Hyvää huomenta vaan kaikille ja tervetuloa seuraamaan Talenomin tilinpäätösjulkaisua 2021. Minun nimeni on Otto-Pekka Huhtala ja toimin Talenomin toimitusjohtajana ja tänään minun kanssani täällä tulee olemaan meidän talousjohtajamme Matti Eilonen. Tässä on meidän päivän esityksen sisältö. Käyn eka aluksi läpi vuotta 2021 ja vähän meidän strategian etenemistä, jonka jälkeen Matti sitten esittelee taloudellista kehitystä ja sitten sen jälkeen katsomme vähän tulevaisuuteen ja tämän vuoden näkymiin. Mutta tässä pääpointit viime vuodelta. Meillähän kasvu kiihtyi ja liikevaihto kasvoi vajaat 27 prosenttia. Kannattavuus säilyi erinomaisena tuossa 18 prosentissa ja meidän asiakastyytyväisyys parani 50:stä 65:een. Kuten otsikoimme tätä, niin tää oli kiihtyvän kasvun vuosi, erittäin kannattava ja samalla kansainvälistymisen vuosi Talenomille. Haluan muutaman sanan sanoa tästä nettosuositteluindeksistä. Elikkä me mittaamme meidän asiakastyytyväisyyttä tällaisten asiakaskohtaamisten jälkeen, ja viime vuonna tämä indeksi oli meillä 51.
Hyvä taso yritysten välisessä myynnissä on silloin kun puhutaan yli 30:sta, 30-40, niin se on jo todella hyvää tasoa ja viime vuonna tämä oli meillä 51. Anteeksi, vuonna 2020 ja viime vuonna sitten vuonna 2022 saatiin nostettua 65:een. Mihin erityisesti asiakkaat ovat meillä tyytyväisiä, niin he ovat meidän henkilökohtaiseen asiantuntijaan, omaan kirjanpitäjään tai yhteyshenkilöön. Talenom koetaan erittäin luotettavana, toimivana ja helppona yhteistyökumppanina, jossa tietenkin meidän ohjelmistoilla on myös ratkaiseva rooli. Tästä olen erittäin iloinen, tästä positiivisesta kehityksestä, joka sitten mahdollistaa edelleen yhtiön kasvua ja kehittymistä. Muistutan mieleen meidän strategiamme. Meidän visiomme on unbeatable accounting and banking services for SMEs. Eli että tavoittelemme ylivoimaista asiakaskokemusta näissä kahdessa sektorissa.
Mitä tähän tällä kuvalla halutaan kertoa, niin pikkuisen avaan näitä megatrendejä, joita meidän toimialaan ja pankkialaan liittyy Euroopassa ja siellä keskeisiä tällaisia muutosdraivereita on ennen muuta tämä digitalisaatio, joka on tapahtumassa Euroopassa ja muun muassa tällaiset niin kuin verkkolaskudirektiivejä ollaan ottamassa useammassa maassa käyttöön. Muun muassa Ranska viimeisimpänä vasta ilmoitti, että siellä tulee verkkolaskuvaatimukset. PSD2-direktiivi, joka käytännössä tarkoittaa, että pystymme ottamaan ilmaiseksi yhteyden asiakkaan pankkiin ja lukemaan tiliotteita ja tekemään maksuja. Normalistihan pankit veloittavat pieneltäkin yritykseltä 50 EUR:sta helposti ylöspäin. Meillä keskimäärin 70.1 EUR asiakkaat tästä maksavat. Samanaikaisesti myös Basel-säännöksiä on tulossa rahoitusmarkkinoille lisää, mikä tarkoittaa sitä, että yritysten rahoitettavuuskriteerit tiukentuvat ja raportointivelvoitteet suhteessa pankkiin kasvavat. Tämä edelleen tarkoittaa tilitoimistoilta parempaa raportointia asiakkaalle. Nää kaikki asiat ovat sellaisia, että nää ovat muuttamassa yritysten käyttäytymistä. Otetaan konkreettinen esimerkki, että mitä tämä niin kuin oikeasti tarkoittaa.
Finanssikriisi 2009, mikä oli esimerkiksi Suomessa, niin silloin Helsingin kaupunki vaati yrityksiä, että heidän täytyy lähettää verkkolaskuna laskut kaupungille ja muutamia muita isoja toimijoita täällä pääkaupunkiseudulla, niin yhdessä vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä niinkuin verkkolaskutusaste kasvoi meidän koko asiakaskannassa. Nyt tämän saman tyyppisiä vaatimuksia on myös muualla Euroopassa, Ranska ja myös Espanjassa tapahtumassa. No me ollaan tätä digitalisaatiota tehnyt nyt tämä 20 vuotta, jossa meidän oma tilitoimistoalan osaaminen ja sitten meidän oma ohjelmistokehitys ollaan laitettu yhteen, niin se käytännössä tarkoittaa asiakkaille, että olemme pystyneet erittäin helppokäyttöiset ohjelmistoratkaisut tuottamaan meidän asiakkaittemme käyttöön. Samanaikaisesti olemme pystyneet automatisoimaan meidän omaa tekemistä ja tämä on vapauttanut sitten aikaa asiakkaista huolehtimiseen. Meillä on enemmän aikaa asiakkaille kuin kilpailijoilla keskimäärin, ja tämä muun muassa äsken viitattuun asiakastyytyväisyyteen sitten heijastuu voimakkaasti.
