Tervehdys kaikille! Minä olen Kirsi-Marjut Dickman Kreaten viestinnästä ja toivotan teidät tervetulleiksi Kreaten tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen pariin. Q ykkösen tuloksista kertovat toimitusjohtajamme Timo Vikström ja talousjohtajamme Mikko Laine. Voitte lähettää kysymyksiä koko livetilaisuuden ajan chat-ruudun välityksellä. Vastaamme niihin esityksen lopuksi. Nyt ensimmäisen vuosineljänneksen pariin. Ole hyvä Timo!
Joo kiitoksia! Terveisiä aurinkoisesta Helsingistä. Q ykkösen tulosjulkistuksen aika. Taustalla oleva kuva, joka näkyy niin itse asiassa löytyy tuolta Pirkanmaalta ja Hervannasta Tampereelta. Rakennetaan siellä ihan merkittävää väylähanketta kaupungille. Tämä on Afrikan silta niminen kohde. Kohde mitä ollaan siellä nyt jonkin aikaa jo toteutettu aika tiiviiseen ympäristöön, kuten kuvasta näkyy. Maailma on aika erikoinen paikka tällä hetkellä. Me katsotaan ikkunasta ulos ja todetaan mitä kaikkea siellä tällä hetkellä myllertää, aikamoista turbulenssia ollaan nähty ja se näkyy toki Kreaten tekemisessä näkyy myöskin Suomen rakentamisen markkinassa, mutta palataan siihen sen vaikutuksista meidän tekemisiin ja tulevaisuuteen niin tossa vähän myöhemmin. Meillä on hyvää kerrottavaa ja sitten myöskin heikompaa kerrottavaa. Käytännössä hyvä liittyy siihen, että Kreate etenee kokonaisuutena täysin suunnitellusti.
Meillä on aika merkittäväkin liikevaihdon kasvu tuossa takana ja samaan aikaan meidän tilauskanta on kasvanut mukavasti. Se missä me ollaan sitten kannattavuuden osalta, niin siihen on tietyt Syyt. Syyt, joihin palataan hetken päästä. Ensimmäinen kvartaali lyhyesti. Tilauskanta nousi lähes EUR 266 miljoonaan. Se on 27% kasvu vuotta aikaisempaan verrattuna. Kun mietitään markkinaa ja mietitään sitä, että miten syklinen tällä hetkellä koko Suomen rakentamisen klusteri on monellakin tapaa, niin se, että meillä tilauskanta kasvaa noinkin huimasti, niin se on aikamoinen osoitus siitä, että et kuinka selvityskykykyinen eri markkinoissa Kreate yhtiönä on. Merkittävä kasvu. Jos se on 27 pinnaa, niin euroissa se on EUR 60 miljoonaa. Tässä on sekä lyhyttä että pitkää tilauskantaa, mutta ennen kaikkea oleellista tässä on se, että se tilauskanta on sen näköistä, joka on se, joka noudattaa Kreaten strategiaa.
Liikevaihto sama juttu, 30% kasvu ensimmäisen kvartaalin aikana suhteessa vertailukauteen lähes EUR 66 million. Ala itsessään infra-ala itsessään todennäköisesti on nähnyt, meillä ei tietenkään ole sieltä vielä ensimmäisen kvartaalin osalta toteutuman lukuja. Hyvin todennäköisesti lukemat on lievästi miinusmerkkisiä, niin 30% kasvu tuossa markkinassa on kyllä aikamoinen suoritus. Käyttökatetta tehtiin EUR 1 million, 1.5% liikevaihdosta heikompi kuin vertailukaudella vuotta sitten. EBITAssa EUR 400,000 tappiolla suhteessa EUR 1 million tulokseen viime vuonna. Palataan näihin. Operatiivinen kassavirta. Tähänkin löytyy tietyt perusteet meidän projekteista niin EUR 3 million negatiivinen. Jos palataan tähän markkinaan ja yleiseen, siis yleiseen makrotalouteen. Jokainen tietää, mitä tapahtuu tällä hetkellä tuolla tota talouden puolella. Puhutaan koroista, puhutaan inflaatiosta, puhutaan kustannusinflaatiosta, puhutaan kuluttajaluottamuksesta, puhutaan energiahinnoista, vaikka mistä. Se kiristää aika monelta suunnalta tällä hetkellä.
