Lämpimästi tervetuloa Toivo Groupin Q3:n liiketoimintakatsaukseen. Minä olen Markus Myllymäki, yhtiön toimitusjohtaja ja minun kanssani on Samuli Niemelä, yhtiön talousjohtaja. Lisäksi tällä tilaisuudessa paikalla puhumassa on Matias Arola Inderesistä ja Mika Karppinen Danske Bankista, jotka toimivat yhtiöanalyytikkona. Tämä on listatulle yhtiölle tärkeä hetki. Pääsee neljän kertaa vuodessa kertomaan, että kuinka meillä on viimeinen kolme kuukautta sujunut. Erittäin paljon kiitoksia siitä, että tulit linjoille ja kuuntelemaan meitä ja miten yhtiöllä on mennyt. Tässä taustalla näkyy Toivo Studios. Se on meidän tuorein konseptikohde, josta tulemme tänään kertomaan tarkemmin tässä Espoon Leppävaarassa. Tämän tilaisuuden kulku on seuraava. Me käydään ensin läpi pääkohdat. Q3:n tapahtumat. Samuli ottaa sen jälkeen kiinni avainluvuista. Sen jälkeen syvennytään liiketoimintamalliin ja strategiaan. Sitten käydään tällä kertaa erikoisaiheena hiukan tarkemmin markkinaympäristöä ja sen muutosta. Miten me ollaan siihen varauduttu. Valuaatioita ja sitten lisäksi tätä Studiosia uutena kohteena.
Sen jälkeen Samuli kertoo ohjauksesta ja lopuksi on sitten analyytikoiden kysymykset ja yleisön kysymykset. Lämpimästi tervetuloa tähän tilaisuuteen. Tämän tilaisuuden pääkohdat on. Me tehtiin tammi-syyskuussa liikevoittoa kokonaisuudessaan EUR 18 million, joka oli +81% viime vuoteen verrattuna. Me käydään läpi tämä Q3 katsauskausi lyhyesti. Tärkeänä aiheena tänään on toimintaympäristömuutokseen varautuminen. Lisäksi me käymme tänään läpi kiinteistöjen arvostamista, uutta liiketoimintakonseptia ja sitä, että me pidämme näkymät vuodelle 2022 ennallaan. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että tämä Q1, Q2 ja Q3 on ollut meiltä hyvä onnistuminen. Liikevoitto on kehittynyt hyvin. Kehittämisessä me ollaan tehty uudet sopimukset 324 asunnolle, kun viime vuonna tähän vastaavaan aikaan oltiin tehty 615. Me olemme tarkoituksellisesti olleet erittäin valikoivia tänä vuonna. Mihin hankkeisiin me lähdemme ja mihin me ennen kaikkea emme lähde. Talojen rakentamisen osalta tänä vuonna on aloitettu 414 asunnon rakentaminen, kun vastaavana aikana viime vuonna oli 464.
Tänä vuonna asuntoja on valmistunut 308, kun viime vuonna vastaavaan aikaan 112. Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että toimintaympäristö haastaa tällä hetkellä asuntomarkkinoita, mutta isona palkintona on se, että meidän vuokrausaste oli 98.7% ja meidän asiakkaiden kokonaistyytyväisyys oli 4.5. Voidaan sanoa, että asiakkaat pitävät meidän tuotteista ja valitsevat sen yhä useammin, mikä on tämän liiketoiminnan kaikista tärkein ja paras palaute. Mennään tämän jälkeen avainlukuihin. Samuli, ole hyvä.
Kiitoksia ja tervetuloa myös minunkin puolesta. Jos tsekataan meidän katsauskautta myös taloudellisesta näkökulmasta, niin se oli. Se oli suhteellisen hyvä, vaikka tälle katsauskaudelle on osunut lähes koko ajalle Ukrainan sota ja sitä kautta voimakas inflaatio ja tiettyjen materiaalien saatavuushaasteet. Nämä tietyt haasteet on vaikuttanut myös meihin sillä tavalla, että meillä on tiettyjen kohteiden osalta tullut kustannusnousuja ja myös materiaalien saatavuus on ollut tietyissä hankkeissa hieman haastavaa, joka on vaikuttanut siihen, että tietyt hankkeet ovat edenneet hieman suunniteltua hitaammin. Tällä katsauskaudella meillä on ollut käynnissä yhteensä 17 hanketta, kun vertailukaudella hankkeita oli käynnissä yhteensä 16. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot oli taseessa noin EUR 161 million katsauskauden päättyessä ja olemme ohjeistaneet, että tilikauden lopussa ne ovat EUR 175 million. Tästä sijoituskiinteistöjen käyvästä arvosta noin 50% on valmiiden kohteiden käyviä arvoja ja loput 50% on rakenteilla olevien kohteiden käyviä arvoja.
