Huomenta kaikille ja tervetuloa Wittedin liiketoimintakatsaukseen Q1/24. Meillä on mukana täällä meikäläinen, Harri Sieppi, Henri Lehto ja Saara meiltä CFO:lta. Täällä saattaa olla mukana myös yksivuotias Sofia, se jää nähtäväksi. Mutta katsotaan, miten rauhallisena hän pysyy tämän ajan. Tänään aamulla lähti 08:00 tiedote meidän viime jakson luvuista, ja meillä jatkuu oikeastaan tämä positiivinen käänne kannattavuudessa. Jos hyppää seuraavaan settiin, päätapahtumat Q1:ltä. Me julkaistiin uusi strategia ja ollaan päästy jo hyvää vauhtia sitä implementoimaan. Nyt meillä on tämmöinen kannattavuuteen keskittyvä jakso, mitä olette ehkä kaikki täällä mukana olevat päässeet seuraamaan. Nyt tämä positiivinen käänne kannattavuudessa alkaa näkyä myös täällä lukupuolella. Se mistä olen hirveän iloinen itse Q1:n osalta, niin Q1:llä näkyy myös sitä markkinan elpymistä jo. Eli sinne osuu muun muassa hyvä myynnillinen jakso, joka alkoi tammikuun puolessa välissä ja kesti aina tuonne helmikuun loppuun saakka.
Maaliskuu oli yllättävästi paljon haastavampi kuin helmikuu ja tammikuu, ja johtuu todennäköisesti meillä siitä, että nämä isot yhtiöt toimivat hyvin kvarterivetoisesti. Kvarterin loppuvaiheet ovat yleensä hiljaisempia kuin kvarterin alkuvaiheet. Mutta näkyy myös vielä meidän liikevaihdossa, todennäköisesti tämä kevätkausi tulee olemaan vielä hyvin turbulenttinen, niin kuin me viime kerralla sanoimme. Ne panostukset, mitä me lähdettiin tekemään strategisiin hankkeisiin viime vuonna, alkaa myös näyttää jo hyviä tuloksia. Me tehtiin asiakkuustyytyväisyyskysely, ja me saatiin NPS:ksi 80, mikä on aivan loistavan hieno tulos. Saaralle tiedoksi ja Henkaalle, että teidän naputteluäänet kuuluu tänne. Varsinainen yhtiökokous saatiin pidettyä myös, ja meillä oli tosi mukava yhtiökokous. Me pidettiin se paikan päällä meidän toimistolla, meillä oli siellä tarjolla pizzaa ja virvokkeita. Meillä oli hyviä puhujia paikalla, ja kaikki, jotka osallistui siihen, antoi erittäin hyvää palautetta. Todennäköisesti tuolla samalla tavalla kannattaa jatkaa myös tulevissa yhtiökokouksissa.
Eli se on hyvä mahdollisuus päästä tutustumaan yrityksen johtoon ja vaihtaa kuulumisia. Uusia vahvistuksia on myös tullut yhtiöön. Meidän hallituksessa aloitti Niina Nissilä, ja nyt aivan näillä hetkillä, noin viikon päästä, Sampo Pasanen, meidän aiemmin pitkään hallituksessa ollut jäsen, liittyy meidän operatiiviseen johtoon. Siinä ehkä keskeisimpiä tapahtumia tästä Q1:ltä. Sitten Saara.
Joo, eli voisin käydä läpi tammi-maaliskuun tuloksen. Liikevaihto laski vuoden takaisesta 18,5% ja oli €14,8 miljoonaa. Liikevaihdon lasku johtui tästä yleisestä markkinatilanteesta ja asiakaskysynnän heikentymisestä. Tämän lisäksi valuuttakurssien vaikutus liikevaihtoon oli miinus €0,3 miljoonaa, eli johtuu pitkälti Norjan kurssauksesta. Hyvä huomioida myös, että työpäiviä oli tällä neljänneksellä yksi vähemmän viime vuoteen verrattuna. Konsernin materiaalit ja palvelut olivat €9,4 miljoonaa, eli 63,5% liikevaihdosta. Viime vuonna nämä olivat €11,4 miljoonaa ja 62,9% liikevaihdosta. Materiaali- ja palveluiden nousua suhteessa liikevaihtoon selittää pitkälti alihankkijoiden määrän suhteellinen kasvu verrattuna omiin konsultteihin. Henkilöstökulut olivat €4,5 miljoonaa, eli 30,1% liikevaihdosta. Viime vuonna tämä luku oli €5,7 miljoonaa ja 31,3% liikevaihdosta. Tuossa on hyvä huomioida, että noihin henkilöstökuluihin sisältyy kertaluonteisia eriä, €0,3 miljoonaa, jotka liittyvät pitkälti työsuhteiden päättymiseen.