Näiden kolmen nuolen voimin me sitten suuntaamme Eurooppaan ja haluamme olla tässä digitalisaatiomurroksessa, joka on tapahtumassa, niin mukana tekemässä sitä. Miten tämä sitten viime vuonna näkyi meidän käytännön strategian toteuttamisessa? Me kasvamme sekä orgaanisesti että yrityskaupoilla ja viime vuonna kaksi kolmasosaa tuli yrityskaupoista. Me yhdennämme nimenomaan kasvua yrityskaupoilla viime vuonna, mutta ilahduttavaa on myös meidän myynnin käynnistyminen ja ennen muuta Ruotsissa loppusyksystä myynnin käynnistyminen erittäin hyvin ja lisäksi me olemme pystyneet nykyasiakkaille myymään meidän lisäarvopalveluita Suomessa. Toinen asia sitten tämä kansainvälistymisstrategiahan meillä eteni mukavasti. Teimme yritysostoja Ruotsissa ja laajennuimme Espanjaan ja Ruotsissa sitten rakensimme maaorganisaation, jotta pystymme ottamaan siellä Talenomin johtamismalleja ja sitten integroimaan toimintoja ja ottamaan meidän ohjelmistot sitten nyt ensi syksynä käyttöön. Lisäksi Espanjassa aloitimme tällaisen digitaalisen myynnin käynnistämisen. Kolmantena asiana meidän automaatio kehittyi edelleen erittäin hyvin. Sekä palkanlaskennassa että kirjanpidossa pääsimme pitemmälle kuin tavoittelimme automaatiotasoisissa.
Tämähän tarkoittaa, että yhtiö tuottaa erittäin vahvaa rahavirtaa, joka on mahdollistanut sitten meillä jo pitkään investoinnit ohjelmistoihin. Tuota nyt sitten tänä vuonna on tapahtumassa tai meillä on aikataulun mukaisesti etenemään omien ohjelmien käyttöönotto Ruotsissa. Elikkä tällä hetkellä pilotoimme niitä Ruotsissa ja tarkoitus sitten syksyllä ottaa ne siellä käyttöön. No sitten neljäntenä kohtana pienasiakassegmentti, joka oli meille uusi avaus ja erittäin tärkeä sellainen. Datasta muutama sana, niin me onnistuimme saamaan tämän digitaalisen myyntikanavan auki tähän pienasiakassegmenttiin. Viime viikolla tarkistelin, niin meillä on pienasiakassegmentissä yli 3,100 asiakasta ja koko ajan viikkotason luvut kasvaa mukavasti, että miten asiakkaat kirjautuu meille palveluun sisään. Meillähän on tarkoitus sitten, kun asiakas on kirjautunut sisään, niin sen jälkeen sitten myydä niille lisäpalvelua ja mukavasti asiakkaat siirtyvät sitten palveluitten piiriin ja maksaviksi asiakkaiksi.
Tää on meille erittäin tärkeä näyttö ennen muuta sisäisesti, että tää on onnistuttu, koska tämän varaan uskomme rakentavamme uutta kasvun tukijalkaa. Toinen sitten tästä tilitoimiston erittäin reaaliaikaisesta talousdatasta saimme näyttöä viime vuonna, että miten me pystymme asiakkaan rahoitettavuutta parantamaan sen asiakkaan reaaliaikaisen talousdatan avulla. Tästä meillä on nyt positiivisia kokemuksia myös. Tässä näkyy meidän kansainvälistyminen, että se etenee suunnitellusti samaan aikaan kun yhtiö kasvoi 27%, niin muiden maiden osuus kokonaisliikevaihdosta yli tuplaantui ja oli noin 13% viime vuonna. Olemme avanneet myös Espanjaan toimiston tai hankimme sieltä ja viime vuoden aikana. Nyt sitten viime vuoden lukuja talousjohtajamme Matti Eilonen tulee esittelemään lisää. Kiitoksia.
Kiitoksia! Tervetuloa minunkin puolestani seuraamaan tiedotustilaisuutta. Olen työskennellyt Talenomilla reippaan 20 vuotta ja tässä 20 vuoden aikana aika mukavasti tullut tämä toimiala tutuksi ja sen valtava kehitys ja murros mikä tänä aikana on tapahtunut. Totta kai sitten tämän 20 vuoden aikana olen päässyt nauttimaan Talenomin tarinasta, kasvutarinasta ja kehittymisestä muuttuvassa toimialassa. Nyt kun hieman organisoiduimme uudelleen tuossa vuoden alussa ja Antti siirtyi anteeksi varatoimitusjohtajan tehtäviin, niin minä sitten hyppäsin talousjohtajan pallille. Mennäänpä sitten hieman mielenkiintoisempiin asioihin eli talouslukuihin. Talenomin kasvu oli vahvaa menneellä tilikaudella ja päätyi noin EUR 83 miljoonaan ja kasvua oli 27%. Tässä tilikauden aikana aloitimme noin 17% vuoden alussa ensimmäisellä kvartaalilla ja viimeinen kvartaali olikin 32% kasvua, elikkä kiihtyvä kasvu oli tämä vuoden leimaava tekijä. Kasvusta noin kaksi kolmasosaa tuli yrityskaupoista ja yksi kolmasosa orgaanisesta. Teimmekin 16 yrityskauppaa yhteensä Suomessa, Ruotsissa ja Espanjassa.
Loppuvuodesta sovimme vielä pari kauppaa Ruotsin puolelle, jotka tulivat täytäntöönpanoon tämän vuoden alusta. Korkean kasvun taustalla oli kohonnut asiakasmäärä eli onnistunut uusasiakashankinta ja myynti sekä lisäarvopalveluiden myynnin hyvä kehitys. Koronapandemialla ei meidän käsityksen mukaan ollut merkittävää vaikutusta liikevaihdon kertymiseen. Kannattavuuspuoli. Kannattavuus oli erinomainen koko vuoden ja päätyi noin vajaaseen EUR 15 miljoonaan. Absoluuttista kasvua siinä oli noin EUR 2 miljoonaa vuoden takaiseen. Automaation etenemisellä oli merkittävä positiivinen vaikutus suhteellisen kannattavuuden rakentumiseen ja kasvun rakenteella oli negatiivinen vaikutus. Kasvun rakenne painottui menneellä tilikaudella enemmän yrityskauppoihin, joka veti tätä kannattavuustasoa alaspäin. Siellä integraatiokustannukset, yrityskaupoista aiheutuneet poistot ja tietenkin yrityskaupat, jotka tulevat meille, tulevat hieman alhaisemmalla suhteellisella kannattavuustasolla, nämä tekijät vaikuttavat siihen suhteelliseen kannattavuuteen. Tietenkin, kun viime vuonna teimme aika paljon näitä kauppoja, sillä oli isompi vaikutus tuohon suhteelliseen kannattavuuteen.
