Hyvää huomenta, tervetuloa Talenomin ensimmäiseen liiketoimintakatsaukseen vuodelle 2023. Niin videon päässä kuin sitten täällä paikan päällä. Minun nimeni on Otto-Pekka Huhtala. Toimin Talenomin Toimitusjohtajana, ja tänään minulla on kaverina sitten Talousjohtaja Matti Eilonen. Käyn lyhyesti katsauskautta läpi ja strategiaetenemistä, ja sitten Talousjohtaja ottaa syvempään tarkasteluun meidän taloudellisen kehityksen, ja sitten käy vielä vähän näkymiä läpi lopuksi. Tilaisuuden lopuksi on mahdollista esittää kysymyksiä, ja sitten sen verkon välityksellä ja paikan päällä. Talenomin kasvu jatkui voimakkaana strategian mukaisesti. Mehän annoimme keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet tuossa viime vuonna ja olemme preferoineet jo sitä ennen ja yhä voimakkaammin kasvua, ja se näkyy myös meidän luvuissa. Meidän liikevaihto kasvoi 24%. Se hieman jopa kiihtyi, ja vastaavasti käyttökate laski hieman noin 6%, ja liikevoitto sitten 29% laskussa. Miksi Talenom haluaa juuri nyt painaa kaasua?
Käyn kohta tarkemmin läpi, tässä tilitoimisto tai taloushallintomarkkinassa on voimakas rakennemuutos, digitalisaation ajama rakennemuutos menossa ja tää tapahtuu nyt vain niinku kerran. Tässä me halutaan olla mukana. Tää digitalisaation kiihdyttämä muutos tarjoaa Talenomin kaltaiselle edelläkävijälle mahdollisuuden kasvaa sekä orgaanisesti että epäorgaanisesti. Me ollaan päätetty hyödyntää tää mahdollisuus täysimääräsesti niillä kyvykkyyksillä mitä meillä on. Näihin lukuihin Matti käy kohta tarkemmin, mutta huomionarvoista on se, että tässä ensimmäisellä kvartaalilla niin tämmösten yrityskaupoista johtuvien kertaerien vaikutus oli noin EUR 0.5 million heikentävästi. Sitten. Tässä näkyy myös Espanjassa hankittu alustaliiketoiminta, joka on tuota tappiollista noin EUR 0.5 million ensimmäisen kvartaalin aikana, jotka sitten näihin vertailulukuihin vaikuttaa. Tuota ehkä myös syytä todeta, että kustannusinflaatio on ollut aika korkea ja me ollaan tehty hintoihin päivityksiä asiakashintoihin ja ne hinnat saatiin voimaan vasta niinku jakson lopussa. Tästä Espanjan alustasta vielä pari sanaa.
Elikkä sehän mahdollistaa siellä paikan päällä, että meillä on nyt alusta, jota me voidaan tarjota asiakkaille käyttöön ja helpottaa heidän arkea. Siihen kun me yhdistetään tää meidän tilitoimistopalvelu, niin se muodostaa voittavan konseptin siellä maassa. Tää alusta mikä hankittiin niin se oli kohdentunut puhtaasti tämmöisiin erittäin pieniin ääksinyrittäjä yrityksiin. Ja nyt me ollaan aloitettu muutos siinä, että tätä alustaa on alettu myymään nyt hieman isommille asiakkaille, jolloinka se vuosittainen liikevaihto per asiakas kasvaa merkittävästi ja tuota on sitten tervettä bisnestä jatkossa. Mä vielä muutaman sanan tähän toimintaympäristöön, että miks just nyt meidän kannattaa kasvaa, niin esimerkiksi tää verkkolaskudirektiivi. Näissä esimerkiksi Espanja on toimintamaa, jossa on päätetty viime vuonna päätettiin, että 2024 vuonna ja 2026 vuonna verkkolaskun käyttämisestä tulee pakollinen ja se tarkoittaa sitä, että yritysten täytyy valita alusta, jolla he voivat lähettää ja vastaanottaa verkkolaskuja.
Meidän käsityksen mukaan tämä alustojen valintamarkkina on nyt niinku aukeamassa ja kiihtymässä. Meidän oma kokemus Suomesta noin 15 vuoden takaa on se, että kun näitä aletaan vaatia näitä verkkolaskuja, niin siitä tulee luonnollista kysyntää. Asiakkaat haluaa ratkaisua ja se helpottaa sitten meidän niinku myyntiä ja orgaanista kasvua. Sitten toinen tämmöinen asia, jota olemme hyödyntäneet on tämä Payment Services Directive 2 ja tää mahdollistaa taloushallintoalustaan reaaliaikaisen pankkitiliotenäkymän ja myös maksamisen tekemisen reaaliajassa. Yhtä reaaliajassa kuin pankin mobiiliapplikaatio, niin yhtä reaaliajassa se toimii sitten Talenomin alustan kautta. Tää mahdollistaa sitten asiakkaan elämän helpottamista, mutta samanaikaisesti myös sitten automatisoi meidän sisäisiä prosesseja. Sitten ehkä tämmöinen niinku compliance vaatimukset ja regulaatiovaatimukset on niinku olleet kasvussa ja tää tällä on sellainen vaikutus sitten tilitoimistoihin ylipäätänsä, että pitäis olla osaamista vastata näihin tarpeisiin.
Yleensä se tarkoittaa, että sitä osaamista ja resursseja on tarpeeksi, niin se yksikön koon täytyy kasvaa ja tää kiihdyttää sitten konsolidaatiota entisestään. Sitten muutama sana strategian etenemisestä. Talenomin visiohan on tarjota ylivoimaiset tilitoimisto ja pankkipalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille. Tää Talenomin sinisen meren strategia pohjautuu siihen, että meillä on oma teknologia. Ohjelmisto, joka tarjotaan asiakkaiden käyttöön asiakkaan rutiinielämän helpottamiseksi. Meillä on oma kirjanpitojärjestelmä, jolla me pystytään automatisoimaan sitä meidän tekemistä ja tämän myötä tämä vapauttaa aikaa sitten huolenpitopalveluun huolehtimiseen siitä asiakkaasta.
