Eli hei kaikille ja tervetuloa Kreaten tammi maaliskuun osavuosikatsauksen pariin. Minä olen Kreaten viestintäpäällikkö Kirsi-Marjut Dickman ja studiossa teille käy läpi tuloksia toimitusjohtajamme Timo Vikström ja talousjohtajamme Mikko Laine. Voitte lähettää kysymyksiä koko tilaisuuden ajan chatti ruudun kautta ja me käsittelemme ne tilaisuuden päätteeksi. Nyt studioon. Ole hyvä Timo.
Kiitoksia! Tämä on taas jälleen kerran niin kuin aina. Tässä kohtaa totean, että juhlapäivä kun osarin kanssa tullaan ulos. Kreate listautui noin vuosi sitten ja tämä on meidän neljäs tilaisuus peräkkäin kun päästään tätä sanomaa teille ja tarinaa kertomaan. Tämä on kolmas osavuosikatsaus peräkkäin, jolloin meidän tunnusluvut aika monellakin mittarilla katsottuna näyttää paremmalta kuin vertailukautena. Taustalla oleva kuva mikä näkyy tuossa slidissa, niin itse asiassa on ihan Helsingin ydinkeskustasta ja siinä on Narinkkatori niminen paikka tuossa Kampissa. Oikealla alhaalla näkyy itse asiassa Amos Andersonin museo, jonka pohjarakennustyöt me ollaan tuossa joitakin vuosia sitten ennen sen museon avaamista niin tehty. Varsin mittava ja teknisesti erittäin vaikea hanke.
Onnistui loistavasti ja nyt sitten siirryttiin 50 metriä vasemmalle rakentamaan sitten Kulttuurikasermi nimistä projektia, jossa siis tehdään käytännössä tuohon vanhaan hevostalliin niin tuota ravintolatilaa ja sitten 3 elokuvateatteria tuonne maan alle. Nää on tyypillisesti taas jälleen kerran sellaisia hankkeita, missä Kreate on parhaimmillaan sen korkean ammattitaitonsa vuoksi. Se pääviesti, minkä me kerrotaan tässä meidän osavuosikatsauksessa itse asiassa näkyy tuossa otsikossa. Eli meillä oli varsin hyvä ensimmäinen kvartaali. Merkittävä liikevaihdon kasvu suhteessa vertailukauteen ja samaan aikaan niin meillä on ennätyskorkea tilauskanta. Tilauskanta tosiaan nousi lähes EUR 210 miljoonaan. Siinä on EUR 50 miljoonan kasvu tuohon vuoden takaiseen Q1:n tilanteeseen verrattuna. Sitten täytyy vielä muistaa, että meillä on yksi varsin merkittävä hanke, joka vielä puuttuu tuosta tilauskannasta. Me uskotaan, että H2:n aikana tää kyseinen hanke sitten tilauskantaa lisää tän.
Se on Saaristotiellä Paraisilla oleva kahden mittavan sillan yli EUR 100 million arvoltaan oleva hanke, joka sitten muuttaa jälleen kerran tuota tilauskantaa vielä parempaan suuntaan toteutusvaiheen myötä, kun siihen siirrytään. Meidän liikevaihto kasvoi yli 30% Q1 aikana EUR 50 million. Suhteellinen kannattavuus edelleen varsin hyvällä tasolla. Voisiko sanoa, että nämä on kopioita toisistaan vuosi toisensa jälkeen ja kvartaali toisensa jälkeen. Mennään sillä hyvällä samalla suhteellisella kannattavuudella reilu 4% tuo käyttökate EBITDA tuolla. Sitten kun mennään EBITA puolelle, niin reilu 2% ja tota ihan käytännössä suunnitelmien mukaan. Meidän operatiivinen kassavirta oli negatiivinen. EUR 1 million muutos suhteessa vertailukauteen ja pitkälti tää tulee siitä, että johtuen tästä rakentamisen kustannusnoususta ja yleensäkin niin kuin tilanteesta hankintojen suhteen rakennusalalla, niin me ollaan tehty.
Me ollaan tavallaan varmistettu meidän projektien eteneminen ja toisaalta myöskin taloudellinen puoli sillä, että me ollaan tehty tiettyjä hankintoja aika moneenkin projektiin, jotta me halutaan varmistua siitä, että projektit etenee suunnitellusti ja se on sitten vaikuttanut tuohon meidän kassavirtaan negatiivisesti. Mä tykkään kertoa tarinoita ja nyt tulee taas yksi huono vertaus ja huono tarina. Pyydän anteeksi jo etukäteen, mutta ne muutosvoimat missä siinä kentässä missä Kreate toimii niin olette varmaan kuullut sen tarinan siitä lehmästä, sen uuden niin. Navetan ovella. Se katsoo siitä navetan ovelta ulospäin ja se näkee sellaisen aika leveän laitumen siinä. Se laidun on tosiaankin iso ja se ei oikein tiedä mihin suuntaan se siitä lähtisi.