Omavaraisuusaste oli 39.2% ja Loan-to-Value eli lainaa suhteessa sijoituskiinteistöjen käypään arvoon oli 55.5%. Oman pääoman tuotto viimeiset 12 kuukautta on ollut 29%. Markus, ole hyvä.
Toivo on three in one -asuntosijoitusyhtiö. Eli me olemme sampoo, hoitoaine ja muotovaahto samassa paketissa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Se käytännössä tarkoittaa sitä, että meidän liiketoimintamalli aina ensimmäisessä vaiheessa me olemme tonttien kehittäjä. Me 50% kaikesta maasta mitä me hankimme, me asemakaavoitamme sen itse ja hankimme kaikkiin meidän kohteisiin rakennusluvat. Me saamme näin näiden hankkeiden kehityskatten Toivon kannattavuuteen. Toisessa vaiheessa me olemme talonrakentajia. Me rakennamme meidän kohteet itse omalla projektijohtourakointimallilla ja varmistamme näin, että meidän asunnoissa on vinyylilattiat, maalämmöt, A-energialuokka, jotka tulee heijastelemaan sitten niinku mataliin vastiketasoihin. Tässä kakkosvaiheessa me otamme rakennuskatten. Me varmistamme ennen kaikkea sen, että meillä on asuntomarkkinoille oikeaa ja parasta tuotetta. Viimeisessä vaiheessa, kolmannessa vaiheessa olemme asunnon omistajia. Eli me vuokraamme ja manageeraamme kaikki meidän asuinkiinteistöt itse meidän omilla asuntomestareilla ja otamme tästä viimeisestä vaiheesta omistuskatten.
Näin me varmistamme meidän yhdessä huikeiden asuntomestareiden kanssa sen, että meillä on korkeat vuokrausasteet, matalat vastikkeet ja hyvä asiakastyytyväisyys. Nää kaikki kolme kohtaa kehityskate, rakennuskate ja omistuskate muodostaa Toivon koko katerakenteen. Se ei ole ainoa syy, miksi me operoimme tällä liiketoimintamallilla asuntosijoitusliiketoimintaa. Me operoimme tällä liiketoimintamallilla myös siksi, että me saamme meidän portfolioon vuokra-asuntoja, jotka ovat uusia, kohtuuhintaisia, hyvillä paikoilla, korkealla vuokrausasteella ja matalalla vastikkeella. Sellaisten asuntojen saaminen ostamalla markkinasta on käytännössä mahdottomuus. Samuli kertoo seuraavaksi meidän strategisista parametreistä hiukan tarkemmin.
Kiitoksia! Tässä nyt näkyy nää meidän strategiset painopisteet, joiden eteen me teemme töitä päivittäin Toivossa. Sitten kuvan alalaidassa näkyy, että mitkä ovat meidän Toivon valmiiden asuntojen strategisten painopisteiden toteutuneet arvot tai luvut. Meidän asunnot ovat noin yhden vuoden vanhoja. Ne on pieniä ja tehokkaita. Keskikoko 41 neliötä. Meidän asunnoista 94% sijaitsee Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla. Ne on hyvin kohtuuhintaisia. Keskivuokra EUR 825 per kuukausi ja vuokrausaste on ollut hyvin korkea 98.7%. Yhtiövastike on noin EUR 2.75 per neliö ja tämä on hieman nyt noussut viime aikoina johtuen kahdesta syystä pääasiassa. Ensimmäinen syy on se, että meillä on tullut hieman enemmän nyt kerrostalokohteita, joissa meillä hoitovastike on hieman korkeampi kuin näissä aluerakennuskohteissa. Toinen merkittävä syy on siinä, että energian hinnat ovat nousseet merkittävästi ja etenkin sähkö, joka heijastuu tähän hoitovastikkeen maltilliseen nousuun. Takaisin Markukselle.