Se, että Kreatella on aika selkeä fokus siinä, että missä markkinassa me ollaan mukana, niin se totta kai auttaa siinä, että et me pärjätään tässä kilpailutilanteessa kohtuullisen hyvin. Taitorakentamisen puolella siellä on selkeätä kilpailun kiristymistä myöskin nähtävissä silta- ja erikoispohjarakentamisen puolella. Samaan aikaan muistatte varmaan mä oon joskus aikaisemminkin käyttäny vertailua kymmenottelijasta, että jos olet kymmenottelija, niin olet korkeintaan keskinkertainen kaikessa, mut et hyvä missään. Me ei olla kymmenottelijoita. Me halutaan olla johtavassa asemassa niissä liiketoiminnoissa, missä me ollaan mukana ja näin me myöskin kohtuullisen hyvin ollaan onnistuttu tekemään. Siitäkin huolimatta, että kilpailu kiristyy, niin me löydetään sieltä kyllä se meidän strategia, meidän näköiset työt, jotka sitten kilpailun kautta voitetaan ja sitten tehdään. Iso vaikutus erityisesti tuohon pohja- ja insinöörirakentamiseen, joka tuossa on punaisella, niin tulee pitkälti tuolta asuntomarkkinasta ja uudisasuntotuotannosta.
Sen voi käytännössä jakaa kolmeen osa-alueeseen. Me puhutaan RS-tuotannosta eli perinteisestä omaperusteisesta tuotannosta, gryndistä. Me puhutaan vapaarahoitteisesta vuokratuotannosta. Me puhutaan ARAsta. Nyt viimeisimpien tietojen mukaan mitkä itse asiassa saatiin tuossa alkuviikosta, niin joulu-helmikuussa olevat määrät lupien ja volyymien kuutioiden suhteen asunnoissa niin on tippunut noin 30%. Se on erittäin merkittävä tiputus ja totta kai se näkyy meilläkin. Onneksi tämä pohja- ja insinöörirakentamisen liiketoiminta, joka meillä tuossa punaisella on, niin se on aika laajaa se tekeminen ja siellä mennään teknisesti erittäin vaativiin hankkeisiin. Me ei olla totaalisen riippuvaisia tästä asuntomarkkinasta. Totta kai, jos siellä on vähemmän tekemistä, niin kyllä se vaikuttaa kilpailutilanteeseen sitten muuallakin sitä kautta. Muuten itse asiassa niin toi taitorakentamisen tota liiketoimintaportfolio on itse asiassa hyvinkin stabiili. Nostaisin vielä tuon Ruotsin sieltä kuitenkin esille.
Muistatte varmaan tehtiin Ruotsissa yrityskauppa viime syksynä. Se on lähtenyt hyvin liikkeelle. Se on ihan tavoitteiden mukaista toimintaa. Edelleenkin se segmentti, jossa me siellä ollaan mukana, niin sitä kysyntää vielä jatkuu vuosiksi eteenpäin. Me tullaan kasvattamaan tänä vuonna Ruotsin liiketoiminnan kokoa ja tehdään se varmasti tavoitteiden mukaisesti. Itsessään taitorakentamisen osuus meidän liikevaihdosta tuossa Q ykkösen aikana oli hyvin merkittävä. Se oli enemmän kuin 4/5. Jokainen ymmärtää, että tällä on tietysti selkeä vaikutus siihen, että miltä se Kreaten tekeminen näyttää, on näyttänyt ja näyttää tästä eteenpäin. Sitten toisaalta väylärakentamisen liiketoimintaportfolio. Siellä on hyvin vahvaa kausiluonteisuutta erityisesti ratarakentamisen puolella. Perinteisesti työtä lasketaan ja tarjotaan talvella. Sitten kun lumet sulaa ja routa häviää, niin sitten päästään rakentamaan noita rautateitä ja ratikoita. Käytännössä tarkoittaa Vapun jälkeistä aikaa. Siellä on tuloutunut äärimmäisen vähän yhtään mitään vielä toistaiseksi tästä kausiluonteisuudesta johtuen.