Se katsoo sinne oikealle ja siellä laitumella niin siellä on tosi korkeeta hyvää ruohoa mitä olisi kiva syödä, mutta se on aika kalteva se pinta ja siinä on tiettyjä riskejäkin sit siinä pinnassa, että miten niillä neljällä sorkalla siellä sitten pysyy pystyssä ja niin edelleen. Se katsoo sinne vasemmalle ja siellä on sellaista tosi lyhyttä ruohoa ja vähän niin kuin jo syöty loppuun ja muuta. Siellä keskellä on sellainen. Voisiko sanoa kultainen keskitie. Siellä on paikka paikoin varsin hyvääkin syötävää ja lehmä miettii, että tuohon suuntaan mäkin voisin mennä. No Kreate on vähän samanlainen yhtiö. Meillä on itse asiassa aika koluttukin riskienhallintaprosessi, joka liittyy tarjoustoimintaan, projektien toteuttamiseen, hankintoihin ja niin edelleen ja kaiken kaikkiaan sen toimintaympäristön ymmärtämiseen.
Me ei mennä sen takia sinne oikealle, jossa ne riskit on suurempia kuin mitä välttämättä yhtiö pystyy hallitsemaan. Eikä me lähetä sinne vasemmalle sen takia, että me ollaan se jo nähty. Meidän prosessit on käytännössä hiottu sellaiseksi, että kun mä oon aikaisemmin käyttänyt Kreatesta Kreatea sanontaa tylsä yhtiö taloudellisessa mielessä, niin me ollaan edelleen se sama tylsä yhtiö, joka tekee ne asiat sillä tavalla kuin lupaa. Mä seurasin mielenkiinnolla tuossa aamulla tulosjulkistuksen jälkeistä keskustelua, mitä tuota Kreatesta käytiin ja siellä oli selvästi niinku ajatuksia puolesta ja vastaan. Mä edelleen korostan tätä Kreaten tylsyyttä siinä, että me tehdään se, mitä me luvataan ja me annetaan kaikki se tieto markkinoille, mitä käytettävissä on. Kun katsoo näitä muutosvoimia mitä tuossa on mainittu, mä oon jakanut ne kuuteen eri osaan.
Ei käydä niitä sen tarkemmin läpi, mutta kyllähän niitä muutosvoimia riittää ja jos tuolta nyt poimii muutaman yksittäisen pointin, niin vaikkapa tuolta talouden puolelta, niin siellä on totta kai se, että miten julkinen sektori pystyy investoimaan ja valtion velka kasvaa. Siellä on talouden kasvu yleensä, siellä on korkotason nousut, inflaatiot ja niin edelleen. Sitten tuota rakennusalan kustannusten nousu. Me ollaan tuossa osavuosikatsauksessa avattu tätä kustannusten nousuasiaa. Me ollaan nähty viimeisen 2 vuoden aikana aika merkittäväkin kustannusten nousu rakennusalalla ja aika moni yhtiö on sitä reflektoinut sen oman tuloksen kehittymisen kautta, mutta käytännössä se kustannusten nousu on vain voimistunut tässä Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen. Tämä on toki ensimmäinen kvartaali, jonka Kreate raportoi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Ne prosessit, mitkä meillä on sen kustannusten nousun hallitsemiseksi ja vaikutusten hillitsemiseksi meidän omaan liiketoimintaan meillä on varsin hyvässä kunnossa.
Palataan niihin menetelmiin ja temppuihin sitten tuossa vähän myöhemmin. Ympäristö nostaa ihan selkeästi tällä hetkellä päätään ja tämä tarjoaa meille myöskin merkittäviä mahdollisuuksia. Jos jossakin toisaalla meillä on ihan selkeästi rakentamisen klusterissa tällä hetkellä hikkaa, eli investoinnit ei oikein yksityisellä puolella välttämättä etene ihan suunnitellusti, niin samaan aikaan tämä tarjoaa kyllä merkittäviä mahdollisuuksia myöskin Kreate. Meillä on tuo teknologiapuolella niin isoja asioita me ollaan. Me ollaan markkinajohtaja varsin monessa erikoismenetelmässä, jolla esimerkiksi pohjarakentamista tai sillanrakentamista tai radanrakentamista tehdään. Samaan aikaan mä olen nostanut tuonne mukaan ihmisten johtamisen, joka ei sinänsä ole teknologian liitännäinen, mutta se on liitännäinen ehkä sitä kautta, että millään teknologialla et tee mitään, ellei ihmisiä johdeta oikein. Mä uskon, että me pystytään tarjoamaan niinä harvoina suurina infra-alan toimijoina niin sellainen ympäristö, jossa ihmisiä johdetaan oikein.
