Hyvää elokuista ja aurinkoista päivää vaan kaikille ja tervetuloa seuraamaan Talenomin puolivuotiskatsausta niin paikan päällä kuin sitten videon välityksellä. Käyn aluksi H1 pääkohdat läpi ja sen jälkeen strategian etenemistä ja sitten meidän talousjohtaja Matti Eilonen käy sitten vähän konsernin lukuja ja näkymiä tarkemmin sitten. Minun nimeni on Otto-Pekka Huhtala ja toimin talon toimitusjohtajana. Aurinkoinen päivä meillä, mutta aurinkoiset tuloksetkin meillä. Firmalla menee erinomaisesti. Meidän liikevaihto kasvoi 25% ja liikevoitto oli erinomainen 19%. Pidämme ohjeistuksen ennallaan tälle vuodelle ja odotamme EUR 110 million liikevaihtoa ja EUR 15-18 million liikevoittoa. Käyn vähän taustaa läpi. Meillä on ollut aika paljon tapahtumia tuossa kesälomankin aikana, niin vähän hahmotan tätä meidän liiketoimintaympäristöä missä toimimme. Meidän visiomme kuuluu unbeatable accounting and banking services for SMEs. Haluamme siis tarjota asiakkaallemme ylivoimaiset tilitoimisto ja pankkipalvelukokemuksen nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille.
Meidän mielestä tämä tulee tästä kombosta, tästä yhdistelmästä, että me tarjoamme asiakkaille sekä tilitoimistopalvelun, tarvittavan alustan ohjelmiston päivittäisiin rutiineihin sinne yrittäjän arkeen ja sitten tarjoamme erilaisia maksuliike-, kortti-, rahoituspalveluita myös asiakkaille. Euroopassa tämä taloushallinnon digitalisaatio, nyt puhun nimenomaan PK-yritysten, pienten ja mikroyritysten ja alle viiden hengen yritysten tai alle kymmenen hengen yritysten digitalisaatiosta, niin se kehitys on kiihtyvä Euroopassa. Näissä markkinoissa, joissa me toimimme Suomi, Ruotsi, Espanja, niin Suomessa tää on kaikista pitkälle kehittynein. Kiitos siitä oikeastaan kuuluu meidän erittäin kehittyneelle pankki-infrastruktuurille. Olemme jo kaheksankymmentäluvulla yritykset on pystynyt hoitamaan omasta konttoristaan vaikka maksuliikennettä ja myös kotitaloudet jo aloittivat kaheksankymmentäluvulla maksuliikenteen hoitamisen kotoaan ja sitä myötä myös yritykset kakstuhatta luvulla, kun verkkoinfrastruktuuri kehittyi, niin myös erilaiset taloushallintoalustat tuli Suomeen ja ne ovat erittäin kehittyneitä Suomessa. Mikä siellä oikeastaan pisimmälle on mennyt Suomessa verrattuna muihin markkinoihin on nimenomaan maksaminen.
Suomessa taloushallinto-ohjelmasta pystyy maksamaan yksinkertaisesti laskuja, erilaisia maksuja kuin muissa markkinoissa tämä pankkiliikenne ja taloushallinto on vähän niinku eriytetty ja tämä on yks merkittävä asia, joka josta saamme kiittää Suomen infrastruktuuria. Se tarkoittaa sitä, että olemme oppineet aika paljon tämän viimeisen 20 vuoden aikana tästä taloushallintoalan digitalisaatiosta. Olemme olleet sitä etunenässä niin Suomessa viemässä ja nyt sitten muutama vuosi Ruotsissa ja viimeisen vuoden aikana Espanjassa. EU:ssa on monia erilaisia draivereita, jotka ajaa tätä taloushallintoalan digitalisaatiota, muun muassa verkkolaskudirektiivi. Tämmönen ku PSD2 direktiivi. Ne käytännössä ne tarkoittaa siis sitä, että julkinen sektori, kuten se Suomessa teki, niin myös muissa maissa ne vaativat toimittajilta laskuja verkkolaskumuodossa ja silloin se tarkoittaa, että se lasku täytyy lähettää jonkun alustan välityksellä ja sitä ei voi lähettää esimerkiksi Excelillä tai Wordilla, tulostaa PDFksi ja lähettää.
Se ei ole verkkolasku, vaan se pitää olla ihan oikeassa formaatissa ja tämä pakottaa pienet yritykset siirtymään taloushallintoalustojen käyttäjiksi tässä esimerkiksi. Tuossa avasin muutamalla sanalla kokemuksia Suomesta ja tää noin 20 vuoden ajan kokemus Suomen digitalisaation kehityksestä. Olemme oppineet monia asioita täällä ja näemme, että nämä asiat ikään kuin toistuvat nyt uusissa maissa. Todennäköisesti se kehitys tulee olemaan huomattavasti paljon nopeammin niissä, kun se lähtee liikkeelle kunnolla ja haluamme tätä kokemusta olla nyt sitten hyödyntämässä. Meidän strategian niinkun kulmakivet tai draiverit muodostuvat näistä kolmesta punaisesta nuolesta mitä tuossa on. Elikkä meidän vahvuudet perustuu siihen, että me tarjoamme yrittäjille erittäin helpot käyttöliittymät talousrutiinien hoitamiseen, kuten laskuttamiseen tai maksamiseen tai palkanlaskentaan, raporttien lukemiseen ja niin edelleen. Me olemme automatisoineet meidän omaa tekemistämme todella pitkälle, ja tämä automaatio sitten mahdollistaa, että meillä on vapautunut aikaa lisäarvopalveluille.