Kiitos Samuli! Tällä kartalla näette 96% meidän Toivon kaikista hankkeista. Harmaat laatikot on valmiita, kultaiset laatikot on rakenteilla, mustat on sopimuksia ja sitten tämä yksi vihreä neliö on tuonne Itäkeskukseen meidän uusi sopimus mihin meillä tulee tulevaisuudessa se on 20 asunnon kerrostalokohde. Meidän tavoiteassetti on Kehä I:n ja Kehä III:n välissä. Klassinen talo, selkeäpiirteinen talo fiksulla pysäköintiratkaisulla. Siinä on tehokkaat ja kohtuuhintaiset asunnot ja tavoitteena on aina, että se olisi liikenteen solmukohdassa. Kun tätä karttaa katsoo, voidaan sanoa, että ennen kaikkea tässä olosuhteessa meidän salkku näyttää erittäin hyvältä ja olemme pysyneet tiukasti meidän strategiassa ja meidän sopimukset on yhä paremmilla paikoilla, kun katsotaan mihin me olemme tehneet ja missä meillä on rakenteilla kohteita. Syvennytään myös hetkeksi missä vaiheessa meidän hankesalkun hankkeet on. Meillä on 444 asuntoa valmiina, 603 on rakenteilla ja 1,246 on suunnittelussa.
Me ollaan viety tuo meidän liiketoimintamalli läpi nyt 761 asuntoa, joissa olemme saavuttaneet 28% keskimääräisen kehitysmarginaalin. Meillä on siellä salkussa noin 1 900 asuntoa, jotka on lähdössä liikkeelle ja 86 000 neliötä ja EUR 410 million. Kun katsoo tuota meidän suunnitteilla olevien kohteiden määrää, niin se tuo meille sen turvan, että meidän ei tarvitse joka kvartaalilla ottaa väkisellä uusia sopimuksia, vaan me voimme poimia ne meille ihanteellisimmat ja strategiset hankkeet, missä haluamme edetä. Poikkeuksellisesti tällä kertaa me syvennymme toimintaympäristöön, sen muutokseen ja siihen varautumiseen. Asioiden edessä pitää olla nöyrä ja rehellinen. Meillä on markkina muuttunut kovaa vauhtia tämän vuoden aikana. Voimakas inflaatio, nousseet korkokustannukset, nousseet rakennuskustannukset ja Ruotsin heiluva asuntomarkkina. Nää asiat on enemmän tai vähemmän seurauksia siitä, että markkinaan on pumpattu paljon rahaa, mutta myös se, että Ukrainan sota on saanut tietyt ketjut rikki ja sitten sitä kautta sitä hillitään korkonostolla. Markkina on sitä mitä on.
Parhaat yhtiöt pystyy sopeutumaan, pystyy vaikuttamaan omaan tulevaisuuteen ja pystyy ennakoimaan ja tekemään siihen tarvittavia liikkeitä. Nää meidän liikkeet voidaan jakaa käytännössä kuuteen kategoriaan. Millä tavalla me varaudumme tähän muutokseen? Ensimmäisenä on tarkka hankevalinta. Me ollaan tehty, mutta me teemmekin jatkossa vain kohtuuhintaisia asuntoja PK-seudulle, Tampereelle ja Turkuun, mutta ennen kaikkea PK-seudulle. Nämä asunnot toimivat aina sekä myyntituotteena että vuokratuotteena. Ja niin kauan kun ihmiset haluavat muuttaa ja asua PK-seudulla, niille markkina etsii sen hinnan, millä ne menee vuokralle ja millä ne menee myyntiin oikealla katteella. Toisena. Me olemme vuoden 2022 aikana sopineet tilikaudelle 2023 ennakkoon myytyjä projekteja, joista me odotamme noin EUR 2.4 miljoonaa liikevoittoa. Me haluamme varautua siihen, että vaikka korkokannat eivät lähtisi nousemaan tai niin kuin laskemaan, niin meillä on sitä liikevaihtoa ja liikevoittoa myös sillä ihan puhtaan kassavirran puolesta, millä me pystymme vastaamaan tähän haasteeseen ja yli myös sen.