Nyt jos ajatellaan ja laitetaan vähän kontekstiin näitä asioita, niin jos mä lähden Suomesta liikkeelle, niin Suomessa me ollaan enempi tai vähempi tuossa aktiivisessa myynnissä tämmösessä vaihtomarkkinassa suurimmalla osalla asiakkaista on joku taloushallintoalusta käytössä ja meidät tunnetaan siitä, että meillä on erittäin helppokäyttöinen tää alusta, mutta pelkästään sillä me ei voiteta asiakkuuksia, vaan siihen tarvitaan se, että meillä on todistetusti kaikista pisimmälle automatisoitu meidän tekemisen prosessit, joka näkyy meidän Suomen erinomaisena kannattavuutena. Pelkästään se on kannattavaa meille myös sitä aikaa, mitä sieltä on vapautunu niin on käytetty sitten asiakkaaseen asiakastapaamisiin ja se näkyy siinä, että meidän uudet asiakkaat, jotka meille tulee, niin lähes 1/3 valitsee laajemman kuukausittaisen palvelupaketin uusista asiakkaista ja syy tulla meille on se, että he saavat proaktiivista palvelua. He saavat apua siihen päätöksentekoon ja siihen yrittämiseen.
Reilu 20 vuotta sitten itse alalle tulleena silloin Taloushallintoliitto teki tutkimuksia ja asiakkaan keskeisin viesti oli, että mitä he haluavat tilitoimistolta, niin tämä oli, että ettei tulisi tehtyä hölmöyksiä ja joku kertos minulle miten minulla menee. Sitten tää teknologia on tullut siihen niinku myöhemmin kaveriksi ja markkinahinnalla aidosti tän palvelun tuottaminen on erittäin haastavaa isossa mittakaavassa ja se vaatii tän sisäisen tehokkuuden ensin ennen kuin tähän päästään. Nyt kolmatta kuukautta peräkkäin sitten Suomessa niin ylitimme uusi asiakashankinnassa meidän omat tavoitteet ja se pohjautuu nyt tähän niinku kolmanteen vahvuuteemme huolenpitopalveluun. Sitten jos otetaan vähän muita maita, niin Ruotsi tulee jonkun verran perässä. Siellä on sitten tää niinku helpot rutiinit automaatioaskeleet menossa ja sitten Espanjasta jo muutama sana siitä markkinasta kerron. Siellä aletaan nyt ottamaan näitä digitaalisia ensimmäisiä askelia, että se tulee sen vielä sitten Suomea perässä, että tää on niinku karkeasti tilanne tällä hetkellä.
Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Kerroinkin niistä hieman on se, että liikevaihto kasvaa vuosittain yli 30%, käyttökate vuosittain yli 15%. Meillä on kasvava euromääräinen liikevoitto ja kasvava osakekohtainen osinko. Tää on se mitä me tavoitellaan ja tämän mukaan sitten töitä on tehty. Tässä on lyhyt kuva siitä, että miten Talenomin tarina on mennyt. Tässä on kolme vaihetta. On ensinnäkin tämä 2000-luvun alkuvuosi, jolloin me rakennettiin tää digitaalinen tilitoimisto ja digitaalinen alusta. Sitten seuraava vaihe oli kun me otettiin käyttöön se täysmääräisesti Suomessa ja saatiin läpimurto. Sitten nyt on tää kolmas vaihe menossa, että me tätä hyväksi havaittua konseptia sitten pyritään uusissa maissa ottamaan käyttöön. Tässä pylväänä näkyy liikevaihto, miten yrityksessä on kehittynyt ja suhteellinen liikevoitto, miten se on kehittynyt.
Täällä näkyy tämän Talenomin alustan ottaminen käyttöön sekä asiakkaille että tässä toisessa vaiheessa myös tämän sisäisten järjestelmien käyttöönotto, niin nää yhdessä on meidän suhteellisen kannattavuuden noin kolminkertaistanut. Tätä me ollaan nyt sitten viemässä uusiin maihin ja aiotaan toistaa tämä temppu muissa maissa. Talenomin kansainvälistyminen etenee suunnitellusti. Mehän on aktiivisesti haettu uusia markkinoita. Tällä hetkellä toiminta Suomi, Ruotsi, Espanja ja Italia ja tuota myös tarkastellaan muita maita jatkuvasti. Tällä hetkellä painopiste näissä ja tää näkyy nyt meillä sitten liikevaihdon jakautumisena, että 1/4 tulee ulkomailta ja 3/4 kotimaista tällä hetkellä. Sitten mitäs me tehtiin strategian eteen ensimmäisen kvartaalin aikana, niin meille on nää neljä painoaluetta valittu tälle vuodelle ja ensimmäinen on tää digitaalinen myynnin kiihdyttäminen, niin me saatiin yhdenmukaistettua meidän brändi ja nettisivut ja tällä on ollut sellainen vaikutus jo tähän digitaaliseen jakeluun, että me onnistuttiin yksinkertaistamaan tätä ostamisen polkua.
Tää nyt näkyy kun se Talenom brändin alla Talenom Talenom One tuotteita on myyty, niin se näkyy laadukkaampana liidinä ja tuloksekkaampana myyntinä. Näillä Talenom ja Talenom One tuotteilla nyt sitten korvattiin Tiliaskan palvelut. Tiliaskan palvelu pidetään vielä yllä niin kauan, että asiakkaat saadaan siirrettyä tänne toiselle puolelle. Toinen erittäin tärkeä asia on tää pankkipalveluitten jakelu ja ensimmäiset asiakkaat on saanut tilinsä. Muun muassa itse käytän tätä Talenom-tiliä onnellisesti omassa sijoitusyhtiössä ja rahaa sinne näkyy tulevan ja rahaa sieltä saa maksettua. Nyt sitten halutaan kun puhutaan rahaliikenteestä, niin halutaan nyt mennä askel kerrallaan vaiheittain ja varmistaa, että kaikki toimii niinku pitääkin ja sitten päästään avaamaan vaiheittain sitä sitten näille jonossa olleille asiakkaille ja sitten nykyisille ja jossakin vaiheessa sitten uusi myynti. Tää on erittäin tärkeä askel tämä tilien käyttö.