Me kutsumme näitä huolenpitopalveluiksi meidän asiakkaille, ja mikä edelleen kasvattaa sitten niinku asiakaspysyvyyttä ja pitoa. Tässä lyhyesti meidän strategia ja visio, mihin me olemme menossa, mitä olemme tekemässä. Pohjalaista nuolia lähtee Eurooppaan ja olemme niin sanotusti Euroopan valloitusmatkalla. Mitäs sitten teimme tämän H1:n aikana tän vision toteuttamisen eteen? Tässä on viisi keskeistä askelta. Olemme kasvuyhtiö. Tällä hetkellä meidän kasvusta noin kaksi kolmasosaa tulee yrityskaupoista ja yksi kolmasosa on orgaanista. Meidän orgaaninen kasvu on pääosin meidän uuden asiakashankinnan muodostama. Siellä on lisäksi se, että asiakkuudet kasvavat ja sitten myös pystymme myymään lisäarvopalveluita nykyisille asiakkaille. Eli tämmöistä ristimyyntiä. Käyn kohta pienasiakassegmenttiä lisää, mutta se on semmonen niinku kolmas kasvun tukijalka, jota olemme rakentaneet jo pitemmän aikaa ja siitä kerron kohta lisää, mutta uskomme, että siinä meillä on paljon annettavaa. Espanjassa jatkoimme liiketoimintamme kehittämistä. Itse asiassa vauhditimme meidän strategiamme siellä suhteessa alkuperäiseen suunnitelmiin.
Nimittäin löysimme tämmöisen Nomo-alustan, jolla oli käytännössä samanlainen tulevaisuudenkuva, visio ja strategia siitä, mitä he haluaisivat tehdä. He ovat tämmöinen platformyhtiö, mutta heidän kautta on myös voinut ostaa palvelua. Me olemme voimakkaasti tilitoimistotaustainen palveluyhtiö ja meillä on myös omaa platformia. Totesimme aikamme keskusteltua, että meillä on sama suunta ja pystymme nopeuttamaan merkittävästi oman ohjelmiston käyttöönottoa Espanjassa ostamalla tämän Nomo-alustan ja nyt pystymme sitten yhdessä tästä jatkaa kehittämistä. Meillähän on ajatus kytkeä siihen sitten myöhemmin integroida sitä tähän Talenomin alustaan ja ottaa niistä varsinkin tämän palvelun tuottamisen hyötyjä sitten myöhemmin. Tää varmaan kiinnostaa aika monen monta, niin teknologiset ratkaisut ovat samat siellä Nomossa kuin tässä Talenomin asiakaskäyttöliittymissä ja se helpottaa merkittävästi näihin myöhempää integraatiota ja vähentää ristikkäisiä töitä. Lisäksi ostimme siellä tämmösen A Company -tilitoimiston.
Tää A Company on tehnyt myös jonkun verran alihankintaa, myynyt siis palvelua tälle Nomolle, joka on edelleen myynyt niitä asiakkaille ja näillä myös saimme vahvistettua myös meidän palveluntuottamiskykyä siellä. Kolmantena kohtana olemme jatkaneet edelleen uusien markkinoiden tutkimista. Kuten tuossa totesin, tää meidän aika pitkä kokemus tästä digitalisaatiokehityksestä ja me näemme, että tää alkaa toistua useissa maissa, niin näitä oppeja me nyt yritetään sitten soveltaa mahdollisimman hyvin ja tämän vuoksi mennä sitten uusiin maihin. Kuten näemme esimerkiksi Espanjan osalta, vaikka siellä on edetty meidän mielestä aika ripeästi, niin vuosi kuluu kuitenkin aika nopeasti. Ajatus on, että kun löydetään seuraava markkina, niin sieltäkin sitten voitaisiin ostaa joku niin sanottu sillanpääasema, joku toimisto, ja sen hankkimiseen menee aikaa. Tässä pitää huolella tehdä ja se ottaa aikaa ja sen jälkeen päästään kunnolla vasta sisälle siihen markkinaan tekemisen kautta. Neljäntenä kohtana tää pienasiakasliiketoiminnan skaalaaminen.
Oikeastaan Q2:n loppupuolella aloitimme tämän pienasiakassegmentin vähän aktiivisemmat digimarkkinointitoimenpiteet ja siellä uudistettiin kotisivuja ja sitä asiakkaan niinkuin onboardausta, tätä käyttöönottoa helpotettiin ja nyt meillä jää paremmin jälki, että ketä sivuillamme kävi ja ketä on ne potentiaaliset asiakkaat. Lisäksi aloitimme tällaiset nykyasiakkaat, jotka on kirjautuneet niin heille myös tällaista aktiivista myyntityötä siihen nykyiseen asiakasmassaan ja pyritään nostamaan sitä palvelutasoa. Viidentenä merkittävänä asiana, josta on puhuttu jo pitempään, on tämä omien ohjelmistojen eli järjestelmien käyttöönotto Ruotsissa. Me olemme investoineet sinne aika paljon ja nyt sitten on tapahtumassa tämä käyttöönotto, ja tarkoitus on tehdä se nyt syksyllä. Tämähän koskee noin puolta siitä liikevaihdosta. Sehän on muodostunut A Company, Ruotsin liiketoiminnat meillä valtaosin yrityskauppojen myötä. Tuota, niin kun 2022 vuonna tai sitä aikaisemmin tehdyt yrityskaupat, niin niihin pyritään nyt tulevana syksynä sitten ottaa käyttöön näitä ohjelmistoja.