Tämän lisäksi henkilöstökulujen laskuun vaikuttaa henkilöstömäärän lasku, joka liittyy muun muassa näihin kannattavuustoimenpiteisiin. Liiketoiminnan muut kulut olivat €0,8 miljoonaa, eli 5,7% liikevaihdosta. Viime vuonna tämä sama luku oli €1,2 miljoonaa. Liiketoiminnan muiden kulujen laskua selittää myös pitkälti kannattavuustoimenpiteet, joita on tehty. Tähän liikevaihdon laskuun on reagoitu, kuten on aiemminkin mainittu, joka näkyy oikaistussa EBITDA-liiketuloksessa, joka oli €0,4 miljoonaa, eli 2,6% liikevaihdosta. Tämä oli viime vuonna miinus €0,1 miljoonaa. EBITDA-liiketuloksen parantuminen johtuu pitkälti syksyllä 2023 ja keväällä 2024 toteutuneista kannattavuustoimenpiteistä. Käydään seuraavalla slaidilla vielä läpi, että miltä tämä näyttää aluekohtaisesti. EBITDA-liiketulos oli €0,1 miljoonaa, ja viime vuonna tämä sama luku oli miinus €0,2 miljoonaa, eli parannusta myös siellä puolella. Katsauskauden tulos oli miinus €0,3 miljoonaa. Viime vuonna se oli miinus €0,5 miljoonaa. Voitaisiin käydä läpi vielä tunnusluvut segmenteittäin.
Eli tuossa tässä tosiaan näkyy jako meidän Suomen liiketoiminnan, kansainvälisten liiketoiminnan ja konsernipalveluiden välillä. Suomen liikevaihto oli tosiaan €11,1 miljoonaa, kansainvälinen noin €3,9 miljoonaa. Suomen oikaistu EBITDA-liiketulos oli €0,9 miljoonaa, eli 7,7% liikevaihdosta. Aika lähellä meidän strategista tavoitetta, mikä on yli 8% liikevaihdosta. Sen lisäksi tehtiin aika huikea kannattavuuspomppu myös noiden kansainvälisten liiketoimintojen osalta. Siellä oikaistu EBITDA-liiketulos oli aika lähellä nollaa. Vielä vähän jäätiin siitä, se oli miinus €55 000. Tosiaan kansainvälisten liiketoimintojen osalta myös tavoitteena on saada toiminta kannattavaksi. Sitten voisin antaa taas Harrille vuoron.
No joo. Tuossa nyt näkyy se, niin kuin sanoit hyvin, että näitä strategisia maaleja lähestytään nyt hyvää vauhtia. Oikeastaan se, mikä itseä ilahdutti tuossa Q1:llä, on se, että siinä oli jatkuvaa kehitystä nähtävillä myös. Eli nythän meillä on nämä strategiakauden taloudelliset tavoitteet asetettu niin, että Suomen liiketoiminnan EBITDA kuuluisi olla yli 8%. Nyt oltiin missä? 7,7%:ssa. Muut maat positiivinen oikaistu EBITDA, ja sitäkään ei olla kaukana. Nyt sitten työtä näiden osalta jatketaan. Sitten jos nämä saavutetaan, niin ne pitää myös vielä ylläpitää. Eli se ei riitä, että ne saavutetaan, jolloin se ei ole tarkoitus päättyä siihen, että me päästään noihin maaleihin, vaan se työ jatkuu siitä eteenpäin. Mutta on selkeästi semmoinen, mistä olen itse iloinen ja iso hatunosto organisaatiolle, että on tehty kyllä tosi koviakin toimia ja oikeita toimia. Nyt ne alkaa ne tulokset näkyä. Strategiset tavoitteet saavutetaan parantamalla sekä myyntikatetta että liikevaihdon suhdetta kiinteisiin kuluihin.
