Earnings Call: Q2 2023

Aug 25, 2023

Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen puolivuosikatsaukseen! Mun nimi on Jukka Paahtamaa, oon Koskisen toimitusjohtaja. Tässä päivän ohjelma agenda, eli käydään taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen keskeisimmät pääkohdat läpi. Puhutaan hieman raaka-ainehankinnasta, puhutaan puutuotteista ja niiden merkityksestä hiilinieluna ja sitten kerrataan meidän kasvustrategiaa ja niitä toimenpiteitä, joita me ollaan tässä tehty tän strategian edistämiseksi. Kysymyksiä voi esittää tuossa webcastissa kysymystoiminnon kautta ja niihin sitten vastataan presentaation jälkeen. Keskeisiä nostoja, käydään näitä vähän tarkemmin läpi sitten tuossa esityksen aikana, mutta tässä ne summeerattuna. Uuden sahan käyntiinlähtö toteutui heinäkuun alussa suunnitellusti ja ylösajo on käynnissä. Me jatketaan sahateollisuuden systemaattista kehittämistä meidän strategian mukaisesti ja ilmoitettiin tässä muutama viikko sitten €15 miljoonan investoinnista uuteen tukkikenttään ja siihen liittyviin muihin toimintoihin. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta, niin me pystyttiin myymään meidän valmisteita ja puutuotteita hyvin. Erityisesti koivuvenerin osalta kauppa on käynyt reippaasti ja suunnitellusti. Viimeisenä sitten sahateollisuuden osalta haasteena tällä hetkellä meille, niin kuin muillekin alan toimijoille, on markkinatilanteeseen nähden korkea havutukin hinta. Raaka-aineen hankinta on kuitenkin meillä toteutunut suunnitellusti. Taloudellinen ja toiminnallinen kehitys ensimmäinen vuosipuoliskona. Katsotaan tuossa vähän noita kvartaaleja ensin, eli tää toinen kvartaali, liikevaihto 73.9 miljoonaa euroa. Silloin viime kerralla, kun ensimmäistä kvartaalia esiteltiin, niin sanoin siinä esityksessä, että meillä on vastassa historiallisen korkeat vertailuluvut. Eli viime vuonna toinen kvartaali oli koko yhtiön historian kannalta kaikkein paras ja siitä johtuen tietysti muutosluvut viime vuoteen verrattuna näyttää syviäkin negatiivisia lukuja, mutta kaiken kaikkiaan tähän markkinatilanteeseen nähden voidaan pitää onnistuneena tätä toista kvartaalia. Meidän käyttökate 13.8 miljoonaa, liikevoitto 11.7 ja tästä sitten kauden tulos 9.8 miljoonaa. Kumulatiivisesti ollaan noin 147 miljoonan euron liikevaihdossa. Käyttökatetta on syntynyt 22,4 miljoonaa, ja liikevoitto tällä hetkellä, siis kesäkuun lopussa, 22,4 ja tulos 18,6. Meidän taloudellinen tilanne on vahva, säilynyt vahvana ja oikeastaan vahvistunut edelleen, eli omavaraisuus näkökulmasta meidän omavaraisuus kesäkuun lopussa 57,4%. Positiivinen, hyvä liiketoiminnan nettorahoavirta myöskin ensimmäiset kuusi kuukautta. Nettovelkaantumisasteen osalta edelleen negatiivinen nettovelka ja sitä kautta tietysti myöskin nettovelkaantumisaste on negatiivinen. Tässä samat graafeina ja hieman noita suhteellisia kannattavuuksia, eli toisen tuossa vasemmalla puolella toisen kvartaalin lukuja verrattuna viime vuoteen. Eli niin kuin sanoin, ollaan siinä mielessä takamatkalla, että vahva vertailukausi. Liikevaihto putosi semmonen noin 21% ja käyttökatekin tuli selkeästi alaspäin, mutta meidän suhteellinen käyttökate toisella kvartaalilla oli kuitenkin edelleen vahva 18,5%. Kumulatiivisesti yhtä lailla liikevaihdollisesti ollaan 147 miljoonan euron tasolla, joka on noin 15% alle viime vuoden vertailukauden. Ja oikaistun käyttökatteen osalta 22,3 miljoonaa kertynyt käyttökatetta kesäkuun loppuun, ja se on noin 17%, noin lähes 18% suhteellista kannattavuutta. Eli sinänsä toi kannattavuustaso on edelleen hyvällä tasolla. Huomioiden nämä edellä esitetyt luvut ja tää alkuvuoden kehitys, niin me pidetään meidän tulosohjeistus edelleen ennallaan. Tähän on annettu siellä meidän oikeastaan silloin jo listautumisen yhteydessä, mutta tietysti kerrattiin tuossa ykköskvartaalin julkastamisen yhteydessä ja siis pidetään tää ohjeistus samana kuin tuolloin. Eli meidän liikevaihdon ei odoteta ylittävän vuoden 2022 tasoa, ja käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 12-14% haarukassa. Ja tässä perusteluina se, että sahateollisuuden segmentin kannattavuus odotetaan laskevan vuoden 2022 tasoon, ja sehän tietysti jo näkyy selkeästi tuossa ensimmäisen kuuden kuukauden osalta. Levyteollisuuden segmentin kannattavuuden odotetaan säilyvän tai paranevan vuoden 2022 tasoon verrattuna. Yhtä lailla tämä näkyy tässä kehityksessä jo ensimmäisen kuuden kuukauden aikana selkeästi. Sahateollisuuden osalta kannattavuus toimialan tilanteeseen nähden tyydyttävällä tasolla, eli niin pitkälle kuin me verrokkeja nähdään julkisista tietolähteistä ja katsotaan omaa performanssia siinä suhteessa, niin voidaan olla kyllä tyytyväinen, että toisen