Toisena markkinassa alkaa näkyä nyt, että rakennuskustannukset ovat lähteneet tasaantumaan ja osittain jopa laskemaan. Me pyrimme ottamaan rakennusmarkkinoiden laskevista volyymien kustannushyödyt itsellemme. Rakentamisen haasteita on aina se, että toimitusketjut ovat tosi pitkiä ja tällä hetkellä me saamme jo paljon yhteydenottoja suunnittelijoilta, maanrakentajilta eli sieltä arvoketjun alkuosasta, jotka kyselevät kovasti, että voisiko päästä tekemään ja touhuamaan ja tarjoamaan tiukempaa hintaa läpi haastavien aikojen. Me olemme saavuttaneet kustannussäästöjä ja haemme niitä yhä vuosien 2022 ja 2023 aikana. Ne tulevat ennen kaikkea toimitiloista, vastikkeista ja yhtiön yleisestä tehokkuudesta toteuttamalla toimenpiteitä. Lisäksi me kehitämme aktiivisesti ja haemme uusia tulonlähteitä ja lisäkassavirtaa. Tänään kerromme yhdestä esimerkistä meidän Toivo Studios -kohteesta, joka avautuu ensimmäistä ensi vuoden puolella Espoon Leppävaaraan. Viimeinen on vuokrien korottaminen. Me siirrämme elinkustannusindeksin korotukset mahdollisimman suuresti vuokriin kohdekohtaisen tarkastelun perusteella. Vuokrien korottaminen tukee asuntojen arvostuksia yhtiön taseessa.
Catella on ollut meidän kiinteistöjen arvostamisen ja valuation kumppani vuodesta 2019 alkaen ja meidän kiinteistöt on arvostettu tuottoarvomenetelmällä. Toinen alalla tyypillisesti käytettävä menetelmä on kauppa-arvomenetelmä. Miksi asunnossa voidaan näin toimia, niin asunto on ainut kiinteistösijoittamisen instrumentti, josta niitä asuntoja voidaan myydä yksittäisenä kappaleena ja silloin syntyy kauppa-arvo. Neitä voidaan myös myydä vuokrattuna ja silloin yleisesti käytetään tuottoarvoa. Tässä taulukossa näette kaupungeittain meidän 4 päämarkkinaa plus Järvenpää, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Järvenpää. Seuraavassa sarakkeessa näette, kuinka paljon Toivolla on asuntoja kyseisessä kaupungeissa valmiina tai rakenteilla, mikä näiden kyseisten asuntojen keskikoko on, mikä niiden asuntojen arvo meidän taseessa on. Siellä oikeassa sarakkeessa näkyy vastaavien verrokkikohteiden ja samalla keskineliöhinnalla laskettu keskimääräinen absoluuttinen hinta. Se on laskettu STH-Groupin datasta. Se peittää yli 90% markkinasta ja siltä on valikoitu ne hankkeet kaupungeittain, joiden keskipinta-alat on alle 50 neliötä.
Näitä hankkeita löytyi Helsingistä 35, Espoosta 42, Vantaalta 25, Turusta 32, Järvenpäästä 3 kappaletta. Kun katsotte noita asuntoja, mihin hintaan ne ovat Toivon taseessa ja vertaatte vastaavasti näiden uusien asuntojen yksittäisen kappaleen myytyyn markkinaan, niin voidaan todeta, että asuntojen tasearvo suhteessa markkinoilla oleviin yksittäisiin asuntoihin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Järvenpäässä meidän asunnot on maltillisesti arvostettuja. Tulevaisuutta. Me avaamme ensimmäistä 2023 Toivo Studios -kohteen Espoon Leppävaaraan. Kuluttajien tottumukset on kovassa muutoksessa ja kovassa vauhdissa. Törmäämme yhä enemmän siihen, että ihmiset haluavat muun muassa liisata omat silmälasinsa. Me uskomme myös vahvasti niihin, että näissä meidän pääkaupungeissa asumisen tottumukset muuttuu ja ne palvelullistuu kovaa vauhtia ja me haluamme olla eturintamassa vastaamassa niihin haasteisiin, mutta samalla kehittää myös uusia tuottomenetelmiä. Toivo Studios on konsepti, joka sisältää asunnon kuukausivuokran, veden, sähkön, WiFin, peruskalusteet, kuntosalin käyttöoikeuden, coworking tilat, kirjaston. Meillä hovimestari järjestää ohjelmaa 3 kertaa viikossa siellä kohteessa. Yhteislenkkiä, nyyttäreitä.