Se mikä on äärimmäisen positiivista, voisiko sanoa tässä kohtuullisen tiukassakin taloustilanteessa valtion puolella, niin ihan selkeät panostukset ratarakentamiseen näkyy siellä. Tarjous toiminta on hyvinkin vilkasta siellä. Me nähdään ne hankeohjelmat tästä eteenpäin, niin siellä kyllä riittää tekemistä. Jos siinä markkinassa olet, sulla on se osaaminen ja kyky tehdä niitä hankkeita, niin tämä on se segmentti, joka varmasti kasvaa tulevaisuudessa ja siihen mekin myöskin uskotaan. Hetken päästä palataan siihenkin vielä lisää. Kokonaisnäkymä hyvinkin tasainen. Jos me puhutaan talonrakentamisen eri osa-alueiden, voisiko sanoa syklisyydestä, niin ei sitä samaa vastaavaa ole täällä infrassa nähtävissä. Nämä pitkän aikavälin voisiko sanoa toteutumat volyymeissa, niin ne me puhutaan kuitenkin ykkösprosenttien muutoksista infran volyymissa, kun samanaikainen talopuolella on 2 numeroa siellä välttämättä ensimmäinen numero ei ole 1. Tää on hyvä. Sellaista investointia Suomeen tulossa, jotka olisivat Kreatellekin sopivia.
Siellä on selkeästi kaksi isoa osa-aluetta. Ensimmäinen on tämä vihreä siirtymä. Mä tein alkuviikosta laskelmaa tässä ja totesin, että tällä hetkellä pelkästään tiedossa tulevan 10 vuoden aikana on lähes EUR 100 billion edestä vihreän siirtymän hankkeita. Näissä tää tarkoittaa sitä, että siellä on myöskin kymmenien miljardien tekemiset infrapuolelle. Tää on iso juttu. Me ei välttämättä edes ymmärretä vielä sitä hankkeiden kokoluokkaa, mikä sieltä on tulossa. Pelkästään niin kuin tuuli, meri- ja maatuulivoimaan liittyvät investoinnit on lähes EUR 70 billion. Puhutaan isoista asioista ja Kreate varmasti yhtiönä on mukana. Me ollaan nyt jo ja me tullaan vahvistamaan tätä osa-aluetta meidän tekemisessä tulevaisuudessa. Toinen on sitten teolliset investoinnit. Näihin liittyy akkuteollisuus. Näihin liittyy kaivosteollisuus. Näihin liittyy metsäteollisuus eri muodossaan. Meillä on aika merkittäväkin osa liikevaihdosta tullut tämän tyyppisistä hankkeista tulevaisuudessa ja vihreä siirtymä edelleen kirittää näitä hankkeita eteenpäin.
Tuo tiettyä jatkuvuutta ja niitä ollaan juuri tällä hetkellä käynnistämässä. Jos me nähdään perinteisessä väylärakentamisessa julkisella puolella tiettyä declineä tässä tekemisessä, jota kompensoidaan tuolla ratapuolella, niin ihan vastaava kompensointi tulee sitten täältä. Mä en ole tästä isosta kuvasta oikeasti edes huolissani. Mä tiedän kyllä ja me ymmärretään varsin hyvin, että mitä talorakentamisen segmentissä tapahtuu. Infra on kuitenkin se, joka porskuttaa eteenpäin. Kohokohtia tammi-maaliskuusta. Aika paljon onnistumisia ja meillä on merkittävä määrä suuria hankkeita, jotka etenee ihan suunnitelmien mukaan. Siellä on yksittäinen Teersalon satama tuolla Naantalin suunnassa Turun kupeessa. Saatiin sekin tuossa valmiiksi. Meillä on asiakastyytyväisyys todella korkealla tasolla. Me kerätään sitä säännöllisesti palautetta ja saatiin erityisen hyvää palautetta tuolta Kemin biotuotetehdas kokonaisuudesta, jossa meillä oli merkittävä rooli infra- ja betonitöissä.
Ne on saatu nyt pikkuhiljaa päätökseen ja nyt meillä on sitten samat porukat siirtymässä seuraavan hankkeen kimppuun. Me ollaan kuten eilen julkistettiin, niin voitettiin Poikkimaantien tota rakennusurakka Oulun seudulla Väylävirastolle ja se on noin EUR 30 million kokonaisuus. Nyt lähdetään sitten tekemään seuraavaa hanketta. Me panostetaan paljon meidän henkilöstöön. Me ymmärretään, että henkilöstö se on, joka nämä projektit toteuttaa ja tekee myöskin sen rahan sille viimeiselle riville. Se on meille tärkeä juttu. Tää on harvinaisen yhteen hiileen puhaltava porukka, joka sitoutuneesti tekee. Me ollaan ensimmäistä kertaa tehty laajempi raportti meidän vastuullisuustyöstä. Ei sitä ihan nollasta aloitettu, päinvastoin, siellä on tiettyä hyvää työtä ollut pitkään jo taustalla ja nyt me tehdään sitä entistä määrätietoisemmin tästä eteenpäin. Mentiin teollisuuteen vielä vahvemmin mukaan. Me aloitettiin Sköldvikissä Porvoossa Nesteen Kilpilahden investointipaketti.