kvartaalin käyttökate prosentti 5.7% on itse asiassa paranemista ensimmäisestä kvartaalista. On ihan tavallaan tyydyttävällä tasolla, ottaen huomioon tämän hetken maailmanmarkkinatilanne. Maailmanmarkkinatilannehan on hyvin haastava. Hinnat on laskenu ja kysynnän, erityisesti toi rakentaminen, joka on vahva kysynnän ajuri, niin on ollut hiljainen, toi rakentamisen sektori. Niin kuin tiedetään, niin myös haasteita sillä sektorilla varmasti tulee tässä olemaan jonkun aikaa. Meillä volyymista, jos katsotaan sahateollisuuden tuotannon ja myynnin volyymia, niin volyymi on jonkun verran vertailukauteen pienentynyt ja siellä keskeisenä tekijänä on se, että vielä vuoden 2022 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana meillä oli se Kissakoskella sijainnyt vuokrasaha kapasiteetti käytössä ja se oli myynnissä mukana ja se vuokrasopimus päättyi heinäkuun lopussa 2022, joten niitä volyymeja meillä ei enää sitten tässä vaiheessa ole ollut mukana. Käyttökate, selkeä voimakas lasku. Ja tietysti ne, jotka ovat meidän toimialaa seuranneet, tietävät, että vuosi 2021 ja 2022 oli historiallisesti erittäin korkean kannattavuuden vuosia ja ennätyksellisiä vertailukausia. Ja siinä näkee, että kun katsotaan meidän käyttökatteen kumulatiivista kertymää vuoden 2022, niin se oli €32,8 miljoonaa, kun se nyt on sitten vuoden tällä vuonna vain €3,2 miljoonaa. Mutta edelleen, niin kuin sanottu, niin noin reilun 5%:n kannattavuutta pystytään näyttämään ja sitä voidaan pitää tähän markkinatilanteeseen nähden tyydyttävänä. Mikä on se haaste siellä meidän markkinoilla on se, että tosiaan se markkinahinta on laskenut ja sitten toisaalta niin kuin kotimaassa meidän toimintaa haastaa korkea havutukin hinta. Eli jos me katsotaan meidän oman toiminnan kehittymistä, niin me ollaan pystytty tuottamaan normaalisti meidän tuotantolaitoksilla suunnitelmien mukaisesti sahatavaraa ja jalosteita. Me ollaan myöskin pystytty ne myymään markkinoille sillä tavalla, että se kannattavuus on tyydyttävällä tasolla. Voisin sanoa, että jopa niin kuin verrokkeja ehkä hieman ylemmällä tasolla. Meidän varastotasot on säilynyt hyvin maltillisella tasolla, ja kun me katsotaan ihan historiallisestikin meidän absoluuttisia varastotasoja, niin me ollaan kyllä hyvin pidetty se varasto hallinnassa ja ollaan maltillisella, hyvin maltillisella varastotasoilla. Myyntihinnat, kun me lähdettiin toiseen kvartaaliin, niin etukäteen, kun tehdään kvartaalikauppoja, niin ensimmäiseltä toiselle kvartaalille, niin nähtiin, että hinnat on noussuuntaisia. Mutta sitten se avoin positio toisen kvartaalin aikana, joka sitten myydään enemmän spottityyppisenä kauppana, niin siinä sitten alkoi näkymään sitä, että hintapaine alkoi kovenemaan ja keskihinnat niille uusille kaupoille lähti alenemaan ja tää aleneminen jatkui sitten aina kvartaalin loppuun ja siitä eteenpäin, joka painaa tietysti sahateollisuuden kannattavuutta. Otsikossa sanoin ja tuossa introssa tähän kalvolle, että havutukin hinta on korkealla tasolla ja se on kyllä Suomessa jäykemmin kehittynyt alaspäin suhteessa markkinahintoihin kuin meidän keskeisissä kilpailijamaissa. Se on suomalaisille toimijoille meidän toimialalla iso haaste. Moni toimija on todella tiukassa tilanteessa tällä hetkellä. Jos me verrataan sahatavaran myyntihinnan indeksoitua kehitystä aina tuolta, katsotaan siitä vuodesta 2010 saakka ja verrataan tavallaan tukin indeksoitua hintakehitystä suhteessa maailmanmarkkinan hintakehitykseen, niin lähtökohtaisesti se kehitys on ollut hyvin tukkipainotteinen, eli hinta siellä tukkipäässä on kehittynyt yleensä nopeammin kuin sahatavaran hinta. Sitten pari vuotta tässä näin korkean sahatavaran hinnan aikana se suhde kääntyi toisinpäin. Vertailuluvut meidän suuntaan olivat positiivisia, mutta tällä hetkellä, kun katsotaan historiallisesti sitä tilannetta, niin sahan havutukin hintaindeksin suhde sahatavaran hintaindeksiin on historiallisesti hyvin epäedullisessa asennossa. Se on kyllä mielenkiintoinen kysymys sitten, että kuinka kauan se pystyy tällaisessa asennossa olemaan ja kuinka paljon kauan sitä sitten tukin kysyntää näillä premisseillä markkinoilla riittää? Positiivisia asioita talon sisältä, eli uuden sahan käynnistyslähtö on toteutunut suunnitellusti heinäkuun alussa. Juuri sinä päivänä, kun sanottiin, että me tulemme tämän käynnistyslähdön aloittamaan, niin se myöskin alkoi eli kolmas seitsemättä. Käynnistyshoitokurvi on sellainen, että me lähdetään, niin kuin me ollaan sanottu jo aikaisemmin, tähdätään täyteen käyntiin ensi vuoden alusta. Jaa, itse asiassa tällä hetkellä on sellainen tilanne, että suunnitelmien mukaisesti ollaan pidetty ensimmäiset niin sanotut 60% kapasiteettiajot tässä viime