Me ollaan nähty tuossa pienasiakassegmentissä Tiliaskassa aikanaan kun sinne lanseerattiin tilit ja kortit. Sillä oli selkeä imu siihen tuotteeseen. Ne tilit ja kortit ei täyttäny vaatimuksia mitä me asetettiin sille. Nyt me pystytään tarjoamaan tän Fellow Pankin yhteistyön kautta, niin pystytään tarjoamaan suomalaiset IBANit ja myös viitenumerot siellä liikkuu, jotka oli keskeisimpiä syitä, että edellisen kanssa ei päästy eteenpäin. Tältä osin meidän visio alkaa nyt täyttyä. Ylivoimaiset tilitoimiston pankkipalvelut. Nyt me pystytään alkaa niitä myymään meidän asiakkaalle ja skaalaamaan tätä sitten eteenpäin. Järjestelmien käyttöönotto Ruotsissa on niinku kolmas ja varmastikin niin kun suurin näistä asioista. Olen tuossa boldannutkin vähän sitä, että nyt pohjautuen Suomen kokemuksiin, niin Talenom prosessien ja omien ohjelmistojen käyttöönotolla, niin se rutiineihin käytetty työaika voidaan painaa alle neljännekseen. Tällä tarkoitetaan, että kirjanpitäjän työajasta noin 70% menee näihin rutiineihin. Voi mennä vähän enemmänkin.
Tästä me pystytään noin se osuus työajasta painamaan noin neljännekseen. Tähän meillä on nyt niinku faktaa ja näyttöä ja me ollaan päästy sen verran eteenpäin, että meillä on niinku kertynyt myös historiadataa ja ollaan päästy vertaamaan ja miten meidän tekeminen käyttäytyy tällä hetkellä suhteessa edellisiin vuosiin. Mitäs muuta siellä on tehty? Tällä hetkellä on keskitytty toiminnallisuuksien hiomiseen lähinnä asiakaskäyttöliittymässä, että sinne verkkolaskut nyt tulee sisään ja sitten pystytään maksamaan niitä maksuja ja sitten laskuja lähettämään. Nämä halutaan varmistaa, että tosiasiassahan meillä on aikaa näitten isossa kuvassa näitten käyttöönotolle niinku laajasti toimistoja niin sitten syyskuusta alkaen. Nyt on kovin sesonki menossa ja kaikilla on kädet tupaten täynnä asiakastöitä. Tän suhteen Matti avaa vähän lukujen näkökulmasta mitä se voisi joskus näyttää. Neljäs teema mikä meillä on, niin tää yritysostokohteiden kannattavuuden nopea parantaminen.
Meidän on tarkoitus lyhentää sitä takaisinmaksuaikaa ja me saatiin yhtenäistettyä tää meidän integraatiomalli näihin yritysostokohteisiin ja nyt sitä sitten implementoidaan maittain. Tässä minun osuus lyhyesti ja päästän ääneen Matti, ole hyvä.
Kiitos! Tervetuloa myöskin minun puolestani. Minun nimi on Matti Eilonen ja toimin Talenomin talousjohtajana. Aloitetaan konsernin liikevaihdosta. Meillä oli erittäin mukavaa vahvaa kasvua 24% EUR 25 miljoonasta EUR 31 miljoonaan päästiin kasvamaan. Kasvu perustu useisiin yritysostoihin ulkomailla, Ruotsissa ja Espanjassa sekä vahvaan orgaaniseen kasvuun kotimaassa. Orgaanisen kasvun osuus oli mukava 40% kasvusta tuli orgaanisesti ja 60% oli sitten yrityskauppavetoista. Liikevaihdon taso tuossa kvartaalilla hieman jäi omista tavoitteistamme johtuen siitä, että volyymipohjainen ja konsultatiivinen laskutuksen taso ei ollut ihan samalla kasvutasolla mitä meidän muu liiketoiminnan kasvu oli. Myöskin Ruotsin heikko kruunun kurssi vertailtuna tuonne vertailukauteen vaikutti tuohon kasvuprosenttiin. Kannattavuudesta. Kannattavuus käyttökatteella mitattuna oli EUR 8.4 miljoonaa ja viime vuonna vastaavaan aikaan oli EUR 8.9 miljoonaa. Käyttökateprosentti oli edelleen erinomaisella tasolla tuossa 27% tuntumassa. Liikevoitto oli sitten EUR 3.5 miljoonaa ja edellisenä vuonna EUR 4.9 miljoonaa.
Suhteellinen kannattavuus liikevoitolla mitattuna päätyi 11%. Suunnitellusti kannattavuutta painoi panostukset kasvuun ja myöskin palkkainflaatio oli meillä jo tiedossa ja sen heijastuminen tuohon suhteelliseen kannattavuuteen näkyikin noissa luvuissa sekä yrityskaupoista johtuvat integraatio ja muut kulut painoivat tuota suhteellista kannattavuutta. Tämän lisäksi kannattavuuteen heijastui voimakkaasti, niin kuin Otto tuossa alussa jo kertoi. Myöskin Espanjassa hankittu järjestelmäalusta, jonka käyttökatetta heikentävä vaikutus tuossa tarkastelujaksolla oli EUR 0.5 million luokkaa. Lisäksi sitten yrityskauppojen lisäkauppahintoihin ja myöskin muihin kuluihin liittyviä kertaluontoisten erien osuus oli EUR 0.5 million, kun verrataan sitä vertailukauteen. Yhteensä tuo satsaus tuohon alustaan ja nämä kertaerät olivat noin EUR 1 million luokkaa ja jos ne otettaisiin huomioon, niin käyttökate olisi edelleen parantunut noin EUR 0.5 million verran. Tämä perusbisnes meillä pohjalla edelleen on erittäin hyvin kannattavaa. Liiketoiminnan kehitys Suomessa oli varsin vakaata ja vahvaa.
11.5% kasvua. Liikevaihdon kasvu syntyi onnistuneella uusasiakashankinnalla ja sitä tukevalla kuukausilaskutteisten palvelupakettien myynnillä. Suomessa liikevaihdon kasvua hieman jarrutti tämä volyymipohjainen ja konsultatiivisen laskutuksen taso, joka ei ihan yltänyt sille samalle tasolle kuin meillä muu kasvu oli. Suomen kannattavuus on edelleen huippuluokkaa. EUR 8.3 miljoonaa tulee käyttökatetta Suomesta. Suhteellinen kannattavuus 35% luokkaa. Edellisenä vuonna se oli 40% tuntumassa. Tässä ensimmäisellä kvartaalilla meillä selkeästi näkyy, että tätä suhteellista kannattavuutta heikensi voimakkaasti nousseet kustannukset ja nämä kustannukset sitten siirrettiin asiakashintoihin vasta tuossa tarkastelukauden lopussa. Uskomme, että Suomen kannattavuus palaa tässä tulevan vuoden aikana sitten samoille kannattavuuslukemille, mitä edellisillä kvartaaleilla on ollut. Kun tämä asia on saatu niin sanotusti korjattua. Liiketoiminnan kehityksestä Ruotsissa. Ruotsin kasvu noin 70%, EUR 6.7 miljoonaa ensimmäisellä kvartaalilla. Siellä Ruotsissa liikevaihdon kasvu syntyi pääosin yritysostoista.