Olemme oppineet ja havainneet, että Suomessa näitten ostokohteiden kannattavuus on mahdollista nostaa niin kutsutun perusliiketoimintamme tasolle noin 3 vuodessa. Maakohtaisista liiketoimintojen kehittymisestä Suomessa liiketoiminta kehittyy varsin vakaasti ja vahvasti Suomessa. Suomessakin vahva kasvu 17% ja kiihtyi loppuvuotta kohden 22% viimeisellä kvartaalilla. Liikevaihdon kasvusta noin puolet oli orgaanista ja puolet yrityskauppoja. Orgaanisen kasvun taustalla oli asiakasmäärän kasvu eli onnistunut myynti uusissa asiakkuuksissa sekä lisäarvopalveluiden myynti. Merkittävää tässä lisäarvopalveluiden myynnissä on se, että olemme kyenneet nostamaan koko ajan automaatiotasoa ylöspäin, joka on mahdollistanut henkilöstömme keskittymisen näiden lisäarvopalveluiden myyntiin, tarjoamiseen ja myöskin tekemiseen. Suhteellinen kannattavuus hieman tuossa viimeisellä vuosineljänneksellä heikkeni, mutta säilyi edelleen erinomaisella tasolla. Suomen liikevoitto oli noin EUR 15 miljoonaa ja suhteellinen kannattavuus liikevoitto voitolla mitattuna 21%. Tosiaan tällä automaatiokehityksellä oli siihen positiivinen vaikutus ja yrityskaupoilla se negatiivinen. Yrityskaupat siis vetävät sitä suhteellista kannattavuutta hieman alaspäin.
Meitä varmasti kaikkia kiinnostaa, miten meidän liiketoiminnat kehittyvät Ruotsissa. Ruotsissa erittäin vahvaa kasvua 177% ja viimeisellä kvartaalilla 137%. Liikevaihto päätyi vajaaseen SEK 11 miljoonaan ja liikevaihdon kasvu syntyi pääosin yrityskauppojen siivittämänä. Vuonna 2022 vietiin lävitse maaorganisaation rakentaminen niin kuin Otto mainitsi ja tämä onkin erittäin tärkeää meidän syksyn hankkeita, tämän vuoden hankkeita ja erityisesti syksyn hankkeita silmälläpitäen, kun syksyllä siirrymme käyttämään omia ohjelmistoja vuonna 2022, niin silloin tämä maaorganisaatio pitää olla iskussa sitten, että se projekti saadaan hyvin vietyä läpi. Ruotsissa myöskin edelleen panostettiin orgaaniseen kasvuun ja ehkä hieman pienen suvantovaiheen, koronan aiheuttaman suvantovaiheen jälkeen uusasiakashankintaa saatiin erittäin hyvään vauhtiin syksyllä ja siinä positiivisia tuloksia aika nopeasti. Liikevoitolla mitattuna Ruotsin kannattavuus ei vielä tietenkään ole kovin korkealla tasolla, mutta kannattavuus kehittyy oikeaan suuntaan.
Käyttökatteella mitattuna, mikä ehkä voisi tässä yhteydessä olla hyvä mittari, koska kasvu on rakentunut niin paljon yrityskauppoihin, poistojen osuus näistä yrityskaupoista aiheutuneiden poistojen osuus on ollut merkittävä. Käyttökatteella mikäli mitataan, noin 7% on ollut Ruotsin käyttökate viime vuonna. Jos siitä vielä putsattaisiin uusasiakashankinnan kulut pois, oltaisiin noin 15%:ssa, joka on toimialalla varsin yleinen hyvä taso Ruotsissa. Merkillepantavaa tässä Ruotsin liiketoiminnan ja nimenomaan kannattavuuden kehityksessä on se, että uskomme ja odotamme, että kannattavuus tulee merkittävästi parantumaan, kun syksyllä päästään ottamaan omia ohjelmistoja käyttöön ja hakemaan sieltä automaation kautta skaalaantumisetuja. No investointitasoista muutama sananen. Q3:n yhteydessä näitä Antti kävikin jo läpi sillon ja investoinnit meillä on kohdentunut erityisesti yrityskauppoihin. Teimme siis 7 osakekauppaa ja 9 liiketoimintakauppaa ja niin kuin tuosta violetista pylväästä nähdään, se on noin triplaantunut viime vuoden aikana. Elikkä olemme kohdentaneet investointejamme siihen voimakkaasti kasvua hakiessamme.
Toinen merkittävä investointikohde meillä on meidän teknologiainvestoinnit ja nämä teknologiainvestoinnit. Niiden taso noin tuplattiin tuossa vuoden 2019 ja 2020 vaihteessa. Nämä teknologiainvestoinnit kohdistuu meidän oman asiakaskäyttöliittymän päivitykseen Talenom Online sitten TiliJaska pienasiakkaille. Erittäin tärkeä järjestelmäarkkitehtuurin uudistaminen, joka mahdollistaa meidän liiketoiminnan skaalautumisen ulkomaille ja sitten myöskin erilaisiin käyttöliittymiin muun muassa pienasiakkaille ja niin kutsuttuun mid-segmenttiin. Tietenkin panostimme edelleen kirjanpidon ja palkanlaskentajärjestelmän automaation nostamiseen ja sitä kautta sitten kannattavuuden edelleen parantamiseen. Myöskin omien järjestelmien pilotointi aloitettiin Ruotsissa ja tähtäimessä siis, että 2022 otetaan sitten laajemmin käyttöön. Tällainen teknologiainvestointien tuplaaminen, mikä tuolloin pari vuotta sitten tehtiin, niin meillä ei ole nyt tällä hetkellä näköpiirissä sellaisia kohteita, että vastaavanlaisia tasonnostoja tarvittaisiin tehdä. Katsomme, että meidän teknologiainvestoinnit tässä lähitulevaisuudessa tulevat kasvamaan maltillisemmin. Toki näillä voimakkailla investoinneilla on sitten vaikutusta poistoihin ja sitä kautta suhteelliseen kannattavuuteen lähivuosina. Vielä osakekohtaisesta tuloksesta ja osinkoehdotuksesta.