viikolla. Niiden tai menneellä viikolla, viikon alussa viimeiset ajot olivat ja tällä hetkellä sitten analysoidaan näitä tuloksia. Projekti ja käytiin lähtö näiltä osin menee eteenpäin normaalilla ja suunnitellulla tavalla. Luonnollisesti se on monimutkainen prosessi, jossa on useita eri komponentteja ja toimittajia, ja näiden prosessiosien yhteen yhyttäminen sillä tavalla, että saadaan stabiili tuotanto, niin se vie sen oman aikansa ja sitä myöskin sitä varten me ollaan varattu sille tää ylösajovaihe. Mutta tässä vaiheessa, niin kuin sanoin, niin asiat etenee suunnitellusti ja voidaan olla tyytyväisiä. Niin kuin on sanottu, tuotanto siinä vaiheessa, kun me sitten ollaan siinä sadassa prosentissa, niin tässä ykkösvaiheessa tuotanto nousee nykyisestä noin kolmestasadasta tuhannesta kuutiosta tällä vanhalla laitoksella uuteen tasoon neljäsataatuhatta kuutiota tässä uudella laitoksella. Tän tuotannonlisäyksen ja tehokkuuden lisääntymisen kautta ollaan sanottu, että vuositasolla haetaan noin kahdeksan tai tullaan saavuttamaan noin €8 miljoonan tulosparannus, joka tietysti lisää meidän kilpailukykyä merkittävästi. Niin kuin sanottu, tää saha valmistui tavoitteen mukaisesti aikataulussa ja budjetissa ja sitä ei voi kyllä olla ihmettelemättä. Ei voi ehkä tarpeeksi myöskään kiittää porukkaa, joka siinä on ollut mukana siinä mielessä, että ei sinne projektin riskimatreeseihin kyllä kukaan laittanut koronaa tai korkeata inflaatiota tai saatika sitten sotaa. Silti tässä ollaan, se on hieno suoritus! Sahateollisuuden kehittäminen jatkuu. Tästähän me silloin myöskin listautumisen aikana mainittiin. Tota me tullaan rakentamaan sinne nyt tälle samaiselle tontille, johon tää uusi laitos rakennetaan, niin myöskin siirtämään sitten moderni täyden mittakaavan tukkikenttä. Tän tukkikentän investointiarvo on noin 15 miljoonaa. Se sisältää sen tukkien lajittelukentän ja linjan valvomotiloineen. Siinä on myöskin, se on kahdeksan hehtaarin alue, niin siinä on hulevesien käsittelyjärjestelmä. Plus sitten me rakennetaan sitä koko sen alueen liikenne-infraa ja turvallisuutta ja porttiympäristöjä tässä samassa yhteysessä. Se on tällainen kokonaisuus. Tää on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alussa ja todellakin tää tukee tätä sahateollisuuden kasvustrategiaa. Tän jälkeen meillä on ensinnäkin mahdollisuus optimoida edelleen merkittävästi sitä raaka-aineen käyttöä ja siitä saatavaa tuotosta sekä määrällisesti että laadullisesti. Eli se parantaa tuota tuottavuutta ja myöskin sitten tehostaa sitä logistiikkaa, sisälogistiikkaa, joka meillä tällä hetkellä on, ja sitä kautta niinkun myöskin tuo kustannussäästöjä sekä tietysti vähentää meidän toimintaan liittyviä suoria päästöjä. Eli tän tukkikentän valmistuksen jälkeen, niin kaikki on yhdellä tontilla ja silloin meillä on kyllä niinku todella timmi, timmi sahateollisuuden yksikkö, joka on kyllä varmasti yks Suomen kilpailukykyisin, jos ei jopa ihan siellä kärjessä, kun tämä on saatu valmiiksi. Tuossa on kuva siitä meidän alueesta. Toi iso kuva kertoo sen sahateollisuuden tontin tavallaan toiminnoista kaiken kaikkiaan. Tuossa edustalla on tää alhaalla kulkeva uusi sahalinja, ja siinä näkyykin, että se on otettu jo siinä vaiheessa, kun on jo vähän tukkeja siellä linjoilla kulussa. Eli ollaan siinä tuotannon käyntiinoton ensimmäisissä vaiheissa tässä kuvassa. Mutta tän jälkeen meillä tosiaan on tää moderni sahalinja. Sen jälkeen siellä on uusi rimotuskone. Me ollaan vuonna 2020 ilmoitettu uudesta kuivaamotommosesta kanavakuivaamohankkeesta, joka nyt lähtee käyntiin tai on maanrakennustyöt on alkanut ja se tulee tuotantoon maalis-huhtikuussa ensi vuonna, jolloin meidän selkeästi lisääntyy toi kuivauskapasiteetti. Se liittyy siihen, että me saadaan tää 4000 sitten läpi tästä prosessista. Sitten meillä on tuossa oikealla kulmassa tuo tuommoinen matalampi rakennus, niin siellä on meidän jalostuskapasiteetti eli kaksi höyläyslinjaa, modernia tehokasta höyläyslinjaa, jolla me ollaan yksi Suomen suurin, myöskin niinkun höyläystä tekevä jalostaja. Vasemmalla alhaalla näkyy suoraan alaspäin otettu ilmakuva, jossa tämä samainen tontti on, ja siinä näkyy sitten tuossa pienen kuvan oikealla puolella tämmöinen vähän parturoitu alue. Tämä on se alue, jota me ollaan lähdetty nyt valmistelemaan sitten tän tukkikentän sijainniksi. Niin kuin näkyy, niin se on merkittävän kokoinen alue, joka siihen tehdään. Ja, tää tosiaan sitten vuonna 2025 valmistuttuaan, niin koko se tavaralogistiikka, sisään tuleva tukki, tukkilogistiikka, hoidetaan tästä ja lajitellaan ja saadaan sitten tehokkaasti tuotantoon. Erittäin hyvät mahdollisuudet edelleen kehittää ja myöskin siitä pystytään hieno laitos saamaan tän