Se noin puolta sitten tarkoittaa siitä liiketoiminnasta, että tää on hyvä ymmärtää sitten kun peilaa näitä lukuihin ja mahdollisesti sitten seuraavat toimistoja ensi syksynä tai ensi keväänä ja niin edelleen. Siellä ollaan nyt niin sanotusti ratkaisuhetkillä. Mielenkiintoinen syksy siellä tulossa ja luottavaisin mielin mennään kohti syksyä. Tässä vielä kuvaaja meidän liikevaihdon kehitystä alueellisesti ja kuten näkyy, niin muitten maiden merkitys meidän liikevaihdosta on kasvanut tuolta 13:sta 19:een prosenttiyksikköön ja etenkin Ruotsissahan olemme olleet aika aktiivisia yrityskaupparintamalla, ja tämä kehitys varmasti tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. Kiitos minun osaltani. Nyt sitten Matti pääsee kertomaan lisää lukuja. Kiitos.
Tervetuloa minunkin puolestani seuraamaan tiedotustilaisuutta Talenomin ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksista. Liikevaihto jatkoi edelleen vahvaa kasvuaan ja päädyttiin noin EUR 52 miljoonaan. Kasvuprosentit oli suurin piirtein samat ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja toisella kvartaalilla 25%, 26 prosenttia. Kasvusta edelleen noin kaksi kolmasosaa oli yrityskauppavetoista ja yksi kolmasosa sitten orgaanista kasvua. Kaiken kaikkiaan tehtiin 9 yrityskauppaa ja 4 yrityskauppaa sitten tuossa Q2 aikana. Q2 aikana kasvun rakenne hieman vahvistui tuonne orgaanisen kasvun puolelle ja hieman alle puolet oli sitten orgaanista kasvua ja hieman yli puolet oli sitten yrityskauppavetoista kasvua. Orgaanisen kasvun taustalla oli kasvanut asiakasmäärä ja lisäarvopalveluiden hyvä myynti. Koronapandemialla ja tai Ukrainan sodalla ei ollut mitään merkittävää vaikutusta tuohon meidän liikevaihtokehitykseen. Kannattavuus myöskin säilyi erinomaisella tasolla. Liikevoitto kasvoi vertailukaudesta noin 17 prosenttia tasan EUR 10 miljoonaan ja oli noin 19 prosenttia liikevaihdosta.
Suhteellista kannattavuutta painoi edelleen ostettujen liiketoimintojen muita yksiköitä hieman heikompi kannattavuus ja sitten noista yrityskaupoista johtuvat integrointikulut sekä korkeammat poistot sitten, mitkä tulevat meidän kasvaneesta investointikuormasta ja sekä myöskin näistä yrityskaupoista. Täytyy muistaa, että tässä nyt 1.5 vuotta ollaan oikeastaan menty tämmöistä vähän kiihtyneempää yrityskauppavaihetta ja se tulee vaikuttamaan tuohon suhteelliseen kannattavuuteen myöskin sitten jatkossa. Suomessa vanhemmista yrityskauppakohteista olemme sen havainneet, että niitten kannattavuuden nostaminen perusliiketoiminnan tasolle vie noin 3 vuotta. Uskomme, että tämä sama trendi jatkuu näissä muissakin myöhemmin toteutetuissa yrityskaupoissa. Tästä meillä onkin jo dataa olemassa sisäisesti. Maakohtaisia kannattavuuden ja liikevaihdon kehityksiä. Liiketoiminta kehittyi Suomessa varsin vahvasti. Kasvu oli 16% ja liikevaihdon kasvusta noin kaksi kolmasosaa oli orgaanista kasvua ja sitten yksi kolmasosa oli yrityskauppakasvua. Orgaanisen kasvun taustalla oli asiakasmäärän kasvu ja lisäarvopalveluiden myynti.
Maakohtaisissa tunnusluvuissa seuraamme mieluummin käyttökatekehitystä, koska poistot kohdistetaan eri tavalla eri maissa. Ruotsissa esimerkiksi kaikki siellä toteutetut yrityskaupat kohdistuvat Ruotsiin ja Suomessa sitten ohjelmistohankkeet ja niistä aiheutuvat poistot kohdistetaan Suomeen. Joten käyttökate on siinä mielessä relevantimpi mittari, kun tarkastellaan näitä suhteellisia kannattavuustasoja. Käyttökate kehittyi Suomessa varsin vahvasti, ja se oli 40% sekä ensimmäisellä vuosipuoliskolla että toisella kvartaalilla. Nämä Suomen vahvat kassavirrat ja erinomainen kannattavuus mahdollistaa tietenkin meidän kovat investoinnit ja kasvuponnistelut sitten myöskin kansainvälisesti. Automaation kehityksellä oli edelleen myönteinen vaikutus ja sitten yritysostoilla, vaikkakin Suomessa toteutettiin nyt sitten hieman vähemmän yrityskauppoja, niin sillä oli pieni negatiivinen vaikutus tuohon kannattavuuteen. Liiketoiminnan kehittyminen Ruotsissa. Ruotsissa edetään edelleen vahvassa kasvun vaiheessa. 75%, 77% olivat kasvuluvut ja liikevaihdon kasvu syntyi pääosin yrityskaupoista, mutta myöskin uusasiakasmyynnin kehitys oli odotuksia parempaa ja panostuksia sen kiihdyttämiseksi jatkettiin ja tullaan myöskin jatkamaan.