Osakekohtainen tulos oli 0.25 EUR ja vuosi takaperin se oli 0.22 EUR. Hallitus esittää, että tilikauden tulos EUR 10.5 million noin siirretään voittovarojen tilille ja hallituksen ehdotus osingon osalta on 0.17 EUR ja viime vuonna se oli siis 0.15 EUR. Kolmannessa yhtiökokouksessa sitten asia lopullisesti päätetään. Hyvä. Tässä minun osuus ja Otto jatkaa.
Kiitos, Matti! Ajattelin muutamalla sanalla avata tätä meidän tammikuussa ilmoittamastamme uudelleenorganisoinnista johtoryhmän osalta. Ehkä tässä keskeinen asia on se, että me olemme aiemmin olimme organisoituneet maantieteellisesti alueellisesti ja kun olimme menneet uusiin maihin, niin me totesimme, että monia asioita meidän pitäisi pystyä niin kuin tekemään samalla tavalla. Jos joku asia on Suomessa opittu, niin niitä pitäisi pystyä viemään uusiin maihin ja meillä oli ehkä hieman päällekkäisyyksiä, niin tässä kohtaa sitten vahvistimme johtoryhmää ja Matti tuli talousjohtajaksi ja sitten Antti Aho siirtyi varatoimitusjohtajaksi ja organisoimme johtoryhmän toiminnoittain ja Antti vastaa nyt sitten tuotekehityksestä, konseptisuunnittelusta ja hänelle kuuluu myös niin kuin uusien markkinoiden tutkiminen. Tuomas Iivanainen on markkinointijohtaja. Hänelle kuuluu myös datapohjaiset liiketoimintapalvelut. Sitten Juho Ahosola toimii operatiivisena johtajana ja myös henkilöstöjohtajana. Juha Jutila jatkaa liiketoiminnan kehitysjohtajana. Nyt nämä roolit ovat niin sanotusti globaalit. Eli esimerkiksi Tuomas vastaa markkinoinnista.
Hänen asuinpaikkansa on tällä hetkellä Espanja, niin hän vastaa kaikkien maiden markkinoinnista tai Juho sitten kaikkien maiden operatiivisesta johtamisesta ja niin edelleen. Jo tähän mennessä kokemukset tästä ovat erittäin hyvät. Ehkä merkille pantavaa tässä kohtaa on se, että me nimenomaan orgaanisen kasvun kyvykkyyttä haluttiin tällä voimistaa ja lähteä niin sanotusti uuteen hyökkäykseen. Tämän vuoden 2022 painopistealueet on sitten. Jos kasvua vähän avataan, niin tällä hetkellä meillä noin 30% on kasvua, josta kaksi kolmasosaa tulee yrityskaupoista ja yksi kolmasosa tulee meidän oman aktiivisen myynnin kautta. Myös tälle 2022 vuodelle tämä kasvurakenne tulee olemaan tämän tyyppinen, mutta me haluttais kääntää tämä enempi toisinpäin. Mielellään kasvua edelleen pidetään yllä, mutta se enempi ois orgaanista.
Jotta tämä onnistuu, meidän täytyy saada tämä meidän digitaalinen myyntikanava nyt aivan tosissaan rullaamaan ja siitä meillä on nyt erittäin hyvää näyttöä Suomessa ja tähän tulemme panostamaan tänä vuonna ja tulevina vuosina varmasti voimakkaasti. Sitten muutama sana tästä palveluiden edelleen kehittämisestä täällä kotimaassa Suomessa, niin loppuvuonna paketoimme näitä meidän tilitoimiston palveluita ja hallintopalveluita uusiksi kokonaisuuksiksi ja niitä alettiin myymään tuossa loppuvuonna jo ja edelleen uudella paketointimallilla ja tämä on saanut erittäin hyvän vastaanoton uusasiakashankinnassa ja nyt niitä tänä vuonna tullaan sitten myös meidän nykyasiakkaille myymään. Käytännössä siis tarkoittaa, että meidän kiinteä kuukausittainen hinta kun ostaa seuraavan tason palvelun, sisältää enempi sovittuja kohtaamisia, sisältää kiinteään hintaan enempi hallinnollisia paperitöitä, sanottaisko näin. Uskomme tämän edelleen.
Myös asiakastutkimukset viittaavat siihen, että asiakkaat ovat erittäin innostuneita tällaisesta kiinteästä hinnoittelusta ja sitten että ne tietävät mitä he saavat ja tämä näkyy myös meidän asiakastyytyväisyystutkimuksessa, että nämä asiakkaat, jotka ostavat enemmän palvelua, ovat myös erittäin tyytyväisiä. No sitten jatkamme edelleen uusien markkina-alueiden tutkimista. Tällä hetkellä siis toimimme Suomessa ja Ruotsissa ja Espanjassa, mutta Euroopassa on useita mielenkiintoisia markkinoita ja tutkimme näitä aktiivisesti tällä hetkellä. Meillä ajatus on, että mieluummin mennään nopeammin uusille markkinoille kuin hitaammin, koska kun sinne menee, niin helposti se vuosi menee, että opitaan sen markkinan oikeasti se dynamiikka ja päästään sitten niinkuin omia palveluita siellä sitten viemään. Nyt tässä niinkuin mitä me tutkimme näissä uusissa markkinoissa, että missä kohtaa tätä digitalisaation kehitystä se markkina on menossa.