Tuohon kasvuprosenttiin hieman heijastuu Ruotsin heikko kruunun kurssi, joka vähäsen heikentää tuota kasvuprosenttia. Käyttökate Ruotsissa oli EUR 800,000, edellisenä vuonna EUR 500,000 elikkä hieman euromääräistä kasvua siellä ja suhteellinen kannattavuus käyttökatteella mitattuna tuossa 12% luokassa. Ruotsissa edelleen tätä kannattavuutta painaa tämä organisaation vahvistaminen ja kiihtyvä integraatiotyö sekä oman ohjelmiston käyttöönotto. Tulevan vuoden aikana emme odota mitään isoja harppauksia Ruotsissa nimenomaan tuon kannattavuuden osalta, vaan panostamme, suuntamme panostuksemme tähän ohjelmiston käyttöönottoon, joka sitten hieman pidemmällä aikavälillä tuottaa meille kannattavuuden parannuksen. Tässä seuraavalla kalvolla onkin sitten hieman kuvaa siitä, miten automaation myötä Ruotsin käyttökateen odotetaan nousevan Suomen tasolle. Menneinä kvartaaleina aika tyypillisesti toimialalle Ruotsin käyttökate on pyörinyt tuolla 10% molemmin puolin, kun taas Suomessa se on ollut tuossa vajaassa 40%. Tämä vahva ohjelmisto-osaamisemme on mahdollistanut tämän. Hyvin tehokkaat ja pitkälle automatisoidut prosessit, kirjanpidon prosessit Suomessa. Tämä on se yksittäinen merkittävin selittävä tekijä tässä kannattavuustasossa.
Niin kuin Otto tuolla jo kertoikin, Suomen kokemuksiin pohjaten, meillä on näyttöä siitä, että nämä rutiiniprosessit pystytään sitä työaikaa tiputtamaan noin neljännekseen siitä tämänhetkisestä tilanteesta. Tämä puolestaan avaa hyvän mahdollisuuden merkittävästi paremmalle kannattavuudelle ja myöskin sitten asiakassuhteita lujittamaan, kun tarjotaan lisäarvopalveluita asiakkaille myöskin Ruotsissa. Pidämme vuoden 2023 ohjeistuksen ennallaan. Odotamme liikevaihdon edelleen olevan EUR 120 million-EUR 130 million välissä. Myöskin odotamme, että euromääräinen käyttökate ja euromääräinen liikevoitto jatkaa kasvuaan. Kiitoksia. On kysymysten vuoro.
Hyvä. Kiitoksia. Olkaapa hyvä.
Daniel Lepistö Danskelta. Mä otan ehkä tuohon kasvuun ensimmäinen kysymys, että tässä oli aika iso positiivinen muutos mun mielestä tässä Q1:llä ja etenkin tuon orgaanisen kasvun osalta siihen, mitä me nähtiin Q4:llä, kun katsoo Suomen ja sitten myös tuon Groupin lukuja. Hinnankorotuksethan tulee vasta nyt sitten Q2:sta eteenpäin voimaan. Mikä niinku oli isommat positiiviset triggerit tähän niinku tämmöiseen hyvään muutokseen mitä nähtiin jo nyt?
Suomessa hyvä uusi asiakas, myynnin kehitys on tietenkin heijastunut siihen ja sitten näitten kuukausivelotteisten palvelupakettien myynti, niin se on vaikuttanut positiivisesti tuohon orgaaniseen kasvuun Suomessa.
Tää tämmönen niinku yleinen talouden hidastuminen, onko teillä näkynyt siinä, että asiakkaat ois niinku ollu varovaisempia tämmösten niinku upselling-pakettien ottamisen kanssa?
No joo, tuohon oikeastaan, että joo, että meillähän on niinku viime syksynä tavallaan pystytty tekemään sitä lisämyyntiä nykyisille asiakkaille. Elikkä näitä jatkuvavelotteisia kuukausittaisia palvelupaketteja on onnistuttu myymään viime syksyllä, joka on sitten kumuloituu liikevaihoksi tuossa Q ykkösenä. Asiakkaat haluaa. Se on vähän näin, että mennään lujasti ylöspäin tai alaspäin, niin aina halutaan vähän sparria. Tää on oikeasti iso juttu. Tätä ei voi liikaa korostaa, mutta tämän tuottaminen laajassa mittakaavassa on erittäin haastava ja se vaatii todella korkean automaation, että me pystytään niinku oikeasti markkinahinnalla tuottaan kuukausittaista laajaa palvelupakettia. Näistä jos haluaa tutustua tarkemmin, niin on nettisivulla erittelyjä sitten.
nää hinnankorotukset, että tosiaan nyt Q2:sta eteenpäin näissä pitäis olla tai nämä pitäis näkyä niinku liikevaihdossa, niin odotatteks te millä aikajänteellä näitten niinku ehkä täyttä realisoitumista? Niinku puhutaanko Q2:n aikana vai meneekö kesän yli vai?
Kyllä se täysimääräinen vaikutus, pitäis tulla nyt tässä Q kakkosen aikana sitten, että silloin se tulee niinku sisään ja viimeistään täysimääräisenä on sitten H kakkosella.
tuosta ehkä tosta Nomo EUR half a million tappiosta täällä Q1. Minkälaista, onks tää tämmönen niinku sopiva run rate tälle alustalle loppuvuodelle vai teettekö te tehostamistoimia tai muita toimia siellä nyt sitten?
Joo, ehkä vähän avaan tätä alustaa, että meillä on kokemusta tästä pienasiakassegmentistä oma. Meillä on tämä Nomo. Meille on tarjottu useita alustoja ja näihin liittyy semmonen ongelma, että asiakashankinnan kustannus on EUR 500-600 ja vuosittain saahaan laskutusta EUR 200-300 ja asiakaskierto on 30%, niin se ei ole koskaan kannattava se bisnes. Nyt me ollaan käännetty sillä lailla sitä, että me pikkusen isommille asiakkaille suunnataan, jolloinka se asiakashankintakustannus on suunnilleen sama, ehkä pikkusen korkeampi, mutta se vuosittainen liikevaihto nousee yli EUR 1,000. EUR 1,000-1,500, jolloinka siitä alkaa tulla niinku järkevää liiketoimintaa meille. Mitä isommaksi asiakaskoko kasvaa, sitä pitempiä yleensä asiakassuhteet on ja tuota sitä niinku kestävämpää se liiketoiminta pitkällä aikavälillä on. Nyt niin kun tullaan tähän aika lailla meidän strategian ytimeen, että tää alusta itsessään me ei nähdä sille niinku, että se ois kovin kannattavaa.