Täytyy muistaa tässä uusasiakasmyynnissä, että elämme siellä voimakasta yrityskauppavaihetta ja samanaikaisesti kun skaalaamme uusasiakasmyyntiä ylöspäin, niin myöskin koko ajan tulee sitten voimakkaasti yrityskauppakohteita sisälle, joten nämä kasvun, orgaanisen kasvun ponnistelut eivät niin helposti Ruotsin luvuista tule sitten läpi tuon voimakkaan yrityskauppatoiminnon vuoksi. Käyttökate kehittyi myöskin Ruotsissa oikeaan suuntaan 14% tuossa ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja Q2:lla sitten suurin piirtein samaa tasoa kuin viime vuonna.
Ruotsissa jatkettiin edelleen valmistautumista tuohon omien ohjelmistojen isoon projektiin, joka on tarkoitus tapahtua syksyllä. Siihen tietenkin, se tietenkin heijastui meidän kannattavuuteen Ruotsissa. Kannattavuutta on muutenkin painanut panostukset myyntiin, jossa Ruotsissa on hieman erilainen rakenne Suomeen verrattuna, että myynnin kustannukset tulevat lähes yksinomaan suoraan tuloslaskelmaan. Myöskin tukitoimintojen pystyttäminen ja johtamisrakenteitten kehittäminen edelleen vaikutti tuohon Ruotsin kannattavuuskehitykseen. Muutoin Ruotsin kannattavuus on suurin piirtein sellaista keskiarvoa toimialalla yleensä Ruotsissa. No muutama sananen vielä liiketoiminnan kehittymisestä Espanjasta. Noin vuosi sitten menimme Espanjan markkinaan ja siellä ollaan sitten tilitoimistoprosesseja ja toimialaa ylipäätänsä analysoitu ja tutkittu. Päädyimmekin siihen, mistä Otto kertoi, että Nomo-niminen alustaliiketoiminta ostetaan sieltä. Se, mikä tässä on merkittävää, niin Nomon hankinta tarjoaa meille pääsyn Espanjan noin 6 miljoonan mikroyrityksen ja itsenäisen ammatinharjoittajan markkinaan, minkä uskomme olevan erittäin merkittävä meidän orgaanisen kasvun kyvykkyyden kannalta.
Myöskin Nomolla on erinomainen kyvykkyys skaalata palveluita ja kasvaa skaalautuvasti tuossa Espanjan markkinassa tuolla hyvällä omalla platformilla. Vahvistimme hieman myöskin niin sanottua perinteistä tilitoimistoliiketoimintaamme ostamalla pienen tilitoimiston Espanjassa. Vielä muutama sana näkymistä ja ohjeistuksista. Ensimmäisen H1:n aikana meidän luvut oli varsin vahvat, mutta H2:n aikana tulee sitten näkyviin myöskin toimialan ja meidän liiketoiminnan kausivaihtelu ja myöskin se, että me tulemme satsaamaan voimakkaasti investointeihin ja kasvuun ja yhtiön kehittämiseen tuossa H2:n aikana erityisesti kansainvälisesti. Ruotsin ohjelmistohanke ja tämä Nomo-kaupan satsaukset. Satsaukset tulevat näkymään siellä luvuissa, joten ohjeistus pidetään ennallaan ja odotamme liikevaihdon olevan noin EUR 100-110 miljoonaa euroa ja liikevoitto EUR 15-18 miljoonaa euroa. Kiitoksia. Voimme jatkaa kysymyksillä. Hyvä. Ei muuta kuin sieltä rohkeasti ensimmäiset.
Juha Kinnunen, Inderes. Ehkä voisitte vähän selkeyttää minulle ja muille tuota Espanjan kasvustrategiaa, kun siinä on nyt vähän niin kuin monta kulmaa. Ohjelmistoja, plattaa. Sitten kuitenkin tarkoitus tehdä palveluina käsittääkseni se suurin osa liikevaihdosta ja sitten tämä kaikki tehdään skaalautuvasti, niin jos tota vähän voisitte avata sitä dynamiikkaa, että miten nämä eri palaset saadaan siellä loksahtelemaan paikalleen ja mikä sen lopputuloksen on tarkoitus olla?