investoinnin myötä. Levyteollisuuden osalta edelleen tilanne jatkuu kutakuinkin samantyylisenä kuin ensimmäisellä kvartaalilla, eli asiakaskysyntä ja vahvistuneet keskihinnat tukivat liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta. Jos me verrataan meidän keskihintoja ensimmäiseltä kvartaalilta toiselle, niin me nähtiin edelleen pientä keskihintojen nousua, erityisesti KOjuvanerin puolella. Se kysyntä siellä KOjuvanerissa on pysynyt hyvänä, ja niin kuin on puhuttu pitkään, niin tietysti siellä keskeisenä ajurina on ne rajoitteet, joita Venäjän tarjontarajoitteet, jotka Venäjän poistuminen markkinoilta aiheutti. Jaa, tietysti meillä tää liikevaihto, kasvu ja meidän tuotteet, niin ne on tuolla korkeamman laatutason, korkeamman jalostusasteen segmentissä, ja siellä me pyritään myöskin sitä hintaa sitten edistämään ja ylläpitämään ja tietysti tarjoamaan sellaisia ratkaisuja asiakkaille, jotka siitä sitten ovat siihen laatuun tyytyväisiä ja ovat siitä valmiita maksamaan. Käyttökatteen paraneminen erityisesti sitä tuki tää hinnat, niin kuin sanoin, myöskin osa raaka-aineiden hinnannoususta on tasaantunut. Tää koskee erityisesti näitä kemikaalipuolen, pinnoite- ja laatti- ja limapuolen asioita. Sitten tietysti nää tuotannon rajoitteet edelleen, kun koko kysyntää ei pystytä kattamaan, niin antaa mahdollisuuden myöskin siihen oman aktiiviseen myyntitoiminnan kehittämiseen ja tän liiketoiminnan portfolion, tuote- ja asiakkuusportfolion jatkuvaan optimointiin. Eli tässä voi sanoa, että toi koivuvaneerituotteet tietysti tällä hetkellä meillä on se keskeinen ajuri tän hyvän kannattavuuden takana, ja kakkoskvartaali oli kyllä todella hyvä. Kaksikymmentäseitsemän piste kuusi prosenttia suhteellinen käyttökate ja kumulatiivisestikin katsotaan, niin ollaan kyllä hyvällä tasolla ja selkeästi edellä viime vuoden lukuja. Eli tää on niinkun mielenkiintoista, jos miettii meidän tän kvartaalin performanssia, niin ensinnäkin parannusta ykkösestä kakkoseen on hyvä uutinen. Levyteollisuuden vahva performanssi jatkuu, on hyvä uutinen ja on myöskin linjassa sen mukaan, mitä me ollaan sanottu, että meillä on vastasyklisiä liiketoimintoja. Ja sahateollisuuden suhdanteeseen nähden vähintäänkin tyydyttävä kannattavuustaso on myöskin hyvä uutinen, koska se todistaa tavallaan sitä meidän toimintamallia, että me myynnin kautta haetaan ratkaisuja myöskin näin hankalissakin markkinatilanteissa. Vaneritehtaalla uuden sorvin asennus on käynnissä. Tästähän me ollaan tiedotettu, eli me tehdään niin sanottu karaton sorvi sinne, täysin autonominen sorvilinja, joka sorvaa sen koivun arvokkaan koivuraaka-aineen vielä pienemmäksi sillä tavalla, että se materiaalihukka pienenee selkeästi. Jaa, tää on hyvin tärkeää meille tällä hetkellä, kun koivu itsessään raaka-aineena, niin ensinnäkin hinta on noussut voimakkaasti ja myöskin se saatavuus on ton Venäjän tilanteen takia kiristynyt, niin tää tulee juuri oikeaan aikaan nyt meille tämä investointi. Tavoitteena on ottaa tää linja käyttöön loppuvuodesta ja parantaa puunkäytön tehokkuutta ja uudistaa meidän valmistusprosesseja, antaa mahdollisuutta optimoida kaiken kaikkiaan sitä meidän sorvauspäätä. Tää myöskin parantaa meidän vanerituotannon energiatehokkuutta. Sitten vielä tämmönen vähän pienempi asia, mutta tärkeä meidän niinkun vastuullisuusnäkökulmasta. Tiedotettiin näistä meidän aurinkovoimala-asioista. Investoidaan tommonen €1.6 miljoonaa aurinkovoimalaan, siihen Järvelään, siihen meidän vaneri- tai levyteollisuuden tehtaiden viereen. Kolmetuhatta kuussataaseitsemänkymmentä aurinkopaneelia, jotka antaa ihan merkittävän, auringon paistaessa luonnollisesti, niin antaa merkittävän sähkötuotannon siihen meidän tehtaanalueelle ja kattaa sekä arkena että tietysti viikonloppuisin sen tehtaanalueen sähköistä ihan hyvän osan. Eli sinänsä merkittävä investointi. Rakennustyöt on alkanut ja siellä on jo paneeleita, nää telineet on asennettu ja muuntajat on valmiina ja paneeleita parhaillaan asennellaan, ja loppuvuodesta tää lähtee käyttöön. Tietysti varsinaisesti hyötyjä tästä rupeaa sitten tulemaan taas, kun pimeän jakson jälkeen aurinko alkaa sitten paistelemaan. Eli lisää meidän uusiutuvan energian osuutta selkeästi tässä sähkön osalta. Ja sitten, niin kuin tuossa on sanottu, meillähän tietysti toimialana ja meille erityisesti myöskin meidän lämmöstä, jota käytetään tuolla tehtaissa prosesseissa, 96%, yli 96% tuotetaan jo bioenergialla, että meidän hiilijalanjälki meidän toimialalla ja meillä yhtiönä on hyvin pieni suhteessa siihen hiilikädenjälkeen, jota me tuotetaan. Raaka-ainehankinnasta sen verran, että puuraaka-aineen hankinta on sujunut suunnitellusti, vaikka markkinatilanne tietysti on kireä, niin