Tähän on nyt liittynyt useita prosesseja meidän puolelta. Jos miettii... Aha, nyt taisi jäädä joku... Yksi niistä on ollut nämä muutoshankkeet näissä maissa. Nyt siellä on ollut paljon kasvuun liittyviä panostuksia, joita on järkeistetty ja myyntiin on pistetty paukkuja. Myynnin panostukset ovat tyypillisesti sellaisia, että ne näkyvät myös viiveellä. Nyt ne meidän viime vuonna aloittamat hankkeet näkyvät tämän vuoden osalta ja tästä sitten eteenpäin. Toimintaa on onnistuttu tehostamaan. Jos katsoo vähän sitä markkinaympäristöä, että miltä se tällä hetkellä näyttää, niin oikeastaan tällä TJ-vinkkelistä tämä Suomi on sellainen markkina, missä on nyt ollut selkeästikin markkinan vinkkelistä ihan jonkun verran turbulenssia. Se, mikä on itseä lohduttanut hyvin, on se, että tuo yksityinen kysyntä ei ole merkittävästi laskenut tässä Q1:n aikana. Oikeastaan me nähtiin siinä sellainen piristymisen vaihe. Tuo kvarterin loppu, joka saattaa olla tyypillisestikin sellainen hitaampi vaihe, niin näkyy myös. Silloin siellä ei ollut merkittävää kasvua.
Mutta odotetaan kyllä mielenkiinnolla, miten nämä tulevat kuukaudet tästä eteenpäin menee. Julkisen puolella näkyy jo selvästi se pieni droppi. Jos katsoo vasemmanpuoleista käyrää tuolta yläpuolelta, niin julkisella sektorillahan Suomessa on nyt isoja säästöpaineita, jotka kohdistuvat tälle vuodelle ja tuleville vuosille. Tyypillisesti, kun hallitus ilmoittaa jonkintyyppisistä säästötoimenpiteistä, niin ne ostotoimenpiteet hidastuvat. Mielenkiinnolla seurataan, miten tuo kehittyy sitten tuossa loppuvuonna H2:lla. Nyt tässä on ihan vastikään tullut tietoa siitä, että Suomen julkinen sektori tulee säästämään. Projektikysyntä Norjassa, jota ollaan seurattu sieltä 2021 vuodesta lähtien, näyttää enemmän tuommoista volatiliteettia. Volatiliteettia? Vaikea sana. Siinä on enemmän vaihtelua. Mutta sielläkin näkyy tuo, että jos katsoo noita trendiviivoja, että miten se kehittyy, niin yksityinen kysyntä on ollut nousussa tuolta elokuusta 2023 lähtien, mikä on varsin positiivinen viesti. Siellä on trendi sitten ollut ylöspäin. Kun taas julkinen sektori sielläkin näyttää selvästi maltillisemmalta uusien projektien osalta. Okei. Siinä oli meidän presentaatiopuoli.
Sitten me päästään tähän ainakin pihviin ja siihen, mikä mahdollisuus tarjotaan tässä callissa, mitä ei myöhemmin enää ole, paitsi sitten Inderesin foorumilla. Tuolla chatissa voi esittää kysymyksiä. Siellä onkin jo muutamia ensimmäisiä kysymyksiä. Siellä ensimmäisenä kysymyksenä Frans Mikael kysyy, että miten kuvailisitte kehitystä hintakilpailun osalta verrattuna aiempiin kvartaaleihin?