Sitten me järjestettiin myöskin 1. yhtiökokous, johon osakkeenomistajilla oli koronan jälkimainingeissa nyt sitten 1. kertaa mahdollista osallistua myöskin paikan päällä hankkeeseen. Otsikossakin viitattiin strategiseen vahvistumiseen tietyssä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Siellä on Ruotsi ja ratarakentaminen, joka vaikutti selkeästi myöskin meidän tulokseen. Palataan siihen vielä lisää. Me uskotaan tän Ruotsin markkinan, voisiko sanoa tietynlaiseen jatkumoon ja myöskin jopa vahvistumiseen siltä osin missä me ollaan mukana. Tää Bohusbanan urakka, joka siis on käytännössä Tukholman ja Göteborgin välisellä rataosuudella, niin se käynnistyi itse asiassa juuri nyt. Näillä näppäimillä se hanke siellä ja se rupeaa nyt sitten tuottamaan meillä tuossa Q2:sen ja Q3:sen aikana mukavasti tota sitten liikevaihtoa. Ratarakentamisen puolella me ollaan jatkettu sähkörata- ja turvalaitepuolen aloitetun liiketoiminnan vahvistamista ja tällä me pyritään myöskin tulevina vuosina sitten sitä syklisyyttä tasaamaan tältä osin. Henkilöstö. Meillä on tässäkin mennään taas jälleen kerran vastavirtaan.
Aikamoinen rakennusalan yhtiö on ilmoittanut viimeisten kuukausien aikana muutosneuvotteluista. Meillä ei ole. Päinvastoin, meillä henkilöstömäärä kasvaa ja tämä tulee pitkälti meidän hyvän tilauskannan ansiosta. Meillä on isot volyymit siellä tota taustalla lähes EUR 270 miljoonaa. Me tarvitaan ne ihmiset näitä projekteja toteuttamaan. Meillä se perinteinen Saloon ovi, mihin aina viittaan, niin käy pitkälti yhteen suuntaan. Me ollaan vetovoimainen työntekijä sen siitä johdosta, että meillä on tarjota heille sellaisia haasteita ja sellaisia projekteja, joissa pystyy sitä omaa ammatillista osaamista sitten käyttämään hyödyksi. Me ollaan keskimerestä turvallisempi työpaikka. Meidän tapaturmataajuus oli 7. Meillä oli 0 tapaturmaa ensimmäisen 3 kuukauden aikana, joka on äärimmäisen hieno suoritus. Tämä on todella poikkeuksellista rakennusalalla, että pystytään näin turvallisesti tekemään töitä. Tilauskanta tosiaan EUR 266 miljoonaa suhteessa EUR 209 miljoonaa viime vuonna vastaavaan aikaan. Kun katsotte tuota graafia, niin siinä on mukava trendi ylöspäin. Mä olen tästä tosi iloinen.
Me on pystytty tuossa markkinassa, joka on kiristynyt selkeästi, hakemaan sillä meidän omalla tavallamme, miten me asioita tehdään ja tarjotaan edelleen ne meille strategisesti tärkeät työt. Tuossa on maininta omalla harkitsevalla linjallaan, sillä käytännössä tarkoitetaan sitä, että riippumatta siitä, että mikä meillä on resurssitilanne, riippumatta siitä, että mikä meillä on kilpailutilanne ja riippumatta siitä, että millaisia hankkeita siellä on laskennassa, niin me ei siihen sirkukseen lähdetä mukaan, jos otetaan töitä väkisin, vaan me otetaan ne työt, jotka on meidän näköisiä töitä. Ja jos niitä ei sitten sillä tavalla tule, niin meidän kustannusrakenne ja kulurakenne on kuitenkin sellainen, että se joustaa. Ja me ollaan onnistuttu tässä äärimmäisen hienosti. Tän voisiko sanoa nytkin tän kuluneen talven aikana. Eli tässä on hieno trendi ja se on jatkanut kasvuaan tuossa suhteessa vertailukauteen.