Se näkyy myöskin meidän tuloslaskelmassa oikealla tavalla. Se pointti miks tää slaidi tässä on, niin se itse asiassa tulee tuossa alhaalla. Eli riippumatta siitä, että miten me toimimme ja millaisia muutosvoimia meillä on, niin kyllä meillä on vastuullisuus kuitenkin se kaikkein tärkein asia. Meillä täytyy olla ja meillä on se kyky toimia siinä muuttuvassa ympäristössä, tehdä kaikki ne asiat, mitkä liittyy yhteiskuntaan tai tähän Tellukseen tai mihin tahansa niin vastuullisesti kuin mahdollista. Me ei välttämättä olla se ensimmäinen toimija, joka nostaa sen vastuullisuuden framille ja sanoo, että hei me tehdään näin tai noin tai niin. Me tehdään se ihan käytännön tekojen kautta ja tota sitä kautta nää keltamustaa täytetyillä projekteilla niin näkyy myöskin tässä mielessä positiivisesti. No Ukrainan sodan vaikutukset. Kun se silloin helmikuun viimeisellä viikolla alkoi, niin se oli aikamoinen shokki tälle alalle monellakin tapaa.
Tietysti pitkälti se liittyy materiaalivirtoihin ja niitten kustannuksiin ja sitten ennen kaikkea niinku materiaalien saatavuuteen. Tota viimeisten 2-3 viikon aikana tässä on tullut aika merkittäväkin muutos sitä kautta, että sen tavallaan sen alkushokin jälkeen, joka silloin alalle tuli, niin kyllähän tämä on niinkun stabiloitunut merkittävästi 2-3 viikon aikana. Tota se käytännössä tarkoittaa sitä, että kapitalismi on niinku siitä hauska ilmiö, että jos joku kanava menee tukkoon, niin se vaihtoehtoinen kanava yleensä aina löytyy. Se on tapahtunut rakentamisessakin. Otetaan muutama esimerkki. Betoniteräs, joka on Kreate merkittävä materiaali, niin yli puolet Suomeen tulleista betoniteräksestä on tullut joko Ukrainasta, Valko-Venäjältä tai Venäjältä. Ei tule enää, mutta ne vaihtoehtoiset kanavat sitten sen saman tuotteen hankkimiseen on kyllä löydetty. Yksityisten investointien päätöksenteon aikataulu on selkeästi lykkääntynyt.
Hankkeita ehkä lasketaan enemmän, voisiko sanoa niinkuin budjettitarjouksen näköisesti, mutta toisaalta siellä on kuitenkin putkessa ihan samalla tavalla kuin oli tavallaan niinkuin koronan helpottamisen jälkeen niin paljonkin hankkeita, jotka todennäköisesti varmaan jossakin vaiheessa edelleen käynnistyy. Täytyy muistaa, että meillä on ennätystilauskanta. Tämä tilauskanta, joka meillä on, kantaa tosi pitkälle. Meillä on kuitenkin EUR 209 miljoonaa tuossa olemassa ja tämäkin vuosi näyttää varsin hyvältä. Niin riippumatta siitä, että mitä kuitenkin tuolla yksityisten investointien puolella tapahtuu, meillä on kuitenkin hyvä näkymä siihen eteenpäin. Materiaalin saatavuusasia tuossa jo sivuttiin. Meillä on tosiaan aika paljon suojaustoimia, mitä me ollaan tehty. Me ollaan tehty tosiaan tiettyjä hankintoja etukäteen sillä tavalla etukäteen, että kun meillä on tieto siitä sopimuksen syntymisestä, niin me ollaan lyöty käytännössä hinnat kiinni.
Mä olen ennenkin todennut tämän saman, että kun verrataan infrarakentamista ja talonrakentamista toisiinsa kahtena isona rakentamisen klusterina, niin infra eroaa merkittävästi talonrakentamista siinä, että se hetki siitä meidän tarjouksen sisään jättämisestä siihen, kun me aloitetaan hankinnat sille projektille eli projekti on voitettu, nimet sopimuksissa ja työt aloitetaan, on itse asiassa todella lyhyt infrassa. Talonrakentamisessa se vastaava on pitkä. Se voidaan puhua jopa kahden vuoden jaksoista ja siellä joudutaan menemään vastaavalla tavalla kiinteällä hinnoittelulla eteenpäin. Kreate ei joudu tekemään tätä samaa, vaan me saadaan se hinta kiinni aika paljon nopeammin ja sen jälkeen se käytännössä se riski on poistunut siinä. Kun me käytetään kuitenkin sitä ajantasaista hinnoittelua meidän tarjouksissa, niin se gäppi on yleensä sitten mitigoitu siitä pois. Meillä ei ole projekti- eikä sijoituksia Venäjällä. Meillä ei ole merkittävää määrää työvoimaa Venäjältä tai itäisen Euroopan alueelta.
Siinäkin mielessä me ollaan aika immuuneja oltu tälle kaikelle tota kriisin ja sodan vaikutuksille. No sitten kaiken kaikkiaan tuosta markkinasta. Jälleen kerran katsotaan värejä ja katsotaan nuolten suuntia. Sieltä löytyy myöskin kaksi punaista. Tuo punainen pohjarakentamisen osalta johtuu pitkälti siitä, että tietyt investoinnit Suomessa nyt on selkeästi viivästynyt pohjarakentamisen puolella. Sitten toisaalta siellä on bubbling under koko ajan, eli siellä kyllä tapahtuu taustalla, mutta se viimeinen päätös puuttuu. Tie- ja katurakentaminen punaisella sen takia, että valtio päätti kuitenkin tuossa, ellei nyt sitten vaalibudjettia tule loppuvuonna tai ensi vuoden alussa niin kuin yleensä aina tulee. Päätti supistaa valtion infraa noin EUR 100 miljoonalla. Se on kuitenkin siihen kokonaisuuteen, EUR 7 miljardin kokonaisuuteen varsin pieni se vaikutus.