Ehkä jos Ruotsiin mentiin niinku hyvin voimakkaasti yritysostostrategialla, niin uusiinkin maihin varmasti mennään yritysostolla, mutta heti sen jälkeen pyrimme mahdollisimman skaalautuvan tuotteen sinne markkinaan tuomaan. Esimerkiksi Espanjassa on sellainen tilanne, että moni pieni yrittäjä siellä lähettelee tällä hetkellä Wordilla tai Excelillä muodostettuja laskuja. Mutta nyt jos siellä esimerkiksi hallinto alkaa vaatimaan verkkolaskuja, ne aidosti joutuvat päättämään, että millä sovelluksella minä tämän myyntilaskun lähetän ja se buustaa tähän digitalisaatioon ja asiakkaat joutuvat valitsemaan alustan ja me halutaan olla toimittamassa heille sitä ensimmäistä alustaa, ensimmäistä askelta siihen. Tästä meillä nyt myös niinku esimerkiksi Espanjassa markkinatutkimukset menossa. Mutta tää niinku uusille markkinoille meno, niin me tarkastelemme sitä entistä enemmän tän niinkun orgaanisen kasvun kautta. Me tarvimme aina siihen etabloitumiseen aina todennäköisesti kohdeostoksen, jotta pystymme näitä omia palveluita siellä ruveta tuottamaan. Sitten neljäntenä kohtana tää pienasiakasliiketoiminnan skaalaaminen.
Meillä on nyt hyvää näyttöä Suomesta ja me emme juuri ole vielä markkinoineet vieläkään Suomessa ja aloitamme markkinoinnin tuossa varmaan Q2 aikana ja sitten pyrimme tuomaan myös Ruotsissa tämän asiakkaiden saataville ja myös Espanjassa toivon mukaan saataisiin joitakin kokeiluja tämän vuoden aikana. Ehkä tuohon viimeiseen kohtaan sitä järjestelmien käyttöönotto Ruotsissa. Se on meille totta kai erittäin tärkeä harjoitus ja siihen meillä paljon menee resursseja ja niin me tehtiin se päätös tämän Ruotsin osalta, että sinne me viedään vain niinkuin yksi platformi, yksi alusta, yksi käyttöliittymä ja tarvittaessa sitä niinkuin väritetään tai fontteja vaihdetaan sen mukaan. [/Foreign language]
Sinne asiakaskäyttöliittymään tuodaan kaikki ne ominaisuudet, mitä meillä on Talenom Onlinessa ja TiliJaskassa Suomessa, niin ne kaikki pannaan yhteen ja tämä on meille iso harjoitus, koska me sen ensimmäisen kerran nyt tehdään ja meillä on sellainen ymmärrys, että tätä on sitten helpompi myös viedä seuraaviin maihin, kun tämä kerran tehdään. Tässä meidän keskeiset painopistealueet toiminnallisesti tälle vuodelle. No sitten vielä ohjeistus vuodelle 2022 on ennallaan. Tämä julkaistiin joulukuussa ja liikevaihdon odotetaan olevan EUR 110.1 miljoonaa ja liikevoiton EUR 15.18 miljoonaa. Uskomme, että tilitoimistomarkkinat edelleen kasvaa meidän kohdemarkkinoilla ja tämä meidän ohjeistus nyt pitää sisällään jo toteutuneet yrityskaupat ja mitä oletamme saavamme tämän vuoden aikana yrityskauppoja kasaan, niin niiden vaikutukset sitten liikevaihtoon ja liikevoittoon. Tässä lyhyesti meidän esitys ja nyt olisi sitten aika kysymyksille. Olkaapa hyvä.
[Foreign language]No niin, eli täällä olisi tullut useampi kysymys teille. Aloitetaan tällaisella kysymyksellä kun Albert Kubrick kysyy, että kuinka suuri osa liikevaihdon kasvusta selittyy asiakashintojen nostolla? Onko inflaation kiihdyttyä vuoden 2022 loppupuolella tehty merkittävämpiä korotuksia hintoihin kenties inflatoituneiden henkilöstökulujen kattamiseksi?[/Foreign language]
[Foreign language] Me olemme viimeksi tarkastelleet hintoja viime kesänä ja 1%-2% välissä on ollu sillon ja tänä keväänä tullaan tarkastamaan hintoja, että inflaatio tullaan huomioimaan.
Joonas Leppänen kysyy. Espanjan laajentumisesta ei todettu sanaakaan tilinpäätöksestä. Miksi? Avaatko Espanjan tilannetta ja näkymiä?
Joo, aika vähillä sanoilla meni tilinpäätöksessä. Tosiaan kesällä sinne mentiin, ostettiin yrityskohde ja ollaan opiskeltu sitä markkinaa ja sen verran taisin sanoa, että meillä niinkun tämmöstä digitaalista myyntiä siellä ollaan aloiteltu. Tämmönen projekti, että kuinka me pystytettäis sisältöjä tuottaa ja saamaan sitten asiakkaita pikkuhiljaa sisään ja myymään ihan nykyisiä palveluita. Toinen tärkeä asia, että mikä on pienin mahdollinen digitaalinen työkalu, joka me sinne markkinaan voitais nyt sitten viedä. Siitä meillä nyt Q1:n aikana on tarkotus sitten tehdä markkinatestauksia ja ihan käyttöliittymiä, haastatella asiakkaita ja sitten sen perusteella tehdään todennäköisesti päätökset, että kuinka nopeasti ja mitä sinne sitten viedään. Lisäksi todennäköisesti tulemme tekemään siellä yritysostoja tämän vuoden aikana Espanjassa ja näin vahvistamaan sitä meidän tilitoimisto-osaamista, että kun uskomme, että saamme tämän kaupan käyntiin, niin pitää olla sitten myös resursseja sen tekemiseen.
Juha Kinnunen Inderes sieltä kysyy moniosaisen kysymyksen. Mä esitän tästä kysymyksen kerrallaan teille. Jos te ootte käsitelly kysymyksen, niin voitte hypätä ohi. Ensimmäinen. Paljonko 2022 ohjeistuksenne sisältää uusia julkistamattomia yritysostoja?
Haluaako Matti avata?