Tuossa ei tainnutkaan nyt olla niistä hinnoista slaidia tällä kertaa mukana. Mutta jos ette tilaa Bitget Insightsia vielä, niin kannattaa käydä tilaamassa, koska siellä näkee myös sen hinnankehityksen. En nyt välttämättä muista ihan sitä viimeisintä, joka julkaistiin tuossa viikko sitten. Mutta jos sitä katsoo vähänkään pidemmällä perspektiivillä sitä hintakehitystä, niin siellä on ollut nähtävillä viimeisen kahden vuoden aikana, että se hinta vaihtelee vuoden aikana ihan merkittävästi. Eli matalimmat hinnat ovat yleensä heti kesälomien ja talvilomien jälkeen. Muuten se on pysynyt suhteellisen tasaisena. Olen sanonutkin jossain, että älkää kertoko asiakkaalle, että vuodessa on erilaisia hetkiä ostaa, jolloin pystyy saamaan erilaisia hintoja. Mutta käytännössä siis siellä ei ole ollut merkittävää droppia siinä meidän seurannassa niin, että ne hinnat olisi suuresti tullut alas, paitsi julkisella sektorilla, missä on selvästi ollut kovempi hintakilpailu kuin näinä aikaisempina vuosina. Siellä oikeastaan näkyy, että ihan projektikohtaisesti saattaa vaihdella hyvin voimakkaasti ne hinnat.
Vastasinkohan mä siihen kysymykseen? Verrattuna aiempiin kvartaaleihin. Tähänhän osuu nyt se lomakausi. Eli siinä oli ne talvilomat, jolloin voisin kuvitella, että heti lomakauden päätteeksi matalampi hintapiste, firmat koettaa tyhjää penkkejä, otetaan keissejä vastaan, ja sitten kvarterin loppupuolella taas tasoittuu. Näin se on mennyt viimeiset kaksi vuotta. Olisi yllättävää, jos se menisi näin.
Joo vaan. Sitten seuraava kysymys myös markkinoista. Frans Mikael kysyy, koetteko Norjan tai Ruotsin markkinoissa olevan eroja verrattuna Suomen markkinatilanteeseen?
No joo, siis kiitos kysymyksestä. Mun mielestä, jos katsoo sitä markkinaa ja sitä markkinasegmenttiä, niin Suomi on kyllä Euroopan ankeimpia paikkoja, mikä on vähän nihkeä juttu. Mutta Ruotsissahan talous menee ihan jonkun verran paremmin. Norjassa on ollut kyllä siihen valuuttakurssiin liittyviä vaikeuksia, mutta markkinana todennäköisesti elpyy Suomea nopeammin. Sitten Suomen osalta ja oikeastaan kaikkien markkinoiden osalta, niin mikään näistä ei ole nyt ollut suojassa myöskään. Nämä on hyvin samantyyppisiä nämä markkinat. Siellä on hyvin samantyyppisiä rakenteita muun muassa asuntomarkkinalla. On paljon liikkuvia korkoja, jolloin se kuluttajakysyntä vaihdellut myös näissä kaikissa muissa maissa. Mutta veikkaisin, jos saisi arvalla veikata, että Norja ja Ruotsi on kyllä semmoisia markkinoita, missä se toipuminen saattaa olla vähän vauhdikkaampaa kuin Suomessa.
Joo. Seuraava kysymys jatkaa Norja-teemaa. Tämä on sellainen aihe, jota me ollaan paljon käsitelty. Eli miten Norjan freelancer-lainsäädännön muutos on näkynyt teillä tähän mennessä ja miten odotatte tilanteen nyt kehittyvän?
Kiitos. Hyvä kysymys. Siellähän tosiaan tämmöinen lainsäädännöllinen muutos tuli, joka rajoittaa tätä freelancer-toimintaa. Eli kaikkien on nyt mentävä valtion virastoon ja rekisteröidyttävä henkilöstöalanyritykseksi, jos freelancerina meinaa toimia ja myydä taimen materiaalipohjaisesti omaa tekemistään. Se on johtanut siihen, että hyvin moni freelancer on hakeutunut palkkatöihin. Tämä trendi on edelleen jatkuva. Eli tämä lähtee sieltä liikkeelle, että yritykset sitten omassa sopimusrakenteessaan rajaavat freelancereiden käyttöä ja pyrkivät konsolidoimaan sitä kenttää. Bitted on ollut oikeastaan ehkä se edelläkävijä näistä IT-palvelualayhtiöistä, jotka ovat olleet kertomassa tästä muutoksesta sinne freelancer-kentälle. Ollut aika näyttävästi mediassa tästä esillä ja pyrkinyt luomaan semmoisia rakenteita ja työpaikkoja, mihin freelancerit haluaisivat hakeutua töihin. Nyt jos katsoo Norjan toimintaa, niin siellä front officen määrä ei ole tippunut, vaan se on pysynyt hyvin stabiilina.