Niin kauan kun mä olen ollut alalla eli yli 30 vuotta, niin joka ainut kerta kun on eduskuntavaalit, niin joka ainut kerta tehdään vaalibudjetti ja sitten vaalien jälkeen tehdään ensimmäinen hallituksen budjetti, jossa annetaan elvytysrahoja väylärakentamiseen. Olipa kysymys sitten siitä radasta tai ilmailusta tai tiestä. Sitten samaan aikaan vihreällä siellä löytyy ensimmäistä kertaa rata. Käytiin läpi tuossa valtion investointiohjelmaa tuolle puolelle ja kyllähän ne panostukset tuohon ratarakentamiseen Suomessa on varsin merkittäviä ja näkyvyys on siinä itse asiassa äärimmäisen hyvä. Se on pitkälle menevä näkyvyys ja volyymit on tuossa korkeat. Siksi se on vihreä. Mutta kaiken kaikkiaan kokonaisnäkymä on ihan hyvä. Näkymä itsessään ei ole hirveästi muuttunut siitä, mikä on tuota eteenpäin, mutta näkyvyys on heikompi. Näillä on vissi ero.
Se, että mitä me nähdään, mitä tapahtuu vaikkapa H kakkosen aikana, niin mä en usko, että tässä maassa ei ole sellaista henkilöä, joka sen pystyy tietämään. Eikä mekään sitä tiedetä. Kyllä mulla on niinku erittäin confident olo kaiken kaikkiaan sen suhteen, että miten Kreate pääsee tämän kaiken yli yhtiönä. Meidän prosessit on niin hyvässä kunnossa, että se joka näkyy tuossa meidän tuloksessa, joka me ollaan tehty nyt sitten aika monta kvartaalia jo peräjälkeen. Ja sitten tuossa ennätysmäisessä tilauskannassa, että meillä on varsin hyvä tulevaisuus siinäkin mielessä. No muutama kohokohta, mitkä me perinteisesti aina nostetaan tässä esille. Etelä-Pohjanmaalla aloitettiin just over EUR 20 million projekti työyhteenliittymänä Seinäjoki-Lapua välillä valtatie 19. Voitettiin noin EUR 11 million projekti tuossa Kirkkonummella, jossa se on tällainen suunnittele ja toteuta -tyyppinen siltaurakka, jossa se ensin suunnitellaan ja sen jälkeen toteutetaan se kyseinen hanke. Se on kehitysvaiheella.
Käynnistynyt varsin mallikkaasti. Ratapuolella me ollaan edetty todella hyvin. Eli tota me ollaan nyt voitettu tuossa Q1:n aikana sen jälkeenkin merkittäviä rataurakoita. Meidän osuus siitä markkinasta markkinassa tulee selkeästi kasvamaan tänä vuonna. Me tiedetään se jo nyt ja tässä ei oikeastaan kysymys mistään muusta kuin siitä, että me otetaan siitä markkinasta se, joka on meille osaamis- ja kapasiteettimielessä kuuluu. Tota äärimmäisen hyvä suunniteltu eteneminen sillä puolella tiettyjen muutosten jälkeen, mitä me ollaan viimeisen parin vuoden aikana tuolla ratapuolella tehty. Me käynnistettiin tuossa vastuullisuuden kehittämisohjelma, jolla me tähdätään siihen, että Kreate sillä melko suppeallakin viestinnällä mitä meillä toistaiseksi tähän on ollut, niin sitä lähdetään vahvistamaan ja katsotaan myöskin tuota meidän vastuullisuuden raportointiin laajentamista vielä uudelleen. Helsinki-Vantaan lentoaseman yhdysterminaali eli T1:n ja T2:n välissä kulkevan yhdyskäytävän remontti valmistui. Valmistui itse sekin etuajassa niin kuin monet muutkin Kreate projektit valmistuu.
Taloudellisesti hieno hanke. Hanke varmaan kaikille osapuolille, myöskin tilaajalle. Teknisesti aika vaativa. Voitaisiin mennä syvemmällekin niihin kaikkiin innovatiivisiin ratkaisuihin, mitä siellä tehtiin, mutta ei nyt tehdä sitä kuitenkaan tässä kohtaa. Meidän hallitusta vahvistettiin myöskin tuossa yhtiökokouksessa. Mun lempikalvo on tässä ja se on ennen kaikkea ihmiset. Siinä on kaksi ammattilaispohjarakentajaa toimihenkilöä tässä kohtuullisen lähellä olevassa projektissa. Meillä on alan ammattitaitoisin henkilöstö. Mä sanon tän aina ja mä sanon sen niin kauan, kunnes joku muu jotakin todistaa. Me ollaan ihan huippuammattilaisia teknisesti siinä mitä me tehdään. Meillä on alan korkeimpia projektijohtokyky ja se näkyy sitten näissä teknisesti vaativissa hankkeissa, mitä me toteutetaan. Myöskin tämä mikä tuossa kuvassa näkyy taustalla.