No, voin sitä avata sen verran, että me olemme tietenkin laskeneet eri skenaarioita näiden yrityskauppojen varaan, mutta tällä hetkellä ei ole siitä tarkkaa lukua antaa, että paljonko nimenomaan tuosta ohjeistuksesta on. Mutta merkittävä määrä on suunnitteilla tehdä yrityskauppoja tulevana vuonna tai tänä vuonna. [/Foreign language]
Ehkä tuohon vois lisätä, että meillä niin kuin jos pari vuotta sitten aika lailla johtoryhmän työlistalla oli yrityskauppa, tällä hetkellä meillä on Suomessa Kirsi, terve vaan sinne, joka aktiivisesti kontaktoi tilitoimistoyrittäjiä ja hällä on siellä niin sanotusti kuuma lista, josta sitten kauppoja tulee. Sitten tuota Fredrik Ruotsin päässä, joka hoitaa niillä töin näitä. [/Foreign language]
Seuraava kysymys edelleen Juhalta. Elikkä ohjeistatteko käyttökatemarginaalin parantuvan vuonna 2022 vai ainoastaan absoluuttisen käyttökatteen?
[Foreign language] Muistaakseni se tässä on puhuttu absoluuttinen käyttökate tulee paranemaan. Se on ainakin varma, että...
[Foreign language] Voitteko avata, paljonko yritysostoihin yleensä liittyy ohimeneviä integrointikuluja?
Joo.
Kyllä niihinki liittyy merkittävä määrä, että Ruotsissa ei niinkään niihin liity tämmöstä suoranaista integrointikulua, koska emme myöskään vaihda ohjelmistoja siinä, mutta Suomessa siihen liittyy aina merkittävä määrä ja meillä on tämän asian tiimoilta oma tiimi, joka näitä asioita hoitaa ja siellä on useampi henkilö töissä, että siitä voi tietenkin päätellä, että kyllä se merkittävä kustannus meille tämä integraatio näihin yrityskauppoihin liittyen on.
Seuraava kysymys edelleen tulee Juhalta. Elikkä millaiseen kannattavuustasoon olisitte tyytyväisiä Ruotsissa vuonna 2022?
Jaaha, kyllä se paranee 2022 vielä niinkun odotetaan, että se paranee ja varsinkin käyttökatteella mitattuna se tulee paranemaan, mutta emme vielä 2022 vuodelle mitään erityistä loikkaa odota, että kyllä ne parannukset tulee sitten pikkuhiljaa 2023, 2024, 2025 sitten, että 2022 vuonna siellä on ne samat ihmiset töissä, samat asiakkaat joita palvellaan eli liikevaihto-, kustannusrakenne on sama. Lisäksi se vaatii meiltä ponnisteluja, kun me vaihdamme nämä ohjelmistot ja se on mieluummin niinkun haastaa meidän tekemistä ensimmäisinä kuukausina ja sitten kun se on ihmisille tuttu, niin se alkaa tuottaa hyötyjä. Sitten se tuloslaskelmallinen hyöty näkyy vasta sitten, kun kirjanpitäjä saa uuden asiakkaan, niin sitten se niinkun tavallaan per henkilö se liikevaihto lähtee kasvamaan. Tuota tässähän meillä on aika houkutteleva tilanne, jos verrataan niinkun Suomeen tätä ja otetaan kiintopisteeksi 2015, niin sen jälkeenhän me ollaan orgaanisesti kasvettu koko ajan.
Jos ei yrityskauppoja oteta huomioon, niin se oikeastaan suunnilleen samalla porukalla on. Määrällisesti pystytty se kasvu ottamaan vastaan ja käytännössä tarkoittaa siis sitä, että liikevaihto per henkilö on sitten merkittävästi kasvanut. Täytyy ymmärtää, että tää on niinku hieno, hienosti ja fiksusti johdettava projekti ja prosessi oikeastaan tää, että ennen kuin se niinku näkyy sitten kannattavuuslukuina.
No sitten miten nopeasti kannattavuus Ruotsissa pitäisi parantua sen jälkeen, kun olette ottaneet uudet ohjelmistot käyttöön loppuvuodesta 2022?
Tuohon oikeastaan äsken jo vastasin ja Suomestahan meillä on benchmark, että noin 3 vuotta niin me saavutetaan se sama taso.
Viimeiset kysymykset Juhalta. Elikkä voisitteko kommentoida pienasiakassegmentin TiliJaskan kehitystä tarkemmin lukujen puolesta? Miten käyttäjämäärät ovat kehittyneet? Millaista liikevaihtoa tältä tulee? Paljonko kuluja ja investointeja?
Oikeastaan sanoin sen käyttäjämäärän, että noin 3,100 siellä on nyt ja viime viikolla tuli 75 uutta ja näistä sitten osa pystyttiin heti niinku otti käyttöön myös premium-palvelun ja tällä hetkellä me emme siis markkinoi. Sitten investointiin niin jos meillä on niinku 20 moduulia meidän alustassa, niin noin 3 moduulia on tämä TiliJaska Investoinnit pääosin koskenut ja ne on nää tee-se-itse tilit ja kortit ja pankkipalvelut. Mitä siellä on tehty. Se on osa tavallaan tätä Talenom platformia, joka on hyödynnettävissä myös muille asiakkaille, mutta tälle vuodelle ei vielä mitään erityisen kovin isoja liikevaihtomääriä sieltä odoteta, mutta tulevaisuudessa me uskomme, että tästä tulee tuota erittäin merkittävä kasvun tukijalka. Yksinkertaisesti siinähän on niinku ajatus se, että me haluamme erittäin paljon tilaajia sisään ja sitten kun ne on asiakkaina, niin sitten niille ruvetaan myymään niinku lisää palveluita.
Nyt jos pikkusen niinku näitä lukuja avataan, että me tällaisella nyt 7 kuukautta ollut tämä self onboarding, että voi itse kirjautua sisään Suomessa ja me ollaan päästy 75:een viikkolukuna, joku viikko ollu enempikin. Nyt jos me onnistuttaisiin Espanjassa, niin tää ois niinku 10-kertainen edes samalla lailla. Me ei vielä niinku markkinoida. Mun mielestä tää on niinku se iso juttu, että kun me mennään useampaan isompaan markkinaan, niin meillähän alkaa tulla tuhansia asiakkaita viikossa ja kuukaudessa sitten.
[Foreign language] Markku kysyy, että mitkä ovat tavoitteet Espanjassa 2022?