Me ollaan niinku oltu sitten sinne asiakkaiden suuntaan myös semmoinen kumppani, joka on pyrkinyt auttamaan heitä järkeistämään tätä toimintaa, jolloin tavallaan me pyritään siellä jatkamaan edelleen sitä, mitä me aloitettiin, eli siirtää freelancereita työsuhteellisiin muotoihin, auttaa heitä perustamaan isompia yhtiöitä, olla mukana tukemassa sitten tässä muutoksessa. Se positiointi on ollut omasta vinkkelistä tosi hyvä. Jos halutaan auttaa meidän ala-ihmisiä, niin näin tulee tehdä. Iso kiitos siitä Norjalle. Mun mielestä olivat hyvin liikkeellä siinä. Ovat olleet innovatiivisia. Ovat olleet kuuntelemassa näitä freelancereiden tarpeita ja räätälöimässä sitten siihen sopivia ratkaisuja. Hyvin todennäköistä ja mahdollista ainakin on, että tämä muutos tulee jatkumaan tämän kevään ajan. Toivoisin, että jatketaan sitä, mitä ollaan tähänkin mennessä tehty. On näyttänyt silleen tosi lupaavalta. Mun mielestä se antaa Wittedille itse asiassa tosi hyvän mahdollisuuden myös positioitua ja nousta sillä markkinalla nykyistä koko ajan isommaksi toimijaksi.
Myös seuraava kysymys käsittelee lupaavuutta ja mahdollisuuksia. Omistajanimimerkki kysyy, että onko pahin markkinamyllerrys takanapäin?
Tuo on hyvä kysymys. Tuo on myös sellainen, mitä aina itse olen miettinyt. Tämähän on kestänyt kuitenkin sieltä 2022 syksystä saakka. Silloinhan me nähtiin ekaa kertaa siinä kysynnässä tavallaan sitä hiipumista. Nyt jos sitä katsoo tätä 2024 vuotta, niin onhan tämä nyt paljon lupaavampi kuin se 2023 vuosi. Kyllä mulla on sellainen fiilis omistajan suuntaan, että tämä 2024 ja varsinkin 2024 loppupuoli on se, missä se markkina lähtee toipumaan. Eli siinä mielessä tosi luottavaisin mielin 2024 vuoteen ja loppuvuoteen, että markkinamyllerrys ja suurin osa siitä olisi takana.
Sitten loppuvuodesta puhutaan. Ehkä Saaralle enemmän osuva kysymys. Tavoittelette miljoonan euron kustannussäästöjä tälle vuodelle. Ollaanko liiketoiminnan muiden kulujen osalta Q1:llä jo noin tavoittelemassanne run rateissa?
No ei olla vielä. Me ollaan esimerkiksi irtisanottu joitain sopimuksia Q1:n aikana, ja niissä on joku irtisanomisaika, niin vielä säästöt ei näy täysimääräisesti Q1:n tuloksessa.
Okei. Sitten nimimerkki BobExample kysyy, että miten näette tekoälybuumin kehittymisen parin seuraavan vuoden aikana? Iso kysymys.