Se tarvii sen palvelun. Sitten kun siihen yhdistetään se pankki, niin sitten se kokonaisuudessa tuo riittävän ison vuosittaisen palvelupaketin, että sitä pystytään hankkiin niitä asiakkaita, että siitä jää myös sitten viivan alle jotakin. Tämä muutos on nyt niinku aloitettu jo siellä Nomossa, mutta tän vuoden aikana se varmasti saahaan niinkun, niinku käännettyä kokonaan läpi, että nyt meillä on, jos käytte kattoo meidän nettisivuja, niin meillä on siellä Talenom-brändillä nyt ne meidän tuotteet ja sitten se Nomon alusta on vaihdettu Talenom-brändin mukaiseksi. Tämmösiä kaikkia asioita tehty ja nyt sitten tätä uusi asiakashankintaa nimenomaan haetaan niinku isompaa asiakasta, pikkusen isompaa. Ei mitään niinku pörssiyhtiötä, mutta sieltä ihan yhen hengen yrityksestä niin vähän suurempi.
Jes ja viimeinen kysymys multa. Mites tota churn ja sitten nää niinku pienten ja keskisuurien yhtiöiden konkurssit alkuvuonna? Mistä ollaan paljon lehdistöä luettu. Onko näkynyt teillä kuinka paljon?
Kyllä niinku tilastoissa meillä näkyy, et lopettamiset ja konkurssit on selkeästi noussu siellä muutaman pykälän ylöspäin silloin kun puhutaan asiakkaitten pois lähdöstä. Ei se niinku liikevaihtolukuihin vielä merkittävästi meillä ole vaikuttanut. Toki seurataan koko ajan tuota tilannetta. Nyt on uutisoitu, että 30% konkurssit on lisääntynyt. Jos tuo sama trendi nyt jatkuu läpi vuoden, niin se on meille EUR muutaman 100,000 merkkaa niinku tämän vuoden liikevaihdossa. Semmosta roolia se siinä näyttelee.
Jes kiitos! Emil Immonen Carnegielta. Jos mä jatkan tosta vähän niin teidän asiakkaista, niin teillä on kuitenkin hyvä näkyvyys, et mikä heidän taloudellinen tilanne on, niin onks teillä näkemystä siitä, että miten teidän asiakkaiden tavallaan talous tulee kehittymään nyt vaikka tämän vuoden aikana?
Joo, jos seuraa Talouden barometriä, niin se antaa varmaan parhaan niinku tilanteen siitä, että vielähän me ollaan niinku kasvussa. Kun tiedämme vähän niinku inflaatiotason, niin siitä kasvusta poistettaessa inflaatiotason tosiasiassa on vähempi aterioita tarjottu vähempi palveluja tarjottu vähempi tavaraa toimitettu vähempi rakennettu. Vaikka liikevaihdot vielä kasvaa. Sitten niin kun meidän näkemystä tilitoimistoalalle lamaa tulee puoli vuotta myöhässä. Nyt jos me ollaan pikkusessa lamassa, niin tää pitäis meillä niinku näkyä ens syksynä jos tää jatkuu tämmösenä. Sitten tähän niinku näkymään vaikuttaa aikalailla se, että tää meidän asiakaskunta toimii pääasiassa kotimaassa. Mikä on kotimaan ostovoiman niinku tilanne. Nyt jos tää inflaatiokehitys tästä vähän niinku rauhoittuu ja samaan aikaan useilla aloilla on työvoimapulaa. Se tarkoittaa, että ihmiset on töissä.
Heillä tosiasiassa on rahaa millä mitä he voivat kuluttaa ja meidän yritykset on asiakasyritykset on riippuvaisia tästä kehityksestä aika paljon, että Suomen BKT on varmaan niinku yks tärkeimpiä mittareita isossa kuvassa, koska meidän asiakaskunta hajaantuu tosi paljon kaikille toimialoille.
Mennään tohon orgaaniseen kasvuun, Suomessa se on tosi vahvaa. Voitteks te yhtään valottaa, että miten se on vaikka Ruotsissa, et pääosin joo yrityskauppojen kautta, mutta näkyykö siellä yhtään nää panostukset myyntiin?
No samalla tasolla mennään oikeastaan Ruotsissa kun aikaisemminkin. Ei, ei oo saatu siellä semmosta orgaanista kasvupiikkiä, mitä ehkä ajateltiin aikaiseksi. Tuota siellä tällä hetkellä nämä meidän panostukset näihin järjestelmien käyttöönottoon ja muuhun vie aika paljon energiaa ja ja nyt niin kun meidän pitää saada se Talenomin malli siellä täysin toimiin ja uusasiakashankinta siihen putkeen kuntoon ennen kuin sitten kiihdytetään lisää. Tässä niinku mittakaavassa sen niinku koko Ruotsin mittakaavassa sen se orgaanisen kasvun osuus on ollut koko ajan aika pientä.
Puhutaan ihan tämmösestä single digit prosenttikasvusta.
Mm.
Miten on sit kun teette näitä yritysostoja, niin mikä on sekä työntekijöiden pysyvyys näiden kautta että asiakkaiden pysyvyys? Onks tästä jotain numeroa valottaa?
No ehkä sen verran, että tuota kun yrityskauppa tehdään ja kun muutoksia aloitetaan, niin sekä henkilöstöä että asiakkaitahan ja aina jonkun verran vaihtuu. Se me on tiedetty ja näitä on tehty tässä koko ajan. Silloin kun tehdään muutoksen, ne on pikkaisen korkeammat sekä henkilöstövaihtuvuus että sitten tuota asiakasvaihtuvuus. Sen vuoksi näitten muutosten, että muutoksia lähtee liikkeelle, että niitä kannattaa ylipäänsä tehdä, niin niitten edut pitää olla merkittäviä. Siksi tää niinku tää softahanke on, jota me nyt viedään läpi. Ei mitään niinku muutoksia aikaisempiin historioihin ole.