kuin pystytään eri medioista lukemaan. Meidän näkymä seuraaville kuukausille on vakaa, ja meidän puuvarannot on tavoitteiden mukaisella tasolla. Eli sinänsä niin kuin me ollaan otettu tän uuden sahan käyntiinlähtö huomioon näissä varannoissa ja toi koivutukin hankinta on sujunut suunnitellusti, ja raaka-ainetta on riittänyt tuotantoon tasaisissa määrin. Ostohinnat on noussu, oli noususuhdanteella Q2 aikana. Toisaalta puukorjuu- ja kuljetuskustannusten osalta se kovin hintapaine on ollut alenemaan päin. Ja niin kuin sanoin tuossa, niin ja nyt kun katsoo noita julkisiakin tietolähteitä, niin kyllä tuolla metsässä tukkipuun osalta ainakin näyttää, että se jonkun verran se paine siellä on tasaantumaan päin. Ja ollaan nähty jonkun verran nimenomaan sahatukkipuolella pientä hinnan alenemaa jo, joka tietysti toimialanäkökulmasta on välttämätöntä. Kuitupuu ja metsähakkeen kysyntä jatkuu edelleen vahvana. Sitten ihan yks kalvo tohon vastuullisuusnäkökulmasta ja asiasta, joka on kyllä todella tärkeä ja asia, jota toivois, että joka etenisi vähän nopeammin myöskin täällä Suomessa, esimerkiksi tuolta niin kun lainsäädännön ja rakennusasetusten ja määräysten kautta on tää puun käyttäminen rakentamisessa. Paljon on puhuttu siitä, että puurakentamisen lisääntymisen kautta saadaan myöskin tämän meidän ilmastoon liittyvät haasteet tai osa niistä ratkaistua sitä kautta, että voidaan tätä hiiltä sinne sitoa ja korvata näitä muita ei niin ilmastoystävällisiä raaka-aineita. Mutta hidasta se liike on ollut ja puun käyttö Suomessa esimerkiksi on pienentynyt. Sahatavaran käyttö on pienentynyt vuosi vuodelta aika systemaattisesti ja hyvinkin merkittäviä määriä. Tavallaan jossain vaiheessa taisi olla 5 miljoonaa kuutiota suomalaista. Suomessa käytettiin sahatavaraa ja nyt taidetaan olla jossain 2 miljoonan kuution paikkeilla. Ei se oikeaan suuntaan ole menossa. Sinne sen pitäisi kuitenkin mennä, jos me halutaan ratkaista näitä meidän ilmastohaasteita. Iso osa tän puunkäytön ympäristöhyödyistä syntyy tuolla rakentamisesta juuri siitä syystä, että sillä voidaan korvata näitä uusiutumattomia fossiilisia materiaaleja, kuten terästä ja betonia. Tota rakentaminen on yksi resurssi-intensiivisimmistä toimialoista, jolloin tavallaan jos halutaan isomman mittakaavan muutoksia, niin tällaisilla materiaalin käyttövalinnoilla pystytään välittömästi vaikuttamaan siihen, että mikä se jalanjälki, hiilijalanjälki sitten on näissä toiminnoissa. Sahatavara on siinä mielessä mielenkiintoinen vaihtoehto siihen, että sahatavaraanhan sitoutuu 20 kertaa enemmän hiilidioksidia kuin sen tuotannon aiheuttamat päästöt on. Jos me katsotaan sahatavaran tuotantoa aina sieltä metsän korjuusta siihen, kun se on valmis lähetettävänä asiakkaalle, niin itse asiassa ne päästöt on hyvin maltillisia per tuotettu sahatavarakuutio ja tosiaan siihen itse siihen kuutioon sitten sitoutuu sitä hiiltä 20 kertaa enemmän kuin mitä ne tuotantoon liittyvät päästöt ovat, jolloin me toimialana tehdään hiilinieluja, tehdään materiaalia, jotka parhaimmillaan sitoutuu kymmeniksi, jos ei jopa sadaksi vuodeksi tai ylikin, niin rakennuksiin ja siellä pysyy sitten sitoutuneena. Suomen sahateollisuuden tuotteisiin sitoutuu vuosittain semmoinen 9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Että mittakaava on ihan merkittävä ja tämä on tosiaan vuotuista vaikutusta. Viimeisenä tietysti toi metsät, niin kasvavat metsät sitoo hiiltä. Eli Suomessa metsänhoidon hyvä taso ja sen varmistaminen, että ne metsiä hoidetaan oikealla tavalla niin, että ne pystyy hyvin siellä kasvamaan, niin se varmistaa sen, että myöskin sitten tää tavallaan tämä kehä tässä toimii ja myöskin metsät itsessään kasvavat riittävästi niin, että se sidottu hiilen määrä myös siellä metsässä kasvaa. Eli kaiken kaikkiaan hyvä, mielenkiintoinen tapa edistää tätä meidän ilmastohaasteen ratkaisua. Toivottavasti tietysti saadaan puun käyttöä edelleen lisättyä myöskin tuolla rakentamisessa. Viimeisenä tuosta meidän kasvustrategiasta, että me toimeenpano etenee suunnitellusti. Mehän ollaan annettu aikaisemmin tiedoksi se meidän kunnianhimoinen kasvustrategia, eli me halutaan kasvaa noin €500 miljoonan yhtiöksi vuoden 2027 loppuun mennessä ja ylläpitää kuitenkin riittävä kannattavuus, ylisyklinen 15% käyttökatetta. Toimenpiteitä, joilla me sinne pyritään, on tietysti tää ensimmäinen tällä hetkellä käynnissä oleva tämä uuden sahatuotantolaitoksen ylösajo tästä nyt heinäkuusta alkaen, joka tosiaan etenee suunnitelmien mukaisesti niin kuin sanoin. Tää kanavakuivaamo, joka päätöksenä tehtiin jo Etupeltoon, että pystyttiin varmistamaan se saatavuus, sen toteuttaminen nyt sitten aikataulullisesti ja suunnitelman mukaan niin, että se tulee