Kun tähän lisätään nyt sitten nää voitetut työt, jotka on nyt sitten tulossa tilauskantaan Q2 aikana, niin tää näyttää ihan hyvältä ja tuo sen tietyn jatkuvuuden mitä me halutaankin yhtiönä näyttää. Ruotsin tilauskanta vajaa EUR 13 miljoonaa tuossa maaliskuun lopussa. Tää käytännössä tarkoittaa sitä, että meidän Ruotsin liikevaihto ja liiketoiminnan koko tulee kasvamaan tänä vuonna. Liikevaihto painottui selkeästi taitorakentamiseen nyt alkuvuonna, kuten todettua. Yli 4/5, 84% tuli sieltä. Asiakasryhmittäin kun me käydään tätä läpi, niin meillä on periaatteessa yksityinen sektori hyvinkin stabiili. Siitä huolimatta, että talonrakentaminen on dipannut sen 10%-30% luokkaa nyt tässä alkuvuonna. Silti me ollaan pystytty meidän markkinaosuus siellä säilyttämään jopa kasvattamaan sitä jonkin verran. Samaan aikaan pientä eloa tässä kunta kaupunkipuolen ja valtion välillä.
Käytännössä niin tää tulee pitkälti näistä muutamasta isosta projektista, jotka sitten heiluttaa tota sisäistä prosenttiosuutta. Meillä on itse asiassa vastaavanlainen ensimmäisen kvartaalin liikevaihdon kasvu nyt nähty jo kahtena vuonna peräkkäin, eli vuodesta 2021 vuoteen 2022 yli 30%. Nyt vastaava 30%. Ja tää on kuitenkin niin kun meillä aina perinteisesti Q1 on kaikkein hiljaisin, niin tää on hieno osoitus siitä, että tää kone käy ja kukkuu ja toimii ihan suunnitelman mukaan. Sitten tähän kannattavuuteenhan lupasin palata. Tosiaan EUR 1.5 million EBITA-rivillä heikennyt tulos. Tulos tähän kyseiseen tota vertailukauteen verrattuna. Tää on kausiluonteista. Se tulos meillä kertyy perinteisesti Q3:sen ja Q4:sen aikana, ja tää menee aina sinne loppuvuoteen. Se johtuu pitkälti myöskin siitä, että hankkeet valmistuu yleensä loppuvuonna. Isommat merkittävämmät projektit.
Niis on tietyt sääolosuhteistakin johtuvat reunaehdot, jotka ajaa siihen, että keskellä talve esimerkiksi ei hankkeita juurikaan valmistu. Tässä on oikeastaan niin kun tämän lisäksi niin neljä isompaa syytä, minkä takia meidän tulos Q1 aikana on heikompi kuin vertailukautena. Ensimmäinen ehkä tulee siitä, että meillä on isoja projekteja käynnissä. Jos nyt mainitsen muutaman projektin nimeltä, niin siellä me rakennetaan Sulkavuoren puhdistamoa Tampereella ja tehdään tuota Onnela-nimistä logistiikkakeskusta Keskolle Hyvinkäällä ja rakennetaan Kruunuvuoren siltaa ja sitten tehdään Paraisilla Saaristotiellä merkittävän kokoista allianssihanketta. Meillä on aina, kun me tehdään projektilla ennusteita taloudesta sekä liittyypä se sitten tuloihin tai kuluihin, niin meillä on tietyt litteroinnit siellä ja tietyt ennusteet olemassa ja meillä on siellä sellainen oma rivinsä, jossa on tietyt riskit ja mahdollisuudet sen kyseisen projektin osalta.
Meillä on nää isot projektit vielä niin varhaisessa valmiusasteessa, että me ei ole lähdetty näitä riskejä ja mahdollisuuksia mitä niihin liittyy niin tulo ulosmittaamaan sieltä pois. Vaikka ne hankkeet etenee ihan suunnitellusti, niin se tietty varovaisuuden periaate mitä Kreatea on aina toiminnassaan noudattanut, niin sitä samaa varovaisuutta me ollaan myöskin tässä kohtaa tehty. En sano, että meidän täytyy niinku käytännössä mennä laihialaisen sen Nuuguren museon kautta, mutta lähestulkoon. Eli tosi tiukasti kulukuri täytyy olla kaikilla projekteilla, jotta niistä tulee sitten se mitä niistä lähdetään tavoittelemaan. Mutta markkina on kuitenkin käytännössä ollut sellainen, että me lähdetään sen varovaisemman kulman kautta tässä tuloutuksessa. Sitten siellä on kaksi jo aikaisemmin mainittua rataliiketoiminnan ja Ruotsin panostukset. Tää käytännössä tarkoittaa sitä, että jos me halutaan kasvaa kummassakin liiketoiminnassa, niin se tarkoittaa panostuksia henkilöstöön ja kalustoon.