Niitä muutama asia tuossa sivusinkin jo äsken, mutta meillä on tarkoitus kasvaa siellä ihan orgaanisesti ja olemme ihan budjetoineetkin sitä ja siihen on suunnitelmat tämän digitaalisen myynnin kautta ja sitten tuota lisäksi tää yritysostoja ja sitten pienasiakas konseptin pilotointi siellä niin siinä keskeiset.
Daniel Lepistö Danske Bankista kysyy useamman kysymyksen. Aloitetaan tästä. Elikkä voitteko antaa käytännön esimerkkejä tärkeimmistä lisäarvopalveluista?
Ehkä kaikista tärkein asia on nimenomaan, että me on pystytty myymään tämmöistä kuukausimaksullista. Aikaisemmin me puhuttiin talouden tulkintapalvelu. Elikkä asiakas maksaa EUR 79 kuukaudessa siitä, että hän saa 4 ylimääräistä tapaamista vuodessa. Näitten tapaamisten sisältö aika paljon räätälöityy asiakkaan mukaan ja siellä tehään asiakkaalle niinku tavoiteasetantaa, vähän budjettia, kenties kassavirtaennustetta. Sitten näissä tapaamisissa seurataan ja autetaan sitä yrittäjää, että miten hän suoriutuu suhteessa niihin asetettuihin tavoitteisiin. Tätähän me ollaan nyt pari vuotta myyty ja nyt sitten tästä opittiin sen verran, että meidän kannattaa paketoida tätä vielä vähän fiksummin. Nyt, nyt tavallaan Talenomin täällä niinku täyden palvelun puolella, niin meidän kiinteä hinta sisältää joko 3 kohtaamista, 6, 9 tai 12 kohtaamista vuodessa. Mitä enempi näitä kohtaamisia on, niin sitä enempi me myös teemme tämmösiä niihin paketteihin sisältyy myös hallinnollisia tehtäviä, pöytäkirjat ja osakasluettelon ylläpitoa ja niin edelleen.
Nyt sitten käytännössä mitä enempi me pääsemme kohtaamaan asiakkaiden kanssa, niin sitä enempi he ostaa myös muuta konsultointipalveluita ja tämän vuoksi tän niinkun paketoinnin merkitys on meille niinku erittäin tärkee, että me ollaan proaktiivisempi kumppani asiakkaaseen ja päästään niinku syvemmälle porstuaan ja sitten se käskee jo kohta kakkukahville sinne pöydän ääreen.
Daniel Lepistö kysyy, tehdäänkö uutta asiakashankintaa Ruotsissa tällä hetkellä kaikkiin asiakassegmentteihin?
Tällä hetkellä tehdään niinku tähän keski-segmenttiin ja ihan samalla lailla kuin Suomessa. Me saatiin erittäin hyvään vauhtiin se. Ehkä jotain kertoo tästä meidän myynnin onnistumisesta siellä, että tällä hetkellä keskimäärin Ruotsissa myyjä myy 2 kertaa enempi kuin Suomessa. Se kertoo, että kun me ollaan uudessa markkinassa ja sillä on niinku valtavasti sitä potentiaalia, niin meillä on mahdollisuus niinku kiihdyttää tätä orgaanista kasvua. </Foreign language]
[Foreign language] Mikä on TiliJaskan rooli Ruotsin uusasiakasmyynnissä ja miten myytte tällä hetkellä täyttä palvelua? Jos aiotte tuoda Talenom Onlinen vasta syksyllä. [/Foreign language]
Niin tällä hetkellähän me myymme vielä tätä Fortnoxin alustaa, ja nyt kevään aikanahan sitä pilotoi ja toivon mukaan kyllä loppukeväästä päätös päästäis jo myymään uusille asiakkaille tätä Talenom Online alustaa. Se, että miksi asiakas tulee esimerkiksi Suomessa niin, 90% asiakkaista, jotka meille tulee, niin heillä on jo joku digitaalinen ratkaisu. Kyllä se tää niinku palvelu on se keskeinen syy miksi ne meille tulee tässä niin sanotusti keski-segmentissä. Elikkä puhun asiakkaista, jotka vaihtaa EUR 500,000-EUR 10 million vuodessa, ja siinä se kokonaisratkaisu on tärkeintä. Yhtenä osana on totta kai nää meidän helppokäyttöiset ohjelmistot. No nyt sitten tää TiliJaska Ruotsissa Konttoraketti, niin tarkoitushan siellä on, kuten aikaisemmin jo sanoin, että avata se, että asiakkaat pääsee myös siellä kirjautuu sinne sisään ja ottamaan sen alustan käyttöön. Sitten kun ne on ottanu sen käyttöön, niin sitten sitä niinku pyritään lisämyyntiä sen jälkeen sille asiakkaalle tekemään.
Elikkä se on tavallaan niinku uusille aloittaville yrityksille se on tämmönen digitaalinen myyntikanava, johon sitten ehkä avusteellisesti myydään siihen lisää tai se digitaalisesti. Sitten on tämä oma myyntiorganisaatio, joka keskittyy näihin vähän isompiin yrityksiin.
[Foreign language] Sanoitte, että teknologiainvestoinnit tulevat kasvamaan jatkossa maltillisemmin. Onko siis vuoden 2022 taso uusi baseline? Ja tähän siis voisi odottaa pientä kasvua vuonna 2022?
Tää on meidän paras käsitys, että varovaista kasvua. Että semmonen niinku, että me on tunnistettu, että ne ominaisuudet mitä meillä nyt on, niin ne on ne tärkeimmät mitä niissä pitää olla. Toki kun asiakasmassat kasvaa niin se vaatii aina jotain investointeja ja sitten integrointikyvykkyys on, jota haluamme edelleen parantaa ja sitten uudet maat, että niistä se niinku pääosin sitten syntyy. [/Foreign language]
Daniel kysyy vielä viimeisen kysymyksen. Elikkä onko Ruotsin orgaanisen kasvun vaikutus aktivoituihin asiakashankinnojen hankintakuluihin erilainen kuin Suomessa?
[Foreign language] No, Matti, vois tän tää aukaista.