Meidän henkilöstömäärä kun otetaan huomioon sitten meidän osakeyhtiön KFS Finland ja NordPilen yhtiöhenkilöstö niin lähentelee 500 ja se on pysynyt aika stabiilina itse asiassa tästä liikevaihdon kasvusta huolimatta niin tässä viimeisten vuosien aikana. Me ollaan yksi alan turvallisimmista työpaikoista. Meidän tapaturmataajuus on 7.4, kun se infra-alalla keskimäärin on lähes 20. Eli meillä ei sattunut yhtään ainutta sairaslomaan johtanutta tapaturmaa ykköskvartaalin aikana, joka on erinomainen saavutus kaiken kaikkiaan. Niissä ihmisissä sen lisäksi, että ne tietää mitä ne tekee ja heitä johdetaan oikein, niin kyllä se on se sitoutuminen tähän Kreateen kaiken kaikkiaan, niin se on korkeaa. Tämä näkyy siinä, että miten Kreate henkilöstö omistaa. Eli yli 20% Kreate omistuksesta on edelleen henkilöstön hallussa.
Kertoo siitä, että me ne uskoo tähän pumppuun ja siihen, että miten Kreate etenee tästä eteenpäinkin. Tilauskanta tosiaan ennätystasolla lähes EUR 220 miljoonaa ja EUR 50 miljoonan kasvu siinä. Muutama isompi lisäys sinne. Tosiaan tämä maantie 180 Saaristotie Parainen sillat. Kehitysvaihe siinä on käynnissä yli EUR 100 miljoonan hanke. Katsotaan mihin se asettuu tuossa kehitysvaiheen aikana, mutta se on EUR 100 miljoonaa plus niin etenee täysin suunnitellusti. Tota meidän tarkoitus sitten jos ja kun tähän toteutusvaiheeseen varmasti päästään, niin tuossa H 2:n aikana tämä viedä sitten ihan oikeasti tuonne tilauskantaan mukaan.
Se ontuva vertaus siitä lehmästä siinä laitumella tai siinä navetan ovella, niin kyllähän se kertoo myöskin siitä, että me ollaan äärimmäisen selektiivisiä niiden projektien suhteen mitä me halutaan tarjota ja mitä me halutaan toteuttaa. Me ei oteta sellaisia tarpeettomia tai hallitsemattomia riskejä siellä laitumen oikeassa reunassa, vaan me mennään siinä keskellä. Tehdään se jopa vähän tylsästi, mut me tehdään se, mitä me luvataan. Me pyritään viemään kaikki ne kustannustason nousut, mitkä me nähdään, niin pyritään viemään sinne toteutushintoihin. Ollaan onnistuttu siinä varsin hyvin. Sit tosiaan se hetki siitä kun sopimus syntyy, niin on siihen tarjoushetkeen se väli on aika lyhyt. Tottahan toki, kun kukaan ei kellään ei sitä kristallipalloa ei ole, niin kyllä tällä markkinatilanteella, ennen kaikkea tällä globaalilla tilanteella voi olla vaikutusta tähän tilauskannan kertymiseen loppuvuoden H2:n aikana.
Kyllä me tällä hetkellä nähdään, että me ponnistetaan nyt korkealta tasolta. Meillä on tietyt tavoitteet tälle vuodelle ja tällä hetkellä meillä ei ole mitään syytä raportoida mitään muuta kuin se, mitä me tässä tällä hetkellä nähdään. Liikevaihdon kasvu tosiaan yli 30% Q1:n aikana, mikä on mielenkiintoista, niin se löytyy tuolta asiakasryhmittäin jaotelluista liikevaihdoista. Eli meillä on edelleen huolimatta siitä, että yksityisellä puolella mietitään enemmän, niin meillä on yksityisen puolen liikevaihdon suuruus 44%. Samanaikaisesti meillä on kaupunkien ja kuntien osuus noussut merkittävästi ja valtion osuus on pienentynyt varsin merkittävästi. Tähän on muutama syy. Muutama isompi valtion väylähanke päätty tuossa Q4:n aikana viime vuonna. Ja sitten samanaikaisesti meillä on alkanut muutama varsin merkittävä. Tai sanotaan, että ne on päässy kunnon vauhtiin ne hankkeet tuolla kuntapuolella.