Näin me ollaan käytännössä tehty. Me ollaan tehty tää etupeltoon sen takia, että jälleen kerran se tietty varovaisuuden periaate, että silloin kun toimitaan kilpailu urakoinnissa, niin yhtään projektia Kreate ei ota sillä tavalla omaan tilauskantaansa, että meillä ei ole sille kyseiselle projektille tekijöitä, vaan me otetaan ne ihmiset taloon sisään, kasvatetaan heitä tähän meidän tekemisen kulttuuriin ja vasta sitten kun nää ihmiset on olemassa, niin me otetaan sitten se seuraava askel ja otetaan sitten se kasvuaskel ja seuraava projekti. Tää koskee sekä rataa että Ruotsia. Kumpikin on meille ihan selkeä se kasvun alue, mihin me panostetaan. Kun me vielä mietitään ehkä neljättä puolta tässä, niin se liittyy sitten investointeihin. Meillä on perinteiset kalustoinvestoinnit, jotka meillä on niinku miljoonaluokassa kuitenkin vuositasolla, mutta sen lisäksi meillä on tällaisia investointiluonteisia hankintoja suorille suoraan projekteille.
Nää liittyy vaikkapa teräshankintoihin, jotka näkyy meillä siinä tuloutuksen kautta sitten vasta myöhemmin. Ne vie sen tietyn syklin läpi ja sitten kun se hanke rupeaa valmiusasteeltaan olemaan korkeampi, niin sitten myöskin ne investointiluonteiset panostukset rupeaa näkymään siellä tuloksessa, mutta se vie sen oman aikansa. Kiitoksia! Nyt olisi Mikon vuoro.
Kiitos! Tota käydään läpi vielä talouslukuja koontina ja sitten vielä kerrataan noita taseen puolen asioita tarkemmin. Yhteenveto alkuvuodesta. Tässä käytiinkin jo läpi tilauskannan liikevaihdon voimakas kasvu ja syitä tuohon kannattavuuden heikentymiseen. Tuolta alhaalta jos poimitaan muutamia avainasioita, niin operatiivinen kassavirta negatiivinen EUR 3.3 miljoonaa. Tuossa vähän jo mainittiinkin noihin investointeihin liittyen. Käydään sitä läpi hetken päästä ja nettokäyttöpääoma on aika samalla tasolla kuin vuoden lopussa ja velkaantuneisuusaste on kolmessa, joka on melko korkea meidän niinkun omaan itsellemme asettamaan tavoitteeseen nähden, mutta siihenkin löytyy tietyt perussyyt taustalta. Näitä käydään tuosta läpi tarkemmin. Poimisin tuolta tuon henkilöstön vielä. Siinä on vuoden loppuunkin nähden niin selkeätä nousua, mikä kuvaa näitä meidän panostuksia.
Eli meillä on Ruotsin osalta jo tuolla vuoden lopun luvuissa henkilöstössä niin Ruotsin yrityskaupan myötä tullut organisaatio noin 50 mukana, mutta jo siitäkin pelkästään niin ollaan tultu lähes 10 ylös tän ensimmäisen kvartterin aikana, vaikka ollaan niin sanotusti alhaisemmassa sesongissa meidän näkökulmasta. Eli juna etenee tän kasvun osalta ja pientä haastetta tuon kannattavuuden osalta. Tota ei niin suurta kokonaisuudessaan. No sitten kassavirtaan. Ensimmäisen vuosineljänneksen kassavirta -EUR 3.3 million viime vuoteen nähden EUR 2 million alhaisempi.