Lisäksi on yhteiskäyttöön käyttöoikeus, kuukausisiivous kerran kuukaudessa, saunaosasto ja hovimestaripalvelut. Tässä pienimmässä S-kokoisessa asunnossa, minkä koko on 15 neliötä, kuukausivuokra on EUR 508 kuukaudessa plus EUR 49 hyödykemaksu. Olemme ihan viikko sitten laittaneet tämän kohteen markkinaan ja sen kysyntä on yllättänyt meidät hyvin positiivisesti. Se kertoo siitä, että varsinkin nuoret kuluttajat haluavat yhä paremmin paketoituja kokonaisratkaisuja tulevaisuuden asuntosijoittajilta ja me haluamme vastata tähän haasteeseen. Samuli, mennään sitten ohjeistuksiin.
Kiitoksia. Näkymät vuodelle 2022 ja tavoitteet 2021-2026 on pysynyt ennallaan, mutta käyn ne vielä tässä läpi. Yhtiö arvioi liikevoiton olevan EUR 22-28 million tilikaudella 2022. Yhtiö arvioi sijoituskiinteistöjen käyvän arvon olevan vuoden 2022 lopussa noin EUR 175 million. Tavoitteet vuodelle 2021-2026. Sijoituskiinteistöjen käypä arvo EUR 500 million vuoden 2026 loppuun mennessä. Toivon osakekohtaista pitkäaikaista nettovarallisuutta kasvatetaan merkittävästi vuosittain. Luototusaste eli LTV on alle 60% ja Toivo ei tule maksamaan osinkua seuraavina vuosina tai osinkojen määrä tulee olemaan matala, sillä mahdollinen liiketoiminnan voitto tullaan sijoittamaan Toivon kasvun jatkumisen tukemiseen. Kiitoksia.
Me kiitämme Samulin kanssa. Kiitos, että maltoitte pysyä mukana. Seuraavaksi otetaan analyytikoiden kysymykset ja sen jälkeen yleisökysymykset. Jos lähdetään. Mika Karppinen ja Danske Bank. Ole hyvä.
Joo, kiitos. Kiitos paljon ja kiitoksia esityksestä. Oliko tuossa joku Q3:lle, niin oliko siellä niin kuin siinä yieldissä tehtiinkö siinä mitään muutoksia teidän laskelmissa?
Kiitos kysymyksestä. Q3 aikana ei tullut muutoksia tuottovaateisiin. Mahdolliset tuottovaateen muutokset tulee Q4 aikana, jos on tullakseen.
Nämä aloituksia ei ollut nyt niin kuin hirveä ei ollut Q kolmosella, miten te nyt näette tän? Missä vaiheessa teillä alkaa olemaan niin kuin vara laittaa lisää kaasua aloitusten puolella. Miten te näette tän aikataulun kehittymän?
Erittäin hyvä kysymys. Meillä on muutamia isoja kohteita muun muassa tuolla Helsingin Ramsinrannassa ja Aviapoliksessa ja tuota Espoon Kiloon juna-asemalla, jotka on tosi järeitä kohteita. Kun me saamme siellä vaan omakustannehinnan natsaamaan tota oikealle tasolle, niin me laitetaan sinne. Varmaan vaikea tässä kohti ottaa vielä ensi vuoteen kantaa, että painetaanko kaasua vai pidetäänkö sama tasainen kaasu pohjassa mitä on ollut tähänkin saakka. Se mikä on tosi ilahduttavaa, niin meillä on erinomaisia hankkeita. On seuraavat hankkeet mitä meillä on lähdössä liikenteeseen. Ne on meidän isot tukijalkahankkeet.