Esimerkkinä vaikkapa Kruunusillat Helsingissä tai Sulkavuoren puhdistamo Tampereella, joiden yhteisarvo on reilusti yli EUR 100 miljoonaa meillä. Sitten samaan aikaan taitorakentamisen osuus meillä kasvaa koko ajan. Eli kyllähän tämä profiloi Kreatea yhtiönä ja Kreaten tekemisen sisältöä ja sitä osaamisen tasoa, joka talossa on. 2/3 meidän liikevaihdosta tulee tuolta taitorakentamisen puolelta, joka vaatii käytännössä alan korkeimman ammattitaidon, mikä meiltä löytyy. Meillä ei ole merkittäviä muutoksia meidän projektien kannattavuustasossa. Eli suhteellinen kannattavuus on edelleen sillä samalla tasolla kuin aiemminkin. Se kannattavuus nousi ennustetusti tuon liikevaihdon kasvun myötä. Eli mennään samalla suhteellisella kannattavuudella. Niillä kustannusnousuilla, joihin tässä nyt on viitattu jo useampaan otteeseen, oli vain rajallinen vaikutus tuohon meidän ensimmäisen vuosineljänneksen tulokseen. Mä en tiedä, tehdäänkö me asioita toisin kuin monet muut yhtiöt rakentamisen alalla tekevät.
Mä olen sanonut aikaisemminkin, että ne temput itse asiassa millä hillitään kustannustason nousun vaikutuksia meidän tekemiseen ja tulokseen, niin ne temput ei edes oo vaikeita. Ne vaan täytyy saada sen organisaation läpi siihen päivittäiseen toimintaan. Siitä siinä käytännössä on kysymys. Siirrytään taloudelliseen puoleen. Mikko ole hyvä.
Kiitos! Timo täs kävikin hyvin jo läpi operatiivisesti mitä Q ykkösellä on tapahtunut ja miltä tuo markkina näyttää. Otetaan yhteenvetona tiettyjä tunnuslukuja ja poimintoja siitä, miltä ne näyttää sit tuolta tuloksen ja taseen kautta katottuna. Yhteenvetona avainluvut alkuvuodelta, niin kuin todettua, vahva kasvu tuolla tilauskannan ja liikevaihdon puolella ja suhteellinen kannattavuus säilyi suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kauden tulos eli viimeisen rivin tulos niin nolla piste kuus miljoonaa ja osakekohtaisesti nolla piste nolla seitsemän. Siellä merkittävä nousu, missä tietysti iso syy on siinä, että viime vuonna listautuminen sattui tuohon alkuvuoteen, joka painoi sit tota osakekohtaista tulosta alaspäin. Taseasema on edelleen hyvin vahva, eli sijoitetun pääoman tuotto, omavaraisuusaste, nettovelan suhde käyttökatteeseen. Palataan niihin tossa seuraavilla sivuilla. Kassavirran osalta, niin kuten sanottu, me ollaan negatiivisella puolella miinus yks piste kaks miljoonaa vuoden alussa.
Siinä operatiivisesti me ei mitään yllätyksiä, mutta investointeja me päätettiin tehdä etupainotteisesti, jolla varmistetaan se, että niitä hankkeita mitä on on tarjottu tai mitkä on jo käytössä, niin toisaalta tuolla kone- ja laitekannan puolella että tässä alapuolella kun me katsotaan nettokäyttöpääomaa. Me tultiin pikkuisen ylös tuosta vuodenvaihteen tilanteesta. Ei mitään merkittävää, mutta kuvaa sitä, että tässä tilanteessa niin jotta niitä riskejä sen kannattavuuden kannalta saadaan pienennettyä tai lukittua kokonaan, niin se saattaa tarkoittaa sitä, että joutuu tekemään sitovia ostohankintoja hieman etupainotteisemmin kuin aikaisemmin ja se tasoittuu sitten joko vuoden aikana esimerkiksi investointien osalta tai sitten projektin juoksun aikana sitten jos se menee ylivuotiseksi, niin se voi mennä sitten pidemmällekin. Joka tapauksessa niin se on sitten projektikohtaisesti tehty niitä päätöksiä riippuen siitä hankkeesta mihin ollaan menossa.
Nettovelka, likviditeetti, omavaraisuusaste edelleen tuolla lähellä 40 % samalla tasolla kuin viime vuonna. Nettovelka EUR 23 miljoonaa hiukan ylös tuosta vuodenvaihteesta, mikä selittyy pitkälti tuolta käyttöpääoman muutoksen kautta. Tänä Q1:llä me tehtiin yritystodistusohjelma liikkeelle ja ensimmäinen emissiokin vielä maaliskuussa. Eli hyvin onnistunut ja otettiin hyvin vastaan markkinoilla. Ja tällä me vahvistetaan sitä, että että kun markkinoilla on vähän turbulenssia, niin meillä on tarvittavia reservejä sitten liikkua, mikäli se operatiivisesti ja liiketoiminnan kannalta sitä vaatii. Eli ihan semmonen suunniteltu ja pitkään mietitty toimenpide, jolle nähtiin, että nyt tässä vaiheessa oli hyvä käynnistää. Tosiaan velkaantuneisuus edelleen tuolla puolentoista kieppeillä suhteessa käyttökatteeseen eli 1.6 oli kvartterin lopussa tilanne. Eli varsin vahva ja stabiili taseasema ja kun katsotaan vuotta eteenpäin niin mahdollistaa meille liikkumatilaa sitten koko tuon strategian toteuttamisen osalta.