Tän pääosin selittää nettoinvestoinnit eli meidän nettoinvestoinnit tammi-maaliskuussa oli jokseenkin tuon negatiivisen kassavirran suuruiset ja ne on pääosin liittynyt siihen, että meillä on näitä isoja hankkeita lähtenyt liikkeelle ihan viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa työmailla ja niihin liittyen sitten tarvittavaa kalustoa on jouduttu jonkun verran hankkimaan etupainotteisesti nähden siihen, mitä meillä yleensä investoinnit vuoden aikana painottuu. Koko vuoden osalta ei nähdä merkittävää muutosta siihen, mitä ne tulisi olemaan verrattuna aikaisempiin vuosiin. Suuruusluokkana ollaan suunnilleen samalla tasolla. Sen jälkeen tuohon nettokäyttöpääomaan jos mennään tuossa aikasarjassa nähdään, että me käytiin tuolla viime vuoden kolmannen neljänneksen lopussa melko korkealla. Siellä oli tiettyjä hankkeita, jotka oli sellaisessa vaiheessa, että nettokäyttöpääoma. Siitä ollaan tultu merkittävästi alaspäin. Ei merkittävää muutosta alkuvuoden aikana. Tämä on semmoinen fokusalue meillä koko ajan mihin niinku panostetaan.
Koski he sitten ihan sitä maksueräsuunnitelmaa tai lisämuutostöiden hallintaa ja muita maksuehtoja edelleen, niin tämä on meille olennainen asia siinä, että meidän likviditeetti ja tunnusluvut muuten niin pysyy hyvässä mallissa. Uskotaan, että tän osalta ei ole näköpiirissä merkittäviä riskejä. Tämä on hallinnassa ja tavoite on painaa sitä tuonne nollatasoon systemaattisesti. Toki tähän vaikuttaa se, että milloin tietyt hankkeet lähtee liikkeelle ja missä hetkessä aina kvartterin lopputilanteessa ollaan. Tän osalta niin ollaan hyvin luottavaisia, että näkymä on vakaa. nettovelka kvartterin lopussa EUR 38 million. Siinä on selkeä kasvu tuonne viime vuoden vastaavaan neljännekseen. Siellä on 2 perustavaa laatua olevaa syytä.
Toinen on se, että tuo meidän projektiportfolio on muuttanut muotoansa eli hanke keskimääräinen hankekoko, jota tuloutetaan, on kasvanut ja sitä myöden niin niihin hankkeisiin liittyvät pääomat, joita sitoutuu hetkellisesti, niin ne elää huomattavasti enemmän. Tuo varianssi varmasti tulee olemaan suurempaa, ja se on niinku yksi selitys siinä. Sitten toinen on sitten se tehty yrityskauppa tuolla viime syksynä. Jonka yhteydessä meidän velkaantuneisuus pomppas jonkun verran ja tässä me uskotaan, että me vakaasti tuodaan tää takaisin sinne meidän strategian mukaselle, noin kahden tasolle nettovelan käyttökate mielessä. Eli tää on systemaattinen mittari meille, jota seurataan ja tästä trendinomaisesti tavoite on mennä sitä kohti kakkosta. Korolliset velat kokonaisuudessaan EUR 46.6 miljoonaa.
Omavaraisuusaste, 32.1, joka on ollu aika stabiili nyt sitte tuolta viimisen vuoden ajan eli viime vuoden toisesta kvartterista nyt tähän asti, niin aikalailla samalla tasolla olemme olleet. Taseasema on ihan hyvä siihen nähden, et me ollaan tehty kuitenkin merkittävä yritysosto ja tehään voimakasta kasvua vuositasolla mitattuna. Meen velkasalkku. Me tosiaan tehtiin viime vuonna uudelleenrahotus ja meil on tässä hyvä paketti, millä me pystytään meidän likviditeettitilannetta hallitseen. Meil on yritystodistukset ja sitte meidän rahalaitoslainasopimus, mis on sekä niinku pitkäaikaset lainat että sitte tiettyjä likviditeettivarantoja. Kvartterin lopussa meil oli EUR 5 million yritystodistuksii ulkona ja tässäkin ollaan hyvin saatu sekä niinku uusia että vanhoja rollattuu jos tarvetta on ollu.
Sit toisaalta tosta jäljellä olevasta EUR 3.5, niin siitä on toi EUR 1.5 million sellasia niinkun pitkäaikaisen lainan lyhennyksiä ja loppu on sit lyhytaikasia limitinhallintoja. Eli meil on niinkun velkojenkin osalta hyvin tasapainoinen toi maksuaika ja maturiteettirakenne ja siltä osin meil on hyvä hallinta siihen, miten tätä toimintaa ajetaan myös niinku kassan ja taseen näkökulmasta.