Ehkä lopputulosta parhaiten kuvaa, että pyrimme samantyyppiseen ratkaisuun siellä kuin mikä meillä on Suomessa tämä TiliJaska, tämä pienasiakaskonsepti, ja pyrimme sitä pienasiakaskonseptin saamaan kasaan. Sen Nomo ihan tarjoaa periaatteessa tällä hetkellä ohjelmiston asiakkaalle. Sitten ihan viimeisimpänä he avaisivat maksukortit ja tilit käyttöön ja sitten ne on palvelua tarjonnut myös sen oman alustan kautta ja ne he vaan onnistuneesti pystyneet jakamaan tätä digitaalisesti ja myös tällaisella avusteisella myynnillä. Nyt he tulevat täältä niinku alustatoimittajan näkökulmasta puhtaasti ja me tullaan, meidän vahva kokemus on palvelun tuottamisessa. Kyllä me aika keskusteltiin ja tutkittiin ja on tutkittu sitä markkinaa, niin nähtiin, että meillä on niinku meidän osaamiset täydentää aika hyvin toisiamme ja me pystytään tuomaan tähän yhtälöön niinku nimenomaan tää palvelutuottamisosaaminen ja myös sen automaatiomahdollisuudet.
Siellä on aika helppojakin hedelmiä aluksi poimittavissa, mutta myöhemmin sitten tavoitteena tietenkin integroida tähän meidän järjestelmään ja asiakkaan näkökulmasta nämä kolme asiaa ohjelmisto, palvelu ja pankkipalvelut saman katon alta, niin se on niinku se mitä me haemme. Nyt me vaan sovitaan nää niinku yhteen, että tämä kai se yksinkertaisuudessaan on se. Ennen muuta se on pienyrityksiin kohdistuu ja digitaalinen jakelu on niinku se ensisijainen tapa. Varmasti sitä täydennetään niinku avusteisella myynnillä ja ratkaisumyynnillä sitten myöhemmin. Ehkä muotoilemme vähän palveluja pikkusen isompiin ja koetamme sitä keskiasiakaskokoa vähän kasvattaa siinä mitä heillä tällä hetkellä on. Nää on niinku ensimmäiset analyysit siitä mitä on niinku tai johtopäätökset mitä on tehty.
Jos hieman jatkan tuosta, niin tuleeko teillä olemaan siis pidemmän aikaankin kaksi eri palvelua, mitä te periaatteessa myytte niin kuin Nomo ja Talenom mitä asiakasrajapintaan tarjotaan. Eri tyyliset palvelut, joita integroidaan kyllä taustalla, mutta.
Joo, tästä brändistä ei oo vielä tehty mitään niinku päätöksiä siellä, että tällä hetkellä aluksi jatketaan sillä Nomolla ja sitten aika näyttää missä kohtaa on järkevää yhdistää nämä, mutta varmasti lähdetään sieltä taustalta liikkeelle ja sitten kun on oikea aika niin yhdistellään sitten enempi. Siis niin kun teknologiakehityksen näkökulmasta on niinku heti nähtävissä asioita, joita me voimme auttaa heitä ja yhdistää koskien vaikka näihin pankkipalveluihin liittyen, niin meillä on heti asioita, joita me voimme yhdistää siihen heidän platformiin ja niin edelleen, että ja sitten ne on samalla koodikirjastolla niin sanotusti tehty. Se helpottaa sitä.
Joo. Yks kysymys vielä tosta kannattavuudesta tai loppuvuoden näkymistä. Teillähän nyt oli hyvät luvut, onnittelut niistä. Tuossa näkymien kohdalla kuitenkin vähän indikoitte, että loppuvuonna tulee sitten painetta jälleen kasvuinvestoinneista ja sitten Ruotsin käyttöönotoista ja muista, niin tuleeko se niin kuin olemaan yhä suurempi se vaikutus mikä sieltä tulee? Koska mehän ollaan periaatteessa alkuvuonnakin nähty koko ajan sitä poistojen kasvua ja investointien vaikutusta vaan vai tota onks se samaa kokoluokkaa kuitenkin? Ja jos se kasvaa, niin voisitteko avata miksi?
Ei me varmaan ei sitä lähetä nyt tuon enempää avaamaan mitä meillä on, mutta suullisesti voidaan avata se, että että ok, meillä on erittäin hyvät luvut. Näitähän voi tarkastella sitten myöhemmin, jos on tarvetta ohjeistusta päivittää, mutta tällä hetkellä näyttää, että meidän kannattaa tehdä se niinku mieluummin vähän yliresurssoiden ne asiat, että me saadaan ne varmasti läpi ne strategisesti merkittävät asiat ja varaudutaan ikään kuin hetkellisen niinku kulukuorman kasvuun ihan suoraan Ruotsin käyttöönoton suhteen. Ja sitten Espanja. Se on meille vielä uutta ja tuota se vaatii panostuksia ihan suoraan, että siellä saadaan sitä kasvua jatkettua ja ennen kuin siellä saadaan niinku palveluita yhdistettyä ja vähän keskikauppaa kasvatettua, niin niin se painaa meillä H2:sta ja siksi ei niinku lähetä tässä kohtaa ohjeistusta muuttaa, että muutetaan jos tarve tulee.
Niin joo, on se hyvä, että siellä on mahdollisuuksia sitten painaa lisäkaasua kasvuinvestointeihin.
Nimenomaan, että tää ehkä se viesti, että me ollaan kasvuyhtiö. Meillähän niin kun jos kattoo niinku liiketoiminnan rahavirrat on erittäin vahva, niin kyllähän meidän pitää koittaa keksiä käyttää ne mahdollisimman hyvin tulevaisuutta varten. Ei nyt niinku oteta kaikkia irti missään nimessä, että.