Okei, kiitos. Matti tää ehkä sulle vähän tarkempi kysymys? Paljonko teillä oli aktivoitua nyt sopimus näitä menoja ja sitten ohjelmistojen kehitykseen liittyviä menoja?
En nyt muista näitä lukuja tuota niin niin suoraan, mut samalla tasolla oltiin suurin piirtein mitä viime vuonna. Ohjelmistokehityksen investoinnit on aika maltillisesti hieman kasvanut viime vuoteen verrattuna ja sitten tota niin niin asiakasaktivoinnit on hieman tippunu viime vuojen tasoon nähden ja se johtuu nyt enempi siitä, että et kustannuksia vaan sinne puolelle. Meillä rakenteet on muuttuneet sillä tavalla, että et sitä suoraan kohdistettavaa kustannusta, jota IFRS:n mukaan tulee aktivoida sitten niin ei ole syntynyt niin paljoa, mutta se ei johdu siitä, etteikö sitä myyntiä ois samalla lailla syntynyt. Nämä ei välttämättä kulje käsi kädessä, vaan siellä on rakenteita hieman muutettu sitten niin, että sitä suoraan kohdistettavaa kustannusta ei synny niin paljon.
Tuohon ehkä voisin tuohon ohjelmistoinvestointeihin. Me ollaan monta vuotta puhuttu, että meidän niin kun 2019 tuplattiin meidän ohjelmistoinvestointitaso ja se on nyt niinku kumuloitunut poistoiksi, niin nyt ollaan just siinä taitekohdassa, että nyt meidän niinku poistot kasvaa samaa vauhtia suunnilleen kuin liikevaihto. Tästä kun mennään eteenpäin niin tää lähtee kääntyy toisinpäin, että liikevaihto kasvaa sitten nopeammin kuin ohjelmistopoistotaso. Tää on niinku hyvä myös, että poistotkin voi joskus skaalata.
Hyvä. Kiitos paljon vastauksista. Mulla ois vielä yks kysymys. Voisko vähän kertoo enemmän tosta Fellow-pankkitoiminnasta, et miten se nyt on niinku lähteny? Miten asiakkaat on ottanu sen vastaan, jotka on sitä ollu testikäytössä?
No testiasiakkaita ne on aika paljon niinku lähipiiristä ja sisältä ne testiasiakkaat jotka sitä käyttää, niin ei voi semmosta puolueetonta arviota tohon sanoa muuta ku että onhan se mahtava, että. Käytännössä miten se siis toimii, että kirjaudun Talenom Onlineen. Jos avaat Talenom-tili, painan siitä, niin sitten avautuu tämä kaikille tuntema asiakkaan tuntemisprosessi. rahanpesulain prosessin mukaiset lomakkeet. Sitten hyväksyn sen. Siinä on kaksinkertaiset tunnistautumiset. Siitä 24 tuntia niin mä näen sillä, että mulla on se tili auki. Sen jälkeen mä voin siirtää sinne rahaa ja tehdä sieltä tilisiirtoja ja kytkee sitten vaikka oletusmaksutiliksi päälle. Silleen se niinku käytännössä toimii. Onhan se makia. Se on se käyttöliittymä. Kyllä sä siitä näet sillä sekunnilla kun sen rahan sieltä siirrät, että nyt se lähti tai nyt sinne tuli rahaa. Tällä hetkellä kaikki ratkaisut toimii sillä lailla, että aamulla nähdään, että mitä on eilen tapahtunut.
Eilisen päivän tiliote aamulla noudetaan järjestelmään ja se on se aamusaldo nähtävissä. Yks tärkeä yksityiskohta, että 70% me ollaan tutkittu asiakaskuntaa, niin meidän yritysasiakkaista käy verkkopankissa joka viikko. Miksi ne siellä käy, niin ne haluaa keskellä päivää tietää paljonko heillä on rahaa. Se arjen kassanhallinta vaatii tavallaan sen ihan reaaliaikaisen näkymän ja nyt me pystytään se tarjoamaan Talenom-tilin kautta.
Kiitos paljon vastauksista.
No niin morjesta.
Terve.
Näyttäis että vähän näin välivuosi niinku myyntikärjellä ajatellen, että tota Ruotsissa ei oikein voi myydä uuden systeemin hyötyjä, koska sitä ei siellä vielä ole tänä vuonna. Vähän näyttäis, ettei siellä kyllä niitä pankkitilejä ja korttejakaan kyllä tänä vuonna ole. Onko ensi vuonna?
Toivon mukaan, että kyllä meillä itse asiassa niinku neuvotteluja käydään sekä Ruotsissa että Espanjassa. Mennään askel kerrallaan. Juuri näin kuin sanoit, niin mä voisin tuohon oikeastaan lisätä semmoisen, että meillähän on tavallaan niinku kaikki kulut, kaikki investoinnit on niinku sisässä ja me ollaan monen asian osalta, että ne tuotot on just tulossa. Että tää on tavallaan niinku voisiko sanoa, että huonoin mahdollinen tilanne lukujen valossa ja ne investoinnit ja satsaukset sekä organisaatioon ja muihin on tehty ja ne tuotot tulee sitten myöhemmin. Nyt onneksi päästään niinku liveen niin sanotusti monessa asiassa. Sillä lailla niin kun tarkka vuosi ja totta kai koko ajan pitää myös kulurakennetta kattoa ja kulukuria pitää, että tuota pysyy tämä järkevä tasapaino.
Jes. Ja jotain muuta. Tota onks teillä vaikeuksia rekrytoida? Kuuluu sieltä täältä, et Helsinkiin niin kirjanpitäjää ei tule ja palkata jotain ihan muuta, niin tuota teillä on ilmeisesti mahdollisuus kattoa tuohon Pohjois-Suomeen tai mikä Keski-Suomen onkaan niin tota.
Kyllä.
Helpompi siellä varmaan saada porukkaa myös ohjelmistokehitykseen.
