo muita kysymyksiä, niin mä kiitän mielenkiinnosta ja toistan sen, että meillä on takana yhtiön historian paras vuosi osakkeenomistajan kannalta, niin seitsemäs peräkkäinen osingon kasvuvuosi. Ollaan nyt tilanteessa, jossa meillä on poikkeuksellisen vahva tase ja poikkeuksellisen vahva likviditeetti. Sille etsitään sijoituskohteita. Hetkellisesti ennätyksellisen vuoden jälkeen isojen myyntien jälkeen operatiivinen tulos hieman tota laskee. Taas kunnes me päästään investoimaan näitä kaupoista saadut varat uudelleen ja tota tähdätään siihen, että kolmen vuoden sisällä niin nää meidän käyrät, oli ne sitten operatiivisen tuloksen tai sitten tota tämän osingon kasvukäyrät voivat jatkua. Kiitoksia ja hyvää kevättalvea kaikille. Kiitos!