Vielä tarkennus tuohon äskeniseen vastaukseen Mikalle. Me nyt tullaan tilinpäätökseen kaikki meidän kohteet arvioimaan niinku meidän käytännön mukaisesti uudelleen ja silloin tavallaan tarkastellaan tuottovaateita sitten ihan Catellan toimesta.
Joo kyllä. No tästä vuokrien nostosta niin, minkälaiset ne on ne teidän tavoitteet ja. Mitä te luulette, mitä te saatte lävitse?
Meillä se mikä on perushyvä tilanne, niin voidaan sanoa näin, että meillä markkinaverrokkiasuntojen hintataso pyörii siellä 9.40 EUR:ssa ja meidän asuntojen keskihintataso on 825 EUR. Siellä on kohteita, jotka on juuri valmistunut, niin sinne on vaikea ajaa jättimäisiä korotuksia. Tässä ei ole reilua asiakkaita kohtaan, mutta totta kai siellä on pitkään rullanneita kohteita, missä myös haetaan niinku selkeitä korotuksia sen osalta. Me tullaan tekemään tosi tarkkaan kohdekohtaisen tarkastelun perusteella sen osalta. Me tulemme olemaan noissa vuokrien korotuksissa kuitenkin hyvin tavoitteellisia. Mitä niistä tullaan hakemaan ja se mitä meillä on tietoa markkinasta, niin näin aika monet muutkin toimijat tulee olemaan. Se markkina ottaa kertahyppyä ylöspäin.
Joo, siinä kaikki multa. Kiitos.
Mennään tämän jälkeen.
Hei, anteeksi, tuolla Matiasella on käsi pystyssä. Onko teillä kysymys?
Kyllä, hyvä.
Jes. Tota, Matias Arola, Inderes. Teillä oli rakenteilla Q3:n lopussa 630 asuntoa. Miten nuo valmistumiset suunnilleen ajoittuu? Mun paperissa Q4:llä tulee valmistumisia noin 250 asunnosta. Onko se loput sitten ensi vuodelle? Onko se suurin piirtein oikein?
Suuruusluokka on ihan oikea. Meillä nyt Q4:llä valmistuu paljon kohteita. Se mikä on ollut tosi ilahduttavaa, niin meidän asuntomestarit on tehnyt aivan erinomaista työtä ja niissä kyllä niinkuin PK-seutulaiselle vuokra-asunnolle on kysyntää. Se voidaan kyllä sanoa sitten noiden valmistuneiden kohteiden osalta. Jotka valmistuu nyt tässä Q4:n aikana.
Jes. Kerrotte tuossa raportissa, että lähtevien hankkeiden kustannuksia on tarkoitus kilpailuttaa merkittävästi alaspäin. Edelleen, vaikka tuo markkinatilanne on heikentynyt, niin siis rakennuskustannukset on kuitenkin edelleen korkealla. Miten näette, että urakoitsijat suhtautuu siihen tai minkä luottavaisia ootte, että pystytte kustannuksia kilpailuttaa alaspäin?
Aika näyttää. Suhtaudutaan toiveikkaana ja positiivisena sen asiaan. Varsinkin maakunnissa on tällä hetkellä paljon hankkeita, joita urakoitsijat katsoo omissa kirjoissa, että ne lähtee liikenteeseen, mutta kunnes ne alkaa siirtymään, niin ehkä sieltä rupeaa löytymään sitten sitä neuvotteluhalukkuutta sellaisten hankkeitten kanssa, missä mitkä kohdistuu oikeaan markkinapaikkaan, niissä on oikea rahoitusasema ja ne hankkeiden parametrit on niinku oikeassa kunnossa. Uskon, että me saamme sieltä ihan hyviä onnistumisia ja varsinkin tuo meidän projektijohto rakentamisen puolen porukka, niin ne on hyvin lahjakkaita ihmisiä nimenomaan viemään noita hankkeita eteenpäin.
Jes. Noista taseen valuaatioista ootte käynyt noita läpi. Tää on oikeastaan viimeinen kysymys. Niin ensinnäkin oliko noi niinku toi verrokkikauppadata, niin oliko ne pyyntihintoja vai toteutuneita kauppahintoja? Ja sitten toisekseen, miten tulisi tulkita tuota? Annatteks te rivien välistä ymmärtää, että teidän tase on aliarvostettu vai miten tuohon pitäisi ulkopuolisen lukijan suhtautua?