Iso kysymys, osaatko sanoa, Harri? On, on joo. Tämä on myös toistuva kysymys. Tämä on ollut nyt varmaan neljässä edellisessä liiketoimintakatsauksessa esillä. Tässähän on ihan jokainen päässyt seuraamaan viimeisen vuoden, kahden vuoden aikana semmoista kehitystä, missä on tullut uusi teknologia. Hyvin nopeasti se on noussut hypekäyrällä aivan kärkeen niin isoksi jutuksi, että oma äitini, joka on sairaalassa töissä, on ladannut ChatGPT:n omaan puhelimeensa ja kysellyt, että mitäs tällä voisi tehdä. Sitten me ollaan nähty semmoinen myös tilanne, missä se tekoälybuumi on ottanut pikkasen pari napsua alaspäin ja menee kohti sitä, missä tyypillisesti alkaa syntymään uusia liiketoiminnallisia sovelluksia tämän tekoälyn ympärillä. Tämä on siis valtavan iso juttu. Tämä on todella iso potentiaali kaikille IT-palveluyhtiöille, kaikille meidän asiakkaille. Tyypillisesti, kun tulee uusi teknologia, niin aluksi sitä ajatellaan, että tämä huomenna korjaa kaikki. Sitten, jos ei se huomenna korjaakaan, niin sitten se saattaa joillekin tuntua vähän pettymykseltä.
Mutta pitkällä aikavälillä, jos otat yhtään pidemmän tarkastelujakson, niin tämä tulee aivan merkittävästi muuttamaan meidän toimialaa. Tämä tulee muuttamaan kaikkia toimialoja. Ollaan todella superinnoissaan tästä. Ollaan sitä mieltä, että jokaisen IT-alan ammattilaisen kuuluisi opiskella tekoälyyn liittyvää sisältöä, kuuluisi pystyä hyödyntämään näitä työkaluja omassa duunissaan. Ei niin, että se on harvojen ja valittujen tie, että meillä on kolme, neljä tekoälyasiantuntijaa ja osaajaa, vaan tämä on sellainen, mitä liiketoimintajohdon kuuluu osata hyödyntää ja ihan jokaisen asiantuntijan. Tämä on myös sellainen, missä meidän asiakkaat tulee tarvitsemaan todella paljon apua seuraavien vuosien aikana, että miten me omassa liiketoiminnassa otetaan niitä level upeja, mitkä mahdollistuu nyt tekoälyn myötä. On tosi hieno juttu. Ollaan kyllä täysillä mukana.
Kyllä. Frans Mikael kysyy rekrytoinneista. Olette tehneet avainrekrytointeja erityisesti myyntiorganisaatioon viime aikoina. Pyrittekö edelleen tekemään jotain avainrekrytointeja organisaationne vahvistamiseksi?
No joo, siis varmaan viittaat nyt tähän, että Pasasen Sampo liittyy meidän ydintiimiin tuossa vapun jälkeen. Se on kyllä tosi hyvä lisä meidän jengiin. Sampo on aikaisemmin ollut vetämässä Reaktoria ja tunnetaan vuosien takaa. Erittäin kokenut ja kovan tason osaaja. Mahtava juttu, että saadaan mukaan meidän myynnin kehittämiseen. Pyritäänkö tekemään avainrekrytointeja organisaation vahvistamiseksi jatkossa? Niin varmasti. Ei ole semmoinen duuni, mikä loppuisi missään kohtaa, vaan silloin, kun sä rakennat voittavaa joukkuetta, niin sä pyrit jatkuvasti miettimään, että mitä me tarvitaan seuraavaksi. Tällä hetkellä taitaa olla aika vähän semmoisia avainrooleja ainakaan avoimesti haussa. Nythän me haetaan Business Controlleria, mikä oli julkaistu haku. Frans Mikaelille, jos tunnet ihmisiä, jotka voisivat olla tällaisesta kiinnostuneita, niin vinkkaa ihmeessä. On tosi avainrooli sekin, eli työskentelee hyvin läheisesti sitten Saaran kanssa. Mutta tämä on semmoista duunia, mitä tehdään jatkuvasti. Eli kannattaa seurata, kun meillä avautuu uusia hommia.
Varmasti tuo myynti on yksi osa-alue, mihin panostetaan myös tämän ja seuraavan vuoden aikana. Eli sieltä voisi löytyä myös mielenkiintoisia duuneja.
Kiitos, Harri, kun markkinoit.
Joo. Joo, täällä jos missä on talousosaajia. Ben kysyy, että onko Witted varautunut siihen, että yleinen taloustilanne ja markkinakorot pysyttelisivätkin, mullakin nämä on vaikeita sanoa, pysyttelisivätkin korkeammalla pitempään, esimerkiksi ensi vuoden alkuun saakka?