Kyllä. Siis on ollut vaan haasteita ja tuota niinku saa henkilöstöä ja me ollaan aktiivisesti kun ollaan puhuttu palkkainflaatiosta, niin me ollaan myös nostettu meidän palkkatasoa meidän henkilöstölle, jotta me saadaan parempia hakemuksia sisään ja saahaan tuota ihmisiä töihin. Muistaakseni maaliskuussa 580 hakemusta Suomessa, että kyllä meillä Talenom on todella haluttu työpaikka, mutta me myös halutaan valikoida sieltä meille ne parhaat. Meille sitten ihmiset tulee pääsääntösesti Talenomin näitten niinku training-ohjelmien kautta ja aloittaa sitten myynti, reskontra, palkanlaskenta, kirjanpito ja sitten sisäisesti sieltä etenee ihmisiä sitten eri yksiköihin ja niin edelleen. Aika vähän semmosia suoria, että haetaan 10 vuotta kokenut KLT-kirjanpitäjä tuohon positioon, niin ne ei kovin hyvin tuota tulosta, että me luotetaan tähän omaan niin sanotusti rekrytointikoulutusfunneliin.
Italiassa niin tota ainakin mitä mä oon seurannut muutamaa paikallista studiota tota ne ainakin sanovat, että kyllä se verkkolasku nyt tulee ja pitää asiakkaiden ottaa käyttöön niin tota auttaako se nyt yhtään kun ei siellä nyt näköjään hirveästi tapahtumia ole Italiassa?
Me tämä vuosi niinku ollaan ajateltu niin kyllä me niin kun Italiassa halutaan nyt tutustua siihen markkinaan ja opiskella sitä. Siellähän verkkolaskutus niinku sanot, niin se vaan niinku pitää ottaa käyttöön. Jos siellä on käteismyyntiä, niin sulla pitää olla maksupääte aina ja siitä on suora viiva verottajalle, et se on itse asiassa paljon pitemmällä niinku tämmösessä pakottavassa ohjauksessa kuin esimerkiksi Suomi verkkolaskutuksen osalta. Tuota. Sitten kun mennään sinne tilitoimiston sisälle sinne studioon, että miten he tekevät töitä, niin siellä on ihan valtava se potentiaali sitten tavallaan niinku sisäisen tehokkuuden kautta. Nyt tavallaan se myös luo tästä kysyntää markkinoilla vähän erilaisille ratkaisuille. Sitten se sisäisen tehokkuuden mahdollisuudet on todella isot siellä. Niin kuin sanottu, niin Italia varmaan tämä vuosi tutkiskellaan.
Ehkä joku yrityskauppa tehdään siellä. Halutaan tavallaan varmistaa ne asiat, että ne on paikallaan. Sitten siellä varmaan niinku yrityskauppamarkkinasta johtuen pyritään voimakkaammin menemään niinku heti alusta pitäen omalla tuotteella ja orgaanisella kasvulla, että siellä näyttää, että yrityskauppojen tekeminen ei tule olemaan niin helppoa kuin muissa. Yrityskauppaputki. Viimeinen kysymys, niin tota onks funneli hyvännäköinen? Rupeeko sieltä nyt puskemaan? Aika paljonhan noita lopulta alkuvuonna sitten tehtiin ja se vähän jakautui Ruotsiin ja Espanjaan. Eiköhän sieltä niitä tuu lisääkin vai mitä?
Kyllä meillä on koko ajan vahvistunu se funneli nimenomaan niinku Ruotsin ja Espanjan osalta, että toki se aina tie jonkinmoista aaltoliikettä on. Ei niitä pystytä suoraan ennustaan, et mihin on, mutta kyllä meillä on niinku yrityskauppafunnelit vahvistuneet. Toivon mukaan saahaan sitten myöskin klousattua. Kyllä se yleensä heijastuu siihen klousausprosenttiinkin sitten vahvat funneli.
Kiitos.
Juha Kinnunen Inderesiltä kyselee joukon kysymyksiä etäyhteyden välityksellä. Kerroitte, että Q1 liikevaihto oli hieman tavoittelemaanne alhaisempi. Millainen poikkeama oli?
Haluaako Matti kommentoida?
No ei nyt mistään suurista puhuta, sanotaan, että oltas odotettu, että tää konsultatiivinen ja volyymipohjanen laskutus siellä niin ois noussut sil likemmäksi sitä totuttua tasoa. sanotaan, että kuitenkin ihan 1%:sta puhutaan, että muutaman prosentin olisimme odottaneet korkeampaa liikevaihtoa.
Hinnankorotukset eivät ehtineet vielä kauheasti vaikuttaa, joten orgaaninen kasvu Suomessa oli vahvaa. Pystyttekö avaamaan tarkemmin, et oliks tässä kyse uusasiakashankinnasta vai lisämyynnistä vanhoille?
Tähän osittain jo vastattiin, elikkä onnistunu lisämyynti vanhoille syksynä, joka kumuloituu liikevaihtoon ja sitten myös tota uusasiakashankinta on käyny hyvin.
Mitä palveluita erityisesti nyt ostetaan?
Ne on Talenomin kuukausittaiset laajemmat palvelut. Aikaisemmin kun myimme 2 vuotta sitten asiakkaalle palveluita, niin se sisälsi 3 kohtaamista asiakkaan kanssa se kuukausipalvelu, niin nyt nämä uudet paketit niin sisältää 6, 9 tai 12 kohtaamista asiakkaan kanssa siis vuoden aikana ja lisäksi näitten kohtaamisten lisäksi sinne sisältyy myös erilaisia hallinnollisia töitä siihen kiinteeseen hintaan ja budjetointia ja ennustamista. Mitä laajemman paketin ja mitä tiheemmin tavataan, niin sitä enempi myös näitä niinku ennen kertavelotteisia nyt ne on siirtynyt niinku kiinteän palvelun piiriin. Tää on se syy myös miks meille tullaan, että oikeesti nämä asiakkaat, jotka ostaa niinku muun kun peruspalveluitta plussaa tai muuta, niin niitten tuota NPS on huomattavasti korkeampi ja ne on erittäin tyytyväisiä siihen saamaansa palveluun.
Onko Ruotsissa ja Espanjassa tehty oleellisia hinnankorotuksia? Minkälainen hinnoittelustrategia siellä on?
Haluaako Matti avata tota?
Ruotsissa on tehty huomattavasti maltillisemmat hinnankorotukset, et siellä ei oo pystytty samalla tavalla tätä kustannustason nousua siirtämään hintoihin mitä Suomessa ollaan pystytty tekemään. Siellä on huomattavasti maltillisemmat nämä. Koko ajan tehdään tietenkin töitä sen mukaan, päästäs myöski sopimusten perusteella näitä tekemään, et pystytään paremmin hintoja seuraamaan tai siis kustannusten tason nousua seuraamaan. Espanjassa on myöskin aika maltilliset hinnankorotukset, et huomattavasti Suomea alhaisemmat.