Noi verrokkihinnat, niin ne on toteutuneita hintoja. Toki jos siellä pieniä titrauksia on, niin sitä se data ei kerro, mutta isossa kuvassa näin. Emme kerro sitä, että meidän tase on aliarvostettu. Me kerromme sitä, että meidän tase on oikein arvostettu. Kerromme sitä, että meidän tase on arvostettu niin, että se kestää. Se kestää pieniä kuoppia ja pieniä mäkiä. Me seisomme yhtiönä hienosti sen takana.
Jes, ei muuta kysymyksiä. Kiitos.
Kiitos analyytikoille erinomaisista kysymyksistä. Onko meillä Aleksi yleisökysymyksiä?
Joo, kiitos. On yleisökysymyksiä ja oikeastaan ensin ensimmäinen kysymys. Elikkä tässä toimintaympäristön muutokseen varautumisessa yhtiö ilmoitti, että on tällaisia ennakkoon myytyjä projekteja. Onko ne mahdollista kehitysvoittoa vai onko ne sitten tämmöistä kassavirtaa? Miten pitäisi ajatella?
Kiitos. Erittäin hyvä ja tarkentava kysymys. Nämä hankkeet ovat puhdasta kassavirtaa. Eli tota ei kehitysvoittoa vaan tuota puhdasta liikevaihtoa ja liikevoittoa.
Ois seuraava kysymys. Elikkä millaisia vaikutuksia markkinasuhdanne on aiheuttanut tonttimarkkinaan?
Kiitos. Tää on erittäin mieluinen ja hyvä niinku kysymys. Me olisimme odottaneet sitä, että sitä mukaa kun tää markkina on niinku ollut haastavampi ja hiukan usvainen, niin meille avautuu poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Meille on avautunut poikkeuksellisia mahdollisuuksia, mutta me emme ole tarttuneet niihin siitä syystä, että yhä useampi niistä on Kehä kolmosen ulkopuolella. Ne sijaitsee maakuntakaupungeissa tai kehysalueiden ulkopuolella. Mikä kertoo siitä niinku meidän näkökulmasta, että nää parhaat hankkeet, jotka sijoittuu Kehä kolmosen sisäpuolelle, niin ne pitävät myös haastavassa markkinaolosuhteessa hyvin pintansa, ja ne on niitä viimeisiä hankkeita ja assetteja, mistä kiinteistösijoittajat ja -kehittäjät haluavat luopua. Olisimme odottaneet, että siihen liittyvät mahdollisuudet olisi ollut enemmän. Meillä on erinomaisia neuvotteluja myös siellä puolella käynnissä.
Olisi semmoinen kysymys. Katsauskauden jälkeen yhtiö tiedotti tämmöisestä isommasta maahankinnasta, onko siitä antaa jotain kommenttia?
Joo, me ilmoitettiin tällaisesta suuremmasta maa-alueesta Espoossa. Toteutuessaan ja kokonaisuuden kokonaan toteutuessaan se on yhtiölle tosi iso mahdollisuus ja se on myös sinne kauas katsova kokonaisuus. Me tulemme kertomaan ylipäätään meidän raakamaapositioista, mihin tämäkin kuuluu, tarkemmin meidän tilinpäätöstiedotteen yhteydessä ja siihen liittyvä olennainen sisältö löytyy tuosta kyseisestä tiedotteesta tässä kohdin.
Oikeastaan, että miten toimintaympäristön muuttuminen haastaa yhtiönä? Että miten vaikuttaa tuleviin hankkeisiin ja mahdollisesti investointipäätöksiin?