huhtikuussa käyttöön. Uudesta tukkikentästä puhuttiin. Hyvin tärkeä osa tätä sahan kasvun ykkösvaihetta ja erityisesti myöskin sitä kakkosvaihetta. Niin kuin ollaan puhuttu, tää sahainvestointi itsessään jättää meille vielä yhden vuoron per arkipäivä hyödyntämättä siellä. Periaatteessa siinä vaiheessa, kun siirrytään sitten kolmeen käyntivuoroon, meillä on mahdollisuus nostaa se neljäänsataanviiteenkymmeneen ja myöhemmin viiteensataantuhanteen kuutioon sen tuotanto. Hyvin pieni lisäinvestointi, kun nämä investoinnit on tehty, se vipu siinä on sekä volyymin että kannattavuuden kannalta merkittävä. Sorvilinjan rakennustöistä puhuttiin, jotka on meneillään tuolla levyteollisuudessa ja sitten tuotekehityksen puolella. Erityisesti tää Zero-levyn kaupallinen tuotanto käynnistyy nyt syksyllä 2023. Tietysti markkinatilanne juuri nyt tällä hetkellä ton tyyppisen levyn lanseeraamiseen ei varmasti ole kaikkein paras mahdollinen, mutta me ollaan saatu paljon kyselyitä ihan ympäri maailman tästä levystä ja aihio on vahva ja hyvä ja uskotaan sen potentiaaliin. Viimeisenä orgaanisen kasvun lisäksi epäorgaanista kasvua. Siinä ollaan sanottu, että valikoiden katsotaan mahdollisia yritysjärjestely- ja yritysostomahdollisuuksia. Kuitenkin niin, että se teollinen logiikka on vahva ja synergiat on riittävät. Ainakin pyritään siihen, että se vahvistaa myöskin meidän omien hankintojen volyymien varmistamista sitten toimenpiteet, mitä me tehdään mahdollisesti. Tässä se on se viitekehys, missä me toimitaan. Tän viitekehyksen, näiden käynnissä olevien hankkeiden osalta tietysti riittää meillä aika paljon tässä nyt lähiaikoina töitä. Sitten tietysti tähän viitekehykseen me tullaan lisäilemään hankkeita sen mukaan, kun aika tässä etenee. Kiitoksia! Tässä oli mun esitys ja sitten mä voisin pyytää, jos meidän talousjohtaja Kari Louko tulee tänne valmiiksi, jos tulee talouteen liittyviä kysymyksiä. Sitten Sanna, jos Sanna Väisänen on tuolla meillä padillä ja sinne ilmeisesti on kysymyksiä tullut, niin Sanna, jos sä sitten sieltä niitä meille luet. Jatketaan vielä Zero aiheella. Toteatte kiinnostuksen Zero kalustelevyn säilyneen hyvänä. Lepääkö tuo kiinnostus pelkästään kotimaisten toimijoiden varassa vai onko joukossa ulkomaisia toimijoita? Jos on, niin miten näkisitte tulevan kysynnän jakaantuvan kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken? Se kiinnostus ei jakannut pelkästään kotimaahan, vaan päinvastoin. Siihen on aika paljon tullut ulkomaista kiinnostusta. On tullut sellaisiltakin alueilta tavallaan, mihin me ei tällä hetkellä esimerkiksi lastulevytuotteita myydä. Sinänsä se on avannut meille uusia kiinnostavia mahdollisia prospekteja ja liidejä. Mutta tietysti ne on sitten vielä aikaisen vaiheen, että ne kääntyy ihan aidosti kaupalliseen toimintaan ja saadaan sopimuksia ja näin poispäin, niin se keskustelu on vielä auki. Mittakaava tällä hetkellä ton Zeron osalta, kun me ollaan tälle kaudelle, kun tän vuoden loppuun mennessä, niin me ollaan aika maltillinen määrä vielä tässä vaiheessa sen tuotantoa ajateltu laitettavaksi tai tuotettavaksi. Se on enemmän tämmöistä asiakkuuksien varmistamista. Nyt tässä vielä nää lähikuukaudet, mutta niin kuin sanoin, siinä on totta kai meillä kotimaisia hyviä yhteistyökumppaneita, jotka haluaa tätä tuotetta testata. Sitten sen lisäksi on merkittävää kiinnostusta ollut kyllä ulkomailta myös suhteessa sitten siihen, että miten se mahdollisesti myynti menee. Ulkomaat, kotimaat, en tässä vaiheessa osaa sanoa, että siellä on joitain asiakkuuksia tullut ulkomailta, jotka on erittäin kiinnostuneita. Voi sanoa, että tavallaan niissä jos pääsee eteenpäin, niin niissä on sitten voi olla, että se painottuu enemmän sitten ulkomaille. Mutta tässä vaiheessa en osaa muuta sanoa. No sitten hintoihin liittyviä kysymyksiä. Ensin sahatavaran osalta. Eli mikä on näkymä sahatavaran hintakehityksestä loppuvuoden aikana? Joo, se on kyllä hyvä kysymys, että markkinahan on hyvin sumuinen. Tavallaan, että mitä siellä sitten tulee tapahtumaan, niin se on hyvin vaikea nähdä. Mä näkisin, jos nyt ihan katsotaan puhtaasti kannattavuustasoja, niin hirveän paljon alemmas se hinta ei varmastikaan voi mennä, koska silloin ihan aidosti tuotantoa ruvetaan rajoittamaan merkittävästi enemmän. Kyllä käsittääkseni aika moni sahateollisuuden toimija tällä hetkellä saattaa tehdä ihan tappiota jo näillä hinnoilla. Se jossain vaiheessahan sitten tulee se tilanne eteen, että ainakin hetkellisesti sitä tuotantoa rajoitetaan. Paljonhan siihen vaikuttaa tietysti se kysyntä ja kysynnän ajurit ja siellä erityisesti se rakentamisen näkymät. Tällä hetkellä rakentamisen näkymät ei oo mitenkään ruusuiset, vaikka me tiedetään, että jossain