Joo, sit mennään näkymiin kuluvalle vuodelle, jotka me julkistettiin tuossa tammikuun viimeinen päivä. Meillä on käytännössä ohjeistus tälle kuluvalle vuodelle ennallaan, eli liikevaihto vuodesta 2022 tulee tälle vuodelle pysymään samalla tasolla ja sitten EBITDA kasvaa sitten edeltävään vuoteen verrattuna. Siellä on ohjeistuksen perusteetkin on myöskin ennallaan. Korkea tilauskanta vuoden alusta, vuoden alussa, 2023 vuoden alussa on olemassa ja meidän erikoistuminen siihen vaativaan infraan tästä turbulenttisesta, voisko sanoa rakentamisen klusterin tilanteesta huolimatta niin tukee kyllä meidän tekemistä ja meidän tuloksen kertymistä niin tämän kuluvan vuoden aikana. Meidän esitys itse asiassa oli siinä ja nyt on sitten aikaa kysymyksille.
Te vastasittekin jo aika hyvin näihin meille tulleisiin kysymyksiin, mutta otetaan pieni kertaus vielä tähän loppuun. Kuinka paljon kasvupanostukset ja riskivaraukset vaikuttivat kannattavuuteen?
Kyl se pitkälti se, tää tota, kausiluonteisuuden lisäksi, niin tää meidän tuloksen heikentyminen tuli pitkälti juuri noista kasvupanostuksista, suurelta osin. Totesin näistä riski- ja mahdollisuuksista, mitä meillä siellä projektiennusteissa on, niin me ei olla niihin toistaseksi vielä koskettu eikä halutakaan koskea ennen ku meil on riittävä varmuus siitä, että korkeamman valmiusasteen myötä niin me tiedetään se projektien lopputulos tarkemmin. Eli kyl se tulee tästä käytännössä henkilöstö- ja kalustopanostuksista pitkälti tää ero kausiluonteisuuden lisäks.
Kuinka paljon henkilökuntaa on rekrytoitu Rata- ja Ruotsin-liiketoimintoihin ja mitä investointeja näissä yksiköissä on tehty?
Kyl me puhutaan käytännössä, jos me otetaan vertailukohdaksi siitä, kun me laitetaan työsopimukseen nimet alle ja otetaan vertailukohdaksi viime syksy, joka käytännössä nyt sitten on vuodenvaihteen jälkeen näkyny meillä kustannusrakenteessa, niin me puhutaan kuitenkin useamman 10 henkilön kokonaisuudesta kaiken kaikkiaan, kun otetaan sekä toimihenkilöt että työntekijät mukaan. Se on aika merkittävä panostus yhtiöön, jonka henkilöstömäärä pyörii siellä 500 paikkeilla, ja sitä kautta meidän henkilöstön määräki on kasvanu. Kalustopuolella meil on Suomeen erityisesti Rataan liittyviä investointeja, jotka liittyy itse asias sellaseen kalustoon, mitä Suomesta aikasemmin ei vielä markkinoilta löydy. Me palataan siihen sitte vähän myöhemmin tossa kun on sen aika, mut me todella sillä tietyllä erikoisosaamiskärjellä, jota me Radassa halutaan vahvistaa, niin ollaan nyt tultu markkinoille vähän niinku uudenlaisella tuotteellakin, voisko sanoa.
Liikevaihtomme nousi 30% ja tulos laski. Odotamme silti ohjeistuksen mukaan ennallaan olevaa liikevaihtoa ja paranevaa tulosta. Eikö kehitys ole menossa eri suuntaan ohjeistukseen nähden?
Se pitää paikkansa varmaan tän Q1 osalta, kuten tossa todettiin, niin meillä on tästä kesästä eteenpäin H2 on aina meille ollut se vahvempi tuota kahden kvartaalin yhdistelmä, niin me uskotaan tälläkin hetkellä. Meillä on kuitenkin ihan terve tilauskanta, ja se mitä me tällä hetkellä markkinoilta saadaan tuonne sisään, niin tulee ihan terveellä tasolla tulee sisään. Sitä kautta mä uskon, että tää trendi varmaan lähtee tästä nyt sitten vuoden edistyessä niin korjaantumaan.
Kiitos Timo ja Mikko, kysymykset on tällä kertaa käyty läpi. Kiitos myös kaikille livetilaisuutta seuranneille. Tallenne tästä livetilaisuudesta tulee tuttuun tapaan verkkosivuillemme Sijoittajat-osioon katsottavaksi. Toivotan teille täältä Tampereen suunnalta hauskaa vappua!