Kumpi ottaa, Saara vai minä?
No haluatko sä ottaa? Mä voin sitten jatkaa siitä.
Ollaan siis varauduttu, Ben, Riho. Eli ollaan semmoisia pessimistisiä optimisteja kyllä luonnostamme. Eli nyt sitten, kun ollaan tehty muutoksia tässä organisaatiossa, niin ollaan ne tehty sillä mallilla, että tässä nykyisessä markkinaympäristössä, missä on korkeat markkinakorot ja missä yleinen taloustilanne on haastava, niin yhtiö pärjää. Siitä ehkä Q1:n tulokset näyttää sitä suuntaa. Eli tässä ympäristössä ollaan pyritty parantamaan sitä kannattavuutta ja onnistuttu siinä. Jos tämä markkinatilanne jatkuisi tästä pidempään samantyyppisenä, niin ollaan sitten valmiit siihen.
Kyllä. Se oli hyvin vastattu ja ei oikeastaan lisättävää.
Saatiin Pajatso tyhjäksi.
Tuleeko lisää Pajatson kysymyksiä? Tämä on siis oikeasti se paras osuus aina näissä liiketoimintakatsauksissa. Pääsee jauhaa, että miltä maailma näyttää ja vastailee kysymyksiin.
Joo. Nyt jos nopeasti vielä joku kerkeää kysyä, niin on tilaisuus. Mutta vaikuttaisi itse asiassa sieltä, Frans Mikael vielä pudotti yhden kysymyksen. Eli voisitteko jaotella karkeasti KV-toimintojen kannattavuusparannusta myyntikateiden ja kiinteiden kulujen laskun välillä?
No, mä voin varmaan vastata. Sinänsähän me ei olla annettu erittelyä siitä, mikä on meidän myyntikate ja muut kustannukset. Mutta pitkälti, mistä tämä kansainvälisten liiketoimintojen parannus tulee, niin on tietyistä hallinnon muutoksista. Sitten siellä on käyty just liiketoiminnan muita kuluja myös läpi. Mutta on tehty myös front office -puolella muutoksia. Eli se vaikuttaa suoraan myyntikatteeseen. Ja toki jatkuvasti pyritään parantamaan myyntikatetta myös asiakassopimusten suhteen. Mutta pitkälti nämä kannattavuusparannukset tulee noista aiemmin mainituista toimenpiteistä.
Joo. Varmaankin seuraava lienee sulle kanssa. Eli mistä rahoituskulut tulevat? Jos kannattavuus ja käteisvarat kasvavat, onko jatkossakin rahoituskuluja? Tässä Jukka Rantala kysyy.
Joo. Meillähän ei ole mitään pitkäaikaista velkaa, että tuonne rahoituskulujen laariin valuu myös tuo kurssimuutokset. Eli pitkälti tulee niistä.
Se oli se.
Kiitos, Jukka.
Jep. Nyt vaikuttaisi siltä, että meillä on kysymysten vuo tyrehtynyt, mutta vielä voi sitten jatkossakin esittää kysymyksiä esimerkiksi Inderesin foorumilla. Totta kai tuolta pressin lopusta löytyy sähköpostiosoitteet, joihin voi sitten ihan henkilökohtaisesti paukutella kysymyksiä. Ellei muuta kysyttävää tässä vaiheessa tule, niin luulen, että me kiitetään, kumarretaan ja kaikki pienimmätkin meistä osallistujista on jo valmiina lopettelemaan. Kiitos.
Hei, kiitos osallistujista. Kiitos kaikille. Mukavaa kevättä. Nähdään viimeistään sitten tuossa kesän jälkeen, kun meille tulee tämä H1. Ja jännätään mielenkiinnolla, miltä maailma näyttää siinä kohtaa. Mutta mun puolesta iso kiitos. Suunnataan seuraavaksi Saaran kanssa sinne Inderes TV:seen. Eli kannattaa myös katsoa se lähetys sitten, kun kerkiätte. Hei, kiva kun pääsitte mukaan ja mukavaa päivää kaikille.
Kiitos. Moikka.
Kiitos.