esimerkiksi USAssa rakentamisen volyymi sen vahvan elvyttämisen jälkeen, niin rakentamisen volyymi tuli alas selkeästi. Mutta ennusteet, kun katsotaan erilaisia ennusteita, niin ne näyttäisi, että se koronan aikainen taso siinä rakentamisessa, niin se saavutetaan jälleen vuonna 2025 viimeistään. Eli tavallaan siellä on näkymää sille, että se aktiviteetti siellä kasvaa. No, jos tää on, jos tää on totta sitten myöskin muualla, että se elpyminen ottaa jonkun aikaa, mutta sitten elpyy, niin sitten tulee se kysymys, että no mikä on se tarjonta sillä hetkellä? Ja jos Venäjän tilanne on mikä on ja Venäjän puutavara ei liiku länsimaisille toimijoille relevanteille markkinoille, niin silloin se hinta voi hyvinkin sitten lähteä jälleen selkeästi nousuun. Mutta mä en usko, että se on loppuvuoden asia, vaan se on vähän pidemmän aikajänteen näkymä. Eli kyllä meidän näkymä, miten me ajatellaan tätä loppuvuotta hintanäkökulmasta sahatavaran puolella on se, että se tulee olemaan tän vuoden loppuun saakka kohtalaisen maltillinen se hintataso. Pitkä vastaus. Nyt sitten puun hintaan seuraavaksi. Onko Baltian hinnoissa tapahtunut muutoksia ja voivatko ne heijastua teidän puukustannuksiin? Nyt mulla ei ole ihan välitöntä tietoa nyt juuri tän hetken Baltian tilanteesta. Se, mitä mä muistan silloin tuossa ennen kesää, kun käytiin sitä keskustelua, niin on se, että Baltiassa puun hinta on noussut voimakkaasti silloin, kun Venäjän raja meni kiinni, hinnat lähti nousemaan voimakkaasti ja erityisesti sitten pienempien puun diametreiden eli kuidun ja muiden puiden hinta myöskin lähti siellä voimakkaasti kasvamaan. Mutta nyt itse asiassa muisti palailee pätkittäin, niin olen nähnyt statistiikkaa, jossa sahatavaran puolella sahatukkien hinta on lähtenyt tulemaan alaspäin ja oikeastaan siihen on toi kommentti myöskin tuossa meidän kalvoilla, että tavallaan meillä sahatavaran raaka-aineena käytettyjen havutukkien hinta on jäykemmin reagoinut sahatavaramarkkinoiden hintojen alenemiseen. Kun verrataan esimerkiksi Baltian maihin, kyllä siellä Baltian maissa hinnat on nyt tässä ihan viime aikoina lähtenyt laskemaan siellä. No sitten vanerin tarjontaan. Eli onko tarjonnassa nähtävissä lisäystä korvaamaan nykyistä tarjonnan rajoituksia? Se on aika, jos me puhutaan puhtaasti koivuvanerista, niin se on aika vaikeata nähdä, että mistä sitä korvaavaa volyymia tulisi. Venäjän tarjonta oli se 1.5 miljoonaa kuutiota Eurooppaan, jossa käyttöä on 2.5 miljoonaa kuutiota. 60% hävisi sieltä ja Venäjässä se koivuraaka-aineen saanto on tai saatavuus on hyvä. Mutta sitten jos katsotaan koivukasvuvyöhykettä, tavallaan, niin Suomessa on tietysti sekametsää ja siellä on jonkun verran koivua. Baltiassa ehkä ja jossain Puolassa jonkun verran, mutta siellä sitä käyttöä on ollut jo aikaisemmin ja siellä on myöskin tukeuduttu Venäjän tuontiin hyvin pitkälti. Ja nyt jos se Venäjän raakapuun tuonti ei ole saatavilla, niin mä en näe, että missään oikeastaan olisi hirveästi järkeä selkeästi investoida uuteen koivuvanerikapasiteettiin. Sitten tietysti me tiedetään sitä, että ja siihenhän pyrkii myöskin EU-viranomaiset puuttumaan. Me tiedetään, että koivuvaneria tulee sitten Venäjän koivuvaneria tulee sitten erinäisten tavallaan valtioiden kautta, pyrkii tulemaan Eurooppaan tavalla tai toisella Kiinasta ja Kaukoidästä ja tästä lähempääkin, näistä Itä-Euroopan maista. Jos sitä niitä ei pystytä tavallaan tukkimaan ja jos se virta sieltä lisääntyy, niin sitä kautta ehkä sitä tarjontaa sitten tulee. Mutta kapasiteettia itsessänsä, niin en näe. Tietysti se on yksi vaihtoehto, että jotenkin joku järjestelee sen niin, että viiluja tuodaan esimerkiksi Venäjältä tai raakapuuta tuodaan Venäjältä ja sitten ruvetaan sen varaan rakentamaan uutta kapasiteettia. Mutta lähtökohtaisestihan näin ei pitäisi tapahtua. No, kauanko arvioitte, että koivuvanerin vahva kysyntä sitten jatkuu? Niin kuin sanoin, 60% tarjonta-aukko on iso ja toisaalta myöskin, kun sitä raaka-ainetta on kuitenkin vain tietty määrä, niin myöskin se tarjonta, että se lisääntyisi, niin se rajoite on varmaan myöskin aika vahva. Eli sinänsä kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino on kyllä varmaan sellainen, joka jatkuu aika hyvänkin tovin, koska tietysti Venäjän sota varmasti jatkuu nyt vielä ja sen sodan jälkeenkin voisin kuvitella, että ennen kuin on kaikesta sotakorvauksista ja vastuuasioista päästy sopimukseen, niin kauppasanktiot tulee jatkumaan. Eli kyllä se tarjonnan niukkuus tulee säilymään. Sitten se kysyntä on se, että tai kysymys on se, että miten se kysyntä siellä kehittyy ja miten löytyy korvaavia tuotteita. Se on selvä, että muita tämmöisiä koivuvaneria korvaavia tuotteita, niin varmasti asiakkaat