Kiitos. Totta kai on selvää, että. Jos katsoo jotain asuntorakentamista taaksepäin, niin se on vuodesta 2010-2012 ollut hyvinkin tasainen. Eli rakennuskustannuksissa ei ole ollut merkittäviä poikkeamia. Korkotaso on ollut hyvin tasainen ja nyt kun markkinaolosuhteet muuttuvat nopeasti, niin se haastaa yhtiöitä tosi monelta osalta. Se mistä me ollaan yhtiössä tosi onnellisia, niin me ollaan kurinalaisesti pidetty meidän strategiasta kiinni kaikkina vuosina. Ja se, että tällaiset pienet, kohtuuhintaiset, tehokkaat vuokra-asunnot Kehä kolmosen sisäpuolella, joissa on oikea omakustannehinta, oikea tontin hinta, oikea vuokrahinta, niin ne pitävät hyvin kaikissa markkinaolosuhteissa kiinnostavuutensa ja kysyntänsä. Ja sitä olemme kyllä ilolla niinkun tervehtineet ja nähneet, että meillä on hyvä hankesalkku ja me pystymme käynnistämään näitä hankkeita hyvin tulevaisuudessa. Totta kai me joudumme pikkusen kilpailuttamaan uudestaan ja katsomaan asioita, mutta kokonaisuudessaan meillä on erittäin laadukas hankeportfolio johtuen kurinalaisen strategian noudattamisesta.
olisi semmonen kysymys, että onko yhtiöllä halukkuutta niinkun hakea tämmösiä Toivo Studios -konseptin mukaisia kohteita enemmän?
Kiitos. Ensimmäiset tulokset mitä me ollaan saatu tuosta Toivo Studiosista niin on ollut hyvin ilahduttavia. Me uskotaan aina siihen, että kun testataan uusia liiketoimintoja, niin ensimmäisenä pitää suorittaa pilotointivaihe. Jos pilotointivaihe antaa hyvät tulokset, sen jälkeen mennään pienempään skaalaukseen ja sitten laajamittaiseen skaalaukseen. Toistaiseksi kaikki tässä ensimmäisessä pilotissa näyttää ne tulokset ovat hyvin rohkaisevia ja uskomme, että siirrymme tähän ensimmäiseen skaalausvaiheeseen, kun näemme. Olemme pyörittäneet sitä 2 kuukautta ja ennen kaikkea saatu asiakkailta palautetta. Koska kyse on kuitenkin siitä, että ainakin me uskomme niin, että jos asiakkaat rakastavat tuota tuotetta mitä me olemme luoneet, niin silloin sillä on hyvä tulevaisuus ja silloin sitä pitää laittaa skaalaukseen.
Sitten ois vielä tällainen kysymys elikkä tästä vuokrien korottamisesta, että tuleeko yhtiö siirtämään niin tätä inflaatiota niin vuokriin?
Kiitos. Tosi polttava puheaihe tällä hetkellä. Me tulemme viemään sen kohdekohtaisen tarkastelun perusteella mahdollisimman suuresti vuokriin. Tämä on myös meidän tieto, että aikalailla se on se myös markkinakäytäntö miten markkina yleisesti tulee tältä osin toimimaan.
Olis tällainen lisäkysymys tuohon oikeastaan. Tai samaa kysymystä. Eli tuo miten vuokrien korottaminen niin miten se vaikuttaa näihin asuntojen arvostuksiin?
Kiitos. Silloin kun käytetään tuottoarvomenetelmää ja jos esimerkiksi vuokria nostetaan keskimääräisesti esimerkiksi vaikka 4%. Yhtiövastikkeet ei nouse. Silloin niiden asuntojen arvot nousevat 4%, ellei tuottovaatimuksissa tule muutosta. Esimerkiksi jos jonkun portfolion keskimääräinen tuottovaade on vaikka 4.5% ja vuokria nostetaan vaikka 4.5%, sen salkun arvo pysyy samana, vaikka sitten taas sitä tuottovaadetta nostettaisiin 4.5%:sta 4.7%:ään.
Kiitos. Ei muita kysymyksiä.
Kiitos kaikille tästä tilaisuudesta. Kiitos analyytikoille erinomaisista kysymyksistä. Kiitos yleisölle erinomaisista kysymyksistä. Saimme Samulin kanssa enemmän kysymyksiä kuin koskaan aikaisemmin, mikä kertoo siitä, että olosuhde ja markkina on hyvin mielenkiintoinen. Hyvää keskiviikkoa ja pitäkää yhtiö seurannassa. Kiitos.
Kiitoksia!