Se onkin hankala ongelma. Minä annan vuoron seuraavalle.
No niin, Lepojärvi. Hygieniakysymys. Näyttäis että rahoituksen saatavuus ei oo mikään ongelma eikä näköjään hintakaan. Onko näin?
Kyllä.
Jes, olitte ottanu vähän jemmaankin rahaa seuraavaa ostosta varten. Hyvähän näin.
Joo, no tuohon voin todeta, että kassa on meillä nyt poikkeuksellisen vahva, koska meillä on nämä yrityskaupat vielä osin toteuttamatta. Meillä on iso Ruotsin kauppa ja tuota niin muita kauppoja siellä sitten niin toki tietenkin siihen ollaan sitten varauduttu, että kun nämä klousataan niin on myöskin millä maksaa.
Jes. Toinen vähän hankalampi Espanjassa on ilmeisesti se, miten määritellään aggressiivinen veroneuvonta, joka on äärimmäisen lokaalia ja luottamusperusteista. Tarkoittaa, että siellä on joka kadunkulmassa jamppa, joka kertoo, että miten se kannattaa tehdä. Häiritseekö se tätä teidän kasvamista siellä?
Ei, sehän on tietyllä tavalla myös mahdollisuus se, että aidosti sille palvelulle on tarvetta. Et että kyllä me nähdään, että tämmöset niin kun tämmösiä alustajahan mielellään otetaan käyttöön, mutta sitten meidän vahvuus on nimenomaan siinä palvelussa ja kyllä me niin kun ehkä tavallaan kuvaavaa on, että siellä Nomo-alustallakin 13 eri verolomaketta on siellä niinku asiakaskäyttöliittymässä ja siinä, että tavallaan sitä lokalisointitarvetta kun ollaan perehdytty niin sitä aika paljon ois kuitenkin ollut ja tavallaan nähtiin, että nyt me saatiin Espanjan tiimi ja ne on tehty nämä tärkeimmät asiat niille pienyrityksille mitkä he tarvitsee ja tuota sen päälle on sitten se palvelu mahdollista rakentaa. Siellä taustallahan käytetään sitten ihan kaupallista tämmöstä kirjanpitojärjestelmää sitten, että tää on niinku me puhutaan tästä alustasta, niin se on nimenomaan asiakaskäyttöliittymä. Sitten on paikallinen kirjanpitojärjestelmä tällä hetkellä ja siinä meillä on mahdollisuuksia sitten myöhemmin viedä omaa sinne.
Siinä kaikki. Kiitos.
Kiitos.
Joo, Daniel Lepistö Danske Bankilta. Mulla ensimmäinen kysymys tosta Nomosta vielä vähän niinku tarkempi. Te puhutte, että aiotte jatkaa noita investointeja tai että Nomo aikoo jatkaa investointeja ja näin poispäin. Onks mitään niinku pystyttekö kvantifioimaan, että minkälaisista euromääristä puhutaan? Puhutaan mahdollisesti vuosittain. Nostaaks tää teidän CapEx-tasoja merkittävästi?
Tää on ehkä pikkusen ennenaikaista arvioida, että se niinku tämä vuosi mennään vielä sillä plänillä mikä on. Kun ensi vuotta budjetoidaan, niin katsotaan siinä, että onko meillä niin, että se vaikuttaako meidän todennäköisesti hieman euromääräiseen kokonaistasoon, mutta paljonko se vaikuttaa siihen, niin sitä on ehkä vähän aikaista vielä arvioida, että siellä on osaamista ja me voidaan ikään kuin vaikka pankkipalveluita kehittää yhdessä paikassa koskien Suomea, Ruotsia ja Espanjaa ja kirjanpitoa yhdessä ja sitten asiakaskäyttöliittymä toisessa. Että näitä jonkun verran synergioita kuitenkin siellä on, että ei suoraan yksi yhteen, mutta jonkun verran kasvattaa.
Okei, no te puhutte että on niinku synergioita tähän TiliJaska. Onks ehkä täs Nomossa nyt jotain sellaista mikä on jo suoraan voitte sanoa, että on ehkä toteutettu jopa paremmin kuin TiliJaskassa? Onks tässä niinku tämmösiä hyötyjä, että saatte hyviä ideoita sieltä tai hyviä toteutuksia sieltä? Vai onks se enemmänkin vaan että yhdistätte sitten yli ajan tän nää palvelut?
Ehkä vähän vaikea verrata. Jos me pannaan ranskalaiset listat, niin että mitä ne sisällöt on, niin molemmista löytyy niinku samat. Ehkä siellä käyttöliittymädesign tai tämmönen on ehkä pitemmälle vedetty ja he ovat vielä enemmän niinku tuoteohjautuvasti sitä kehitelleet ja olleet siinä erittäin hyviä. Ja sitten jotakin muuta osaamista missä se on erittäin vahva on niinku digitaalisen myynnin ja digitaalisen markkinoinnin osaaminen, niin se on erittäin vahva siellä ja uskomme, että sitä me pystytään hyödyntää sitä osaamista myös sitten kotimaassa ja Ruotsissa, että samanaikaisesti kun me saatiin ikään kuin asiakaskunta ja ohjelmisto, niin me saatiin erinomaisia ihmisiä Barcelonaan töihin.