Lainasalkku eli tämän edellisen osalta, niin sen verran muutosta. Tuolla näkyy toi yritystodistusohjelma, ja sitten muuten niin rahalaitoslainapohjainen toi loppuosa koko tästä lainasalkusta. Maturiteettien osalta niin toi EUR 10 miljoonaa tänä vuonna, niin siitä käytännössä EUR 1 miljoona on niinkun term loanien lyhennyksiä ja muut on sitten joko kommitoituneita limiittejä tai yritystodistusohjelmia. Siinäkin mielessä meillä on varsin hyvä liikkumatila likviditeetin hallinnan kannalta. Tunnuslukujen kannalta niin mennään suunnitellusti. Ei mitään yllätyksiä ja taseasema on edelleen vahva ja näyttää hyvältä täst eteenpäin mennessä.
Joo, sitten vielä tästä näkymästä. Pitkästi ollaan perusteltu sitä, että miksi tilanne näyttää siltä kuin se näyttää. Me annetaan aina se tieto markkinoille, joka on käytettävissä. Kun me otetaan huomioon meidän erittäin vahva itse asiassa ennätyskorkea tilauskanta ja se tavallaan ne taskut, joissa me infrassa toimitaan ja kuitenkin lopulta se varsin vakaa markkina, EUR 7 billion, jossa ne EUR 100 million tai EUR 200 million heilahtelut ei itse asiassa muuta sitä markkinan kokonaiskuvaa juuri mihinkään, niin me edelleen uskotaan, että meillä on tämä sama ohjeistus olemassa. Meidän liikevaihto ja EBITDA kasvaa suhteessa vuoteen 2023. Mitään muuta tietoa meillä ei ole olemassa, eikä mitään muuta tietoa me ei sen takia markkinoille anneta. Hyvä. Tämä oli meidän lyhyt katsaus. Nyt meillä olis sitten aikaa kysymyksille.
Joo, täällä on mukavasti kysymyksiä, niin aloitetaanko sillä, että kertaat vielä, että mistä rakennusmateriaaleista on tällä hetkellä pulaa ja miten pitkään nykyisillä materiaalivarastoilla pystytään viemään projekteja eteenpäin?
Varmaan varsin monista eri materiaaliosista tai eristä rakentamisessa on tällä hetkellä pulaa, mut ne mitkä meille on merkittävimpiä, niin se on selkeästi niinku erilaiset terästuotteet, puutavara. Ne voi ehkä näihin pitkälti sitten kohdistaa. Kuten sanoin, selkeätä hintojen tasaantumista on nähty viimeisten viikkojen aikana, ja sit ne vaihtoehtoset hankintakanavat on löytyny tänne. Tiedän kyllä, että esimerkiks talorakentamisen puolella on selkeesti kapeikkoja mitä on näis erilaisissa hankintakanavissa ja saatavuudessa on tunnistettu vaikkapa ikkunalaseihin tai eristeisiin tai kaikkeen, siis moniin muihinkin tällasiin materiaaliosiin. Sillä puolella se voi ehkä näkyä enemmän kuin mitä se näkyy infran puolella, joka kuitenkin on sillä materiaalimäärällä ja valikoimalla varsin rajattu toiminta.
No miten ollaan huomioitu polttoainekustannusten nousua etukäteen urakkasopimuksia tehdessä?
Kun me lasketaan tarjouksia, niin meillä on tällainen panospohjainen hinnoittelu siellä olemassa taustalla ja me viedään aina se päivän hinta ja paras mahdollinen ennuste polttoaineiden ja kaikkien muidenkin energiaan liittyvien lähteiden tai tuotteiden tulevasta hintakehityksestä siihen hintaan mukaan. Polttoaineen hinta ja kaiken kaikkiaan kaiken fossiilisen hintataso on noussut merkittävästi, mutta se ei lopulta kuitenkaan vaikuta Kreaten tekemiseen merkittävissä määrin. Kuten sanottu, niin se oikea hinta. Sen hetkinen hintakäsitys on viety sinne meidän tarjouksiin mukaan.
No, entä se vaikuttiko rakennusmateriaalien saatavuuden ja hankkeiden etenemisen varmistamiseksi varautuminen etupainotteisesti niin ainoastaan kassavirtaa heikentävästi vai vaikuttiko se myös tuloksellisesti Q1:n tulokseen?
Sillä ei varmaan ole juurikaan tulosvaikutusta ollut Q1:n aikana, ja se johtuu pitkälti siitä, että kun me se tarjous tehdään, niin ja me saadaan tieto tilaajalta asiakkaalta siitä, että tämä projekti tulee teille toteutettavaksi, niin me lyödään se hinta kiinni ja se hinta on käytännössä se sama millä me olemme se tarjous laskettu. Ja sitten meillä on omat regulaatiomme ja omat ehtomme sen sopimuksen sisällölle sinne tavarantoimittajan tai alihankkijan suuntaan. Eli me käytännössä poistetaan se riski siinä sitä kautta. Eli kyllä se on enemmänkin tätä kassavirtavaikutusta, mikä me olemme nyt nähty tässä Q1:n aikana.