[Foreign language] On erilainen. Elikkä meillä siellä orgaanisen kasvurakenne on toisella tavalla rakentunut ja Ruotsissa huomattavasti pienempi osuus kohdistuu sitten tuonne aktivoituihin. Elikkä Ruotsissa uusiin aktiivisiin asiakashankinnan kulut tulevat pääosin tuloslaskelman kautta.
Eero kysyy. Konttoraketti piti alunperin saada pilotointivaiheeseen syksyllä 2022. Mikä on Konttoraketin tilanne nyt?
Kyllä totta. Tarkoitus oli avata ne sivut silloin jo loppuvuodesta. Olimme jo tosi pitkällä ja tässä oikeastaan mitä tossa tammikuussa kerroimmekin tästä tämän ohjeistuksen yhteydessä tavallaan tästä, että mitä me ollaan opittu tästä TiliJaskasta, niin ne ominaisuudet ja vaatimukset on hyvin samankaltaisia ihan pienimmillä asiakkailla kuin tässä meidän mid-segmentissä. Jos mennään ihan niin kuin 20 vuotta lähes taaksepäin, niin Talenom Online on kehitetty alun pitäen yritykselle, jolla on 30 ostolaskua, 20 myyntilaskua ja nyt uutta mitä tässä TiliJaskassa on, niin on tämä tee se itse -kirjanpito, pankkipalveluominaisuudet. Ja tietenkin tää niin kuin self onboarding. Tää niin kuin tää pääsee itse kirjautumaan sisään. Ja nyt kun tässä on pari vuotta menty tätä TiliJaska-matkaa, niin olemme huomanneet, että nämä samat tarpeet oikeastaan tee se itse -kirjanpito lukuun ottamatta koskevat myös tätä meidän mid-segmenttiä, ja päätimme silloin, että viemme vain yhden alustan tai yhden käyttöliittymän Ruotsiin.
Tarvittaessa s-fontteja ja värejä voidaan, mutta toiminnallisesti se on vain niin kuin yksi. Tämähän tietenkin helpottaa ylläpitoa ja sitten nopeuttaa, että nyt me pystymme viemään niin kuin laajemman palvelun sitten niin kuin kerralla sinne Ruotsiin ja tästä johtuu tämmönen ehkä pieni aikataulumuutos. </Foreign language]
Täällä on semmonen kysymys, että Ruotsista ostettu ostoajan kohdasta puhdistettu liikevaihto on tiedotteiden mukaan ollut noin 12.13 miljoonaa euroa. Nyt Ruotsin liikevaihdoksi ilmoitettiin kuitenkin vain 10.7 miljoonaa euroa. Onko asiakaspoistuma todella ollut näin suurta?
[Foreign language] Ei ole ollut niin suurta. Elikkä nuo ostot han on ajoittunut tuohon pitkin vuotta, jolloin se koko liikevaihto mitä niistä ostoksista ollaan saatu vuositasolla mitattuna ei kohdistu siihen vuoteen 2021. [/Foreign language]
[Foreign language]Lepojärvi kysyy. Onnittelut NPS parannuksesta. Hinnoittelun paketointi hieno juttu. Onko suomalaista pankkitiliä tulossa?[/Foreign language]
Suomalainen pankkitili on vielä prosessissa ja tässähän meillä on viivästystä. Sen piti alun perin tulla jo viime elokuussa ja siinä meillä on ollut haasteita, mutta sen eteen tehdään koko ajan töitä. Me tiedämme, että tää on tässä pienasiakassegmentissä tää on tärkeä asia ja sitä nyt kumppanin kanssa edelleen koitetaan viedä eteenpäin. Sinällään niinku ehkä toinen asia, mikä tähän liittyy on myös tää PSD2. Nää rajapinnat on myös kehittynyt tässä kahden vuoden aikana. Elikkä se, että asiakas saa antamalla valtuudet niin sinne pankkitilit käyttöön sinne meidän alustaan, niin se teknologia on tässä samaan aikaan parantunut. Nää molemmat me halutaan sinällään kyllä jatkossa tarjota.
Eerolta semmonen kysymys, että onko näin, että Talenom saattaa edetä Euroopassa eri strategialla kuin Ruotsissa, jossa pyritään kasvattamaan liikevaihtoa massakriittisen tason yli ja sitten tuomaan omat järjestelmät maahan? Näettekö, että on mahdollista edetä nopeammin esimerkiksi vain TiliJaska plus pankkipalvelut tai muu sellainen softa edellä?
Erittäin hyvä kysymys ja hyvin oivallettu. Kyllähän me nyt Espanjassa tätä juuri halutaan testata, että tää digitalisaatiomatka lähtee liikkeelle asiakkaasta ja ensisijaisesti me pyrimme löytää asiakkaalle sellaisen kevyemmän mahdollisen tuotteen. Sitten seuraavassa aallossa vasta tuomme sinne kenties oman kirjanpitojärjestelmän. Tää on niinku se järjestys ja että jos me nähdään, että se meidän asiakasratkaisu on voittava ja se vetää, niin sitten se on helppo jatkaa investointeja siihen kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoon, että tää on niinku se muutos ehkä aikaisempaan.
[Foreign language] Olisi vielä viimeinen kysymys. Joonas Leppänen kysyy, oliko automaation ja skaalautuvuuden tuomat positiiviset vaikutukset kannattavuuteen toivotulla trendillä edellisiin vuosiin verrattuna?
Kyllä, kyllä oli, ja meillä automaatio eteni paremmin kaikilla sektoreilla. Me mittaamme sitä myyntireskontra, kirjanpito ja palkanlaskenta, ja kaikissa mentiin yli ja palkanlaskennassa sanottaisko, että kymmenkertaisesti meidän odotukset ylitettiin siihen, mikä meidän tavoiteasetanta on ollut 2024 vuoteen asti. Tuota siellä onnistuttiin erinomaisesti ja suuret kiitokset sinne henkilöstölle myös tästä asiasta.
[Foreign language: Joo, kiitos! Enempää kysymyksiä ei ollut tullut.]
Kiitoksia.