Mites sitten tää kotimaassa tää TiliJaskan niinku markkinoinnin aloittaminen? Onks tää tota tuonut tälle semmosta tulosta mitä te ootte toivonut?
Aina toivois enempi, mutta tuota me tällä hetkellä noin 300 asiakasta tulee kuukaudessa sisään. Että ei vielä merkittävää pomppua ole siinä saatu aikaiseksi. Toisaalta ei olla merkittävää niinkun markkinointipanostuksen kasvatusta tehty, että sitä se ei ole ihan niin yksinkertaista, vaan sitä pitää vähän niinku iteroimalla tehä ja se ei ole niin suoraviivainen kuin ehkä myynnissä se digitaalinen markkinointi ja myynti. Siellä edetään mukavasti.
Ehkä sitten tästä niinku yleisestä tilitoimistomarkkinasta. Että niinku te tuossa sanottekin, että odotatte että markkina kasvaa ja kysyntä säilyy vakaana. Miten te näette Talenomin nyt niinku jos me nyt mennään Suomessa sitten taantumaan ja muuta, miten te näette, että Talenom pärjää tällaisessa tilanteessa?
Joo, tuossa Mattia kuuntelin niin ajattelinkin, että toimialakalvo ois ollut ihan hyvä nyt 20 vuotta taaksepäin ja jos katotte meidän vanhempia esityksiä, sieltä löytyy se ja finanssikriisit ja eurokriisit ja koronakriisit, niin ne ei juuri toimialan kokonaisvolyymiin niinku vaikuta. Joskus näyttää jopa että kiihdyttää, että uskomme, että tää on niin sanottu välttämättömyyshyödyke tai palvelu. Toisaalta niinku euromääräisesti asiakkaalle suhteessa liiketoiminta on todella pieni kustannus, mutta hän tarvitsee sen. Hänen täytyy raportoida asiat sekä itselle että verottajalle kuukausittain. Mitä pahempi kriisi, niin sitä enempi myös tukeudutaan sitten siihen tuttuun kumppaniin, että tilitoimistojen asiakassuhteethan ovat todella pitkiä jopa sukupolvien yli ja se on kyllä kriiseissä meidän vahvuus.
Ehkä on vähän aikaista vielä niin kuin spekuloida, mutta voisiko niin kuin arvioida, että mahdollisesti niin kuin tällainen perus suuri niin voisi jopa pienentyä tällaisessa tilanteessa, kun sitten on vähän niin kuin epävakaita aikoja ja muuta. Vai miten te näette sen?
No näillä ei ole loppuun. Meidän asiakaskunta jakaantuu kaikille toimialoille suunnilleen, että aina joku toimiala pärjää ja toisella menee heikommin. Viime kriisissä ei tullut, kun valtio tuli vastaan niin ei tullut konkursseja. Nyt ehkä saattaa tulla, jos valtio ei tuu vastaan, mutta niinku isossa kuvassa ei ihan älyttömästi, että ei ole merkitystä meille jos syksyllä tulisi lama, niin siitä noin puoli vuotta myöhässä ehkä se niinku näkyy sitten meidän luvuissa. Jos ei ole tällainen niinku koronakriisin tyyppinen totaalstoppi talouteen, vaan tällainen pikkuhiljaa lama hiipii, niin meille se tulee vähän niinku puoli vuotta siitä sitten myöhässä.
Ehkä viimeinen kysymys vielä tosta. Sanoitte, että jatkatte tätä uusien markkinoiden tutkimista, niin kuinkas monta niinku eri markkinaa teillä teille nyt voisi olla samaan aikaan, että tää fokus niinku pysyy kuitenkin kokonaisuudessa? Mites tää Ruotsin tilanne, et siellä on oma maaorganisaatio. Alkaaks tää nyt oleen sellainen, jonka vois niinku olettaa, että se toimii itsekseen ja siihen ei tarvii niin paljon sitten käyttää resursseja ja voisi ottaa sitten jo uusia maita tota agendalle.
Se olisi kiva kun joku toimisi itsekseen, että tuota Ruotsihan on tavallaan siirtymässä vähän samankaltaiseen vaiheeseen kuin Suomen liiketoiminta. Se ottaa sen 3 vuotta, että se ollaan niin kuin saatu ne ohjelmistot käyttöön ja että on samanlaiset johtamismallit ja just yhtä pitkälle kehitetyt palvelut, niin varmasti menee vielä pitempäänkin. Ehkä semmonen 2-3 vuotta niin kuin johtamisen näkökulmasta on vielä siellä aika intensiivistä, mutta jatkuvasti ja Suomen ja Ruotsin, niin pitää olla sormi pulssilla myös niitten osalta ja herkkänä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden suhteen. Että se niin kuin jatkuva, tasainen hyvä kehitystrendi pystytään säilyttämään. Sitten Espanjahan tavallaan tällaisessa niin kuin voimakkaassa kehitysvaiheessa ja sieltä me odotetaan paljon, kun se on 10 kertaa suurempi markkina kuin Suomessa.