Joo, no tähän vuoteen kun lähdettiin niin ohjeistettiin, että tilauskannasta tuloutuu arviolta EUR 137 million tämän vuoden aikana, niin onko tähän tullut muutoksia?
No tarkkoja lukuja ei varmaan tässä jaeta, mutta kyllä meillä on ihan mukavasti kehittynyt tämä kaiken kaikkiaan Kreaten tilauskanta. Meidän keskimääräinen projektikoko liikkuu siellä 3-4 miljoonan euron kokoluokassa, ja se käytännössä tarkoittaa sitä, että varsin moni projekti menee aloituksesta lopetukseen yhden kalenterivuoden aikana. Kun me saadaan uusia projekteja, niin ne menee sen vuoden aikana läpi ja silloin se käytännössä tarkoittaa sitä, että ne kerryttää täysimääräisesti tätä kuluvan vuoden tilauskantaa. Kuluvan vuoden tilauskannan osalta niin meillä on varsin hyvä tilanne.
Miten suuresta vaikutuksesta tällä markkinatilanteella on tohon tilauskantaan tällä hetkellä?
Meillä on itse asiassa kun katsotaan niinkun kvartaalin ykköskvartaalin sisällä erilaisia kuukausia, niin itse asiassa meille taisi käydä niin päin, että tän kriisin pitkittyessä niin meidän tilauskanta kasvoi enemmän kuin mitä se kasvoi tän kriisin ennen ennen tän kriisin alkamista. Tota on varmaan mahdotonta arvioida miten se täysimääräisesti siellä näkyy. Mut kyllähän ne suurimmat voiko sanoa liiketoiminnat, joissa Kreate on mukana, niin kyllä se markkina on äärimmäisen stabiili siinä, että se näkyy tuolla pohjarakentamisen puolella. Me ollaan sielläkin voitettu ihan mukavasti projekteja viimeisten viikkojen aikana, niin tota en oo käytännössä niinku tilauskannan kertymisestä lainkaan huolissaan tällä hetkellä.
No näkyykö markkinoilla tai eri toimialoilla jo ongelmia toimittaa projekteja tai alihankkijoita, jotka eivät pärjää tässä markkinassa?
Mä uskon, että alihankkijatkin katsoo asiakkaita kenelle tarjotaan ja muuta ja tota. Kreaten historia Kreateeseen perustetulla yhtiöillä tai liitetyllä yhtiöillähän on tosiaan lähes 200 vuotta ja meillä on pitkät tutut alihankintasuhteet. Eli käytännössä ne samat toimittajat kulkee pitkälti meidän mukana projektista toiseen. Tota kyllä meillä on tietynlainen, voisiko sanoa niinku etuosto- ja etuvalintaoikeus, jos sellaista sanaa tässä kohtaa käyttää. Ei meillä ole käytännössä ollut ongelmia esimerkiksi aliurakoitsijoiden tai tiettyjen materiaalien saatavuuksissa sitä kautta, että ne tietää, että meillä projekteja tulee ja menee ja ne toteutetaan suunnitellusti.
No minkälaisia investointeja asiakkaat ovat lykänneet tai harkitsevat lykkäämistä?
Kyllä se varmaan näkyy enemmän meillä tuolla talonrakentamisliitännäisinä hankkeina. Yleensä toimitilahankkeet on sellaisia, mitä varmaan tällä hetkellä mietitään ehkä vähän pidempään ja niin edelleen. Se on ehkä suurin merkitys nähty tai suurin vaikutus sillä puolella. Gryndi on edelleen vetäny talopuolella varsin vahvasti ja se näkyy totta kai meilläkin ihan hyvin ja siitä on omat ennusteensa olemassa, että miten se kehittyy nyt sitten tänä vuonna.
No minkälaisesta kasvusta toi taitorakentamisen puoli tuli Q1:llä ja onko vastaavaa kasvua odotettavissa myös loppuvuonna?
Mä uskon, että taitorakentamisen osuus tulee loppuvuonna olemaan varsin korkea, niin kuin se on ollut nyt tässä Q1:n, Q1:nkin aikana. Kyllä se tulee käytännössä niistä vaativista, teknisesti vaativista projekteista, mitä Kreate toteuttaa. Nostan taas jälleen kerran sen Kruunusillat yhtenä hyvänä esimerkkinä siellä esille, joka on aikamoinen insinöörityön taidonnäyte, kun se siihen sitten joskus se Suomen korkein pyloni saadaan sitten pystyyn.
Siinä oli kaikki kysymykset tällä erää. Me kiitetään kaikkia osallistuneita ja kysymyksiä lähettäneitä ja päätetään lähetys tähän ja toivotetaan aurinkoista kevään jatkoa kaikille. Hei hei.