hakee kovasti jotain poppelia ja muuta, ja se sitten varmasti helpottaa sitä hintapainetta. Mutta kyllä mä uskoisin näin, että se hintapiste koivuvanerissa pysyy pitempäänkin vielä hyvällä tasolla. Mutta eihän se tietystikään kysynnän muutoksiin immuuni ole, että jos markkina hidastuu oikein voimakkaasti, niin silloin tietysti myöskin siellä ehkä sitten hitaampi kysyntä sitten tulee jonkun verran vaikuttamaan siihen hintatasoon. Mutta kyllä mä uskon, että se yleisesti historiallisesti nähden niin pysyy korkealla pitkään. Sitten uuden sahan, kun päästään täyteen käyntiasteeseen, niin on odotettu tai arvioitu, että käyttökate paranee noin €8 miljoonaa. Voidaan, voiko myös tässä markkinatilanteessa ennakoida näin, vai edellyttääkö tällainen vaikutus jonkinlaista markkinan normalisoitumista? Se ei edellytä, että meähän ollaan silloin sanottukin sitä ja myöskin laskettu ja katsottu se sitä kautta, että se tulee tavallaan markkinatilanteesta riippumatta. Meille tulee uutta teknologiaa, joka parantaa meidän kilpailukykyä ja kannattavuutta ja tehokkuutta. Tavallaan meidän semmonen sietokyky kannattavuuden volatiliteetille paranee ja meidän nollapiste tavallaan tai break even pointti paranee, koska meidän yksinkertaisesti vaan meidän tuotannollinen tehokkuus lisääntyy ja sitten meidän materiaalivirrat lisääntyy, josta me saadaan sitten myöskin tuottoja. Kun me ollaan laskettu tätä business casea, niin me ei olla laskettu sinne mitään tämmöistä markkinan mukanaan tuomaa apua siihen, että me ajatellaan, että sieltä markkinahinnat voimakkaasti nousee tai muuta. Me ollaan ajateltu tavallaan se markkinahinta flättinä ja raaka-ainehinta myöskin sitten tietyllä tavalla se spredi ollaan ajateltu siinä tietylle tasolle historiallisesti, kun ollaan katsottu, että... Mutta tää, mutta ei, ei se vaadi sitä. Sen verran me ollaan ajateltu sitä niinku myyntihintanäkökulmasta, että pieni preemio me tullaan saamaan ja se on oikeastaan ihan todistettu jo referenssilaitoksista, että tällainen laitos, joka nyt tulee, niin se parantaa meidän mahdollisuutta tehdä siitä tuotannosta tarkemmin laadutettua, jolloin se laatujakauma niinku keskihinnallisesti paranee jonkun verran, mutta siinäkin me ollaan laskettu hyvin maltillinen, maltillinen tuotto sitä kautta. Kyllä ne tulee enemmän sieltä operatiivisen tuotannon tehostumisen ja materiaalikäytön tehostumisen kautta. No, kerrotte, että puuraaka-aineen hankinta on sujunut suunnitellusti, niin millä tavalla varmistatte raaka-aineen saatavuuden myös jatkossa? Se on se meidän aika ammattitaitoinen ja myöskin laaja puunhankintaorganisaatio, että meillähän on oma puunhankintaorganisaatio. Tietysti niin kuin kaikki suomalaiset toimijat, niin niillä on osittain myöskin sellaista niin sanottua hankintapuukauppaa, eli ostetaan myöskin muilta toimijoilta, mutta meillä se hankintapuukaupan osuus on suhteellisesti pienempi kuin monilla muilla toimijoilla. Eli meidän se oman hankinnan osuus on suuri, ja meidän tarkoitus on pitää sitä suurena ja jopa nostaa sitä. Se on se ihan ensisijainen asia, joka meillä on, että se oma vahva puunhankintaorganisaatio. Sitten operatiivisesti suunnittelu. Tietysti se, että minkälaisia varantoja sitten aina varataan ja varataan sitten etupeltoon eri tuotantotasoille, niin se on sitten enemmän operatiivista toimintaa, ja siinä meillä tietysti sitten se viestintä tuotannon ja puunhankinnan välillä, niin se on hyvää ja avointa ja sen pitää myös tällaisena jatkua. Sit investointeihin liittyen, eli voitteko vielä kerrata investointiarvion tälle vuodelle uusimpien investointipäätösten valossa? Suoraan tän vuoden loppuvuoden investointeja, että mulla ois yks luku, niin en pysty tästä antaa. Mutta Kari, me katottiin se meidän uuden sahalinjan jäljellä oleva investointiosuus, joka tulee taseeseen, ja se on noin viistoista miljoonaa. Noin viistoista miljoonaa tosiaan, mitä vielä tulee uuteen sahalinjaan liittyen, ja muuthan me otetaan kassasta sitten. Niin, et sehän on niinku siis rahotuksellisesti, nää asiathan on hoidettu, et rahotus siihen on kunnossa. Nyt se on enemmän sitä, että kun me otetaan se käyttöön, aktivoidaan tavallaan, ja sielt tulee ne rakennusaikaset projektit tavallaan meidän omaan taseeseen, niin se tulee nyt sitten sen verran. Ja sitten muilta osin, niin mehän sanottiin, että tän tukkikentän osalta, niin pääosa on vuoden 2024 investointispendiä, eli siitä ei tule kyllä merkittäviä määriä. Jaa, mun mielestä meillä on niinku kutakuinkin tämmönen kun normaali ja ylläpitävää capexia tää loppuvuosi. Että se keskeisin iso on kyllä se, että me tuodaan loputkin siitä uudesta sahasta nyt omaan taseeseen. Kiitoksia! Tässä oli kysymykset tältä erää. Kiitos paljon. Kiitos.