Sitten tällä hetkellä meillä on niinku yksi uusi maa niinku todella loopissa ja aika sitten näyttää, että pystymmekö ehkä ton Nomo myötä, että pystymmekö kenties. Siinä on niinku mahdollisuus, että me voisimme yhä enemmän niinku alustaorientoidusti mennä uusiin markkinoihin ja silloin tämä on niinku helpompaa, mutta tällä hetkellä me mennään niinku kokonaisvaltaisella palvelulla ja että siemenperunoita ollaan kylvämässä johonkin uuteen maahan, mutta näitä kolmea nyt kehitetään. Ennen muuta Espanja ehkä tässä lähitulevaisuudessa voimakkaita sitten meidän fokusta vaatii.
Yes, kaikki minulta. Kiitos.
Kiitoksia. Siellä on varmaan. Ole hyvä.
Täällä webcastin alussa yleisökysymyksiä on tullut nelisen kappaletta. Nyt pamahti just viides tuonne, mutta Mauri kysyy. Aloitatte omien ohjelmistojen käyttöönoton Ruotsissa tänä syksynä ja olette raportoineet uusasiakashankinnan vetäneen Ruotsissa odotettuakin paremmin. Miten hoidetaan Ruotsin uusien asiakkaiden siirtymä Talenomin omiin ohjelmistoihin ja aiotaanko uusasiakashankintaa sekä myyntiä yleensäkin kiihdyttää Ruotsissa entisestään, kun omat ohjelmistot ovat siellä käytössä?
Kyllä aiotaan kiihdyttää. Niin kuin Matti kertoi, niin meillä myynti siellä vetää. Vaikka me tällä hetkellä käytetään paikallisen ohjelmiston, niin silti tämmöiselle kokonaisvaltaiselle ratkaisulle, proaktiiviselle palveluratkaisulle, niin sille on kysyntää ja meillä kauppa käy siellä ihan hyvin. Nyt sitten syksyn aikana on tarkoitus aloittaa myös uusille asiakkaille meidän online-myynti niin sanotusti. Se on tavallaan yksi uusi työkalu meidän myyjien salkkuun ja uskomme, että me pystymme tuomaan jotakin uutta myös markkinaan ajatellen sitä asiakkaan päivittäistä rutiineja, muun muassa maksamisen prosessia, ja aiomme niitä helpottaa siellä paikallisesti.
Eero Kokko kysyy, kuinka suuri osa aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnoista on uusiin liiketoimintoihin sekä kasvuun liittyviä investointeja ja kuinka suuri osa on niin sanottuja pakollisia ylläpitoinvestointeja ja kilpailukyvyn ylläpitämistä?
No tuohon voisi vastata, että ei kyllä se ihan merkittävästi tietenkin niitä lisää. Sitten aina kun yrityskaupoista tulee meille ohjelmistoja mukana, niin niitä joudutaan sitten roikottamaan mukana, että kyllä sillä merkittävä vaikutus on.
Eero jatkaa kysymällä, että minkälaiset askelmerkit Nomon skaalaamisesta Eurooppaan ja minkälaisesta aikataulusta puhutaan?
Hyvä kysymys ja sitä tässä pohditaan.
Eero jatkaa kysymällä, että mikä on TiliJaskan rooli yhtiössä Nomo-hankinnan jälkeen.
TiliJaska on käytännössä asiakasliittymäkonsepti Suomessa ja Ruotsin osalta me teimme jo päätökset. Sinne viedään vaan niinku yksi käyttöliittymä ja sanomat yhdistetään ja todennäköisesti tämä kehitys tulee myös tapahtumaan Suomessa. Me olemme saaneet ne niinku merkittävät asiat mitä siellä on niinku selville siitä konseptista ja ne sisällöllisesti on aika lähellä toisiaan ja nyt ne tullaan niinku oikeastaan tämän arkkitehtuuriuudistus, joka meillä on menossa, niin sen myötä eka Ruotsissa yhdistetään ja sitten tullaan myös Suomessa jollakin aikataululla yhdistää, että täysin samat ominaisuudet löytyy sitten niin sanotusta Talenom Onlinesta mitä on TiliJaskassa.
TiliJaskassahan on muutamia asioita enemmän mitä Online:ssa ei ollut ja ne viedään sinne ja nää niinku tulee yhdistyy ja jollain aikataululla ja sitten tämä Nomo niin siitä ei oo vielä tehty päätöksiä, että jatkaako se niinku kuinka kauan sen jatkaa sillä omalla brändillään ja omalla alustalla vai jatkuuko se ikuisesti niin siitä ei pysty vielä ottaa kantaa.
Viimeinen kysymys. Suomi kasvoi Q2:lla orgaanisesti todella vahvasti. Alkaako uusasiakashankinnassa jo näkyä pienasiakassegmentin hedelmiä?
Ei kyllä pääosin se kasvu tuli ihan meidän ratkaisumyynnin kautta. Kyllä meidän myyntijoukkue on onnistunut erinomaisesti ja täällä pienasiakassegmentissä meillä on ollut aika varovaista. Me ollaan niinku koitettu digitaalisesti saada asiakkaita ja vähän tämmöstä avusteista myyntiä, niin se on ollut aika pientä ja nyt sitä on vasta niinku aloiteltu, että se ei vielä juuri näkynyt. Se on niinku mahdollisuus meillä edelleen ja palikat siellä alkaa olla niinku kasassa, että volyymia me lähetään sinne hakemaan. Muita kysymyksiä? Hyvä, kiitoksia kysymyksistä ja kuuntelijoille mielenkiinnosta. Kiitoksia.
Kiitos!