Nomo-alusta teki sen EUR 0.5 million tappioo, niin pystyttekö arvioimaan millaisen tappion alusta tekee koko vuonna 2023?
Tuo on varmaan vaikea sanoa puhtaasti, että mikä sen tulee olemaan se tappio koko vuoden aikana, koska se myös mahdollistaa sitten uusasiakashankinnassa tiettyjä asioita, että ei ole ihan niin mustavalkoinen asia, mutta tämän vuoden aikana tavallaan ajatus on kyllä, että sen alustaliiketoiminnan, sen vanhan liiketoiminnan tuottama tappio saadaan lopetettua, että se on niin kuin se varmaan olennaisin viesti. Sitten tuota siellähän perus liiketoiminta, tilitoimistoliiketoiminta on kannattavaa ja nämä ostetut kohteet on mennyt hyvin. Tuota Espanjassa sitten ehkä huomioitava myös vielä lisäksi, että sitähän painaa todella niin kuin raskas organisaatio suhteessa siihen niin kuin koko liiketoiminta, että me ollaan tosi etupainotteisesti haluttu rekrytoida sinne muun muassa oma talouspäällikkö, HR-päällikköä ja tuotteeseen vastuuihmisiä ja niin edelleen. Nämä on niin kuin sisässä koko ajan. Nyt kun liikevaihtoa tulee, niin tämä porukka ei kasva, vaan liikevaihto sitten kasvaa ja siitä tulee kelvollinen tämän vuoden aikana.
Yrityskauppoihin ja muihin kuluihin liittyvien kertaluontoisten erien heikentävä vaikutus oli EUR 0.5 miljoonaa euroa suhteessa vertailukauteen jo käyttökatetasolla. Kuinka suuri osa tästä on oikeasti kertaluontoista? Yritysostoja on tarkoitus jatkaa, jolloin osa kuluista on ainakin tullut jäädäkseen.
Näihin ei ole laskettu mukaan esimerkiksi yrityskauppoihin laskettuja lakipalveluita tai mahdollisia feetejä siellä sitten kumppaneille tai muita, että, et nää on suurelta osin nämä on näistä yrityskauppojen lisäkauppasummista, jotka ei ole osunut siihen meidän ennusteeseen. Viime vuonna se oli toiseen suuntaan. Sieltä tuli plussamerkkistä kirjausta ja tänä vuonna sitten negatiivista kirjausta, niin nää on muodostunut suurimmaksi osaksi näistä. Sitten tämmösiä mitä äsken kuvasin, niin niitä ei ole sisällytetty näihin kertaeriin.
Ruotsin kannattavuutta painaa edelleen oman ohjelmiston käyttöönotto. Millä, milloin tämä vaikutus kääntyy positiiviseksi? Jatkokysymyksenä vielä milloin maaorganisaatio on riittävän vahva, ettei enää tule uusia lisäkuluja?
Varmaan pitäis sanoa, että aika näyttää. Aika näyttää, että tuota niin niin jos me kokemusperusteisesti sanotaan niin siitä hetkestä kun se on otettu täysmääräsesti käyttöön se ohjelmisto, niin siitä noin kolme vuotta on Suomessa se kokemus, että se yksikkö pääsee sille tasolle missä ydinliiketoiminta on ollut. Nythän tässä on niinku tätä aikaa pyritään lyhentämään ja tuota viime syksynä asiakkaita, joita sinne otettiin, niin ne oli niitä pieniä yrityksiä ja sinne saatiin niinku määrääkin ihan hyvin. Niillä tehtiin lähinnä sitä kirjanpitoa. Voisiko sanoa, että kirjanpitolaatiminen verottajan rajapinta saatiin kuntoon. Asiakaskäyttöliittymisen ensimmäiset myyntilaskut saatiin lähetettyä ja niin edelleen. Nyt sitten sitä asiakaskäyttöliittymäpuolta on sitten tarkoitus hioa loppuun. Et sitten se asiakas ja tuotantopuoli molemmat on varmasti kunnossa tän kevään ja kesän aikana, että voidaan sitten syyskuussa lähteä laajamittaisemmin ottaa käyttöön.
Nyt sitten se on niinku tasapainotta, että kuinka laajasti me pystytään se ottaan käyttöön, että se pystytään hallitusti johtamaan ja miten se vaiheistetaan. Tuota sitten siitä pitäis laskee niinku se kolme vuotta, mutta uskon kyllä sen niinku vaikuttavan jo ehkä hieman 2024 ja sitten 2025 vuonna pitäis ruveta tulee lukuja sitten vähän enempi ulos. 2026 on varmaan sitten niinku tolla laskukaavalla niinku se, jolloin pitäis olla niinku noiden ostettujen, joissa se käyttöönotto tehdään, niin niitten toimistojen osalta saavutettu se taso. Nythän tämmöistähän meillä ei ole aikaisemmin tässä mittakaavassa ollut.
Nytkö me saadaan Ruotsissa ja ne ruotsalaiset tekemään se asia siellä omassa ympäristössään, niin sittenhän meille kertyy niinku erinomaista osaamista juuri tähän asiaan, niin sitä pyritään sitten juoksuttamaan varmasti sitten jatkossa niinku pitkin vuotta, että on tehotiimi, joka sitten menee toimistoon ja laittaa asiat kuntoon ja tukee sen ajan kun tarvii ja sitten seuraava. Tätä me ollaan niinkun Suomessa tästä on harjoituksia ja tähän liittyy myös se nopeutettu integraatio pläni mitä on nyt niinku hiottu ja meillä on kokemukset että miten se pitäis tehdä ja nyt se pitää vaan saada se toimiin Ruotsissa että kolme vuotta ja koitetaan lyhentää.
Ohjeistus ennallaan. Q1:llä sekä käyttökate että liikevoitto laskivat euromääräisesti merkittävästi vertailukaudesta. Missä odotatte merkittävimpiä tulosparannuksia loppuvuonna?
Matti vois aukaista vähän.
Suomen osalta odotetaan merkittävää parannusta, Suomi kuitenkin kärsi tuossa ensimmäisellä kvartaalilla tästä kustannustason noususta ja hintojen siirtojen yhdistelmästä, niin Suomessa odotetaan merkittävää parannusta. Myöskin Espanjassa pyritään ratkaisevaan käänteeseen tuon Nomon kannattavuuden osalta ja myöskin sitten muiden prosessien prosessitehokkuuksien osalta. Ruotsissa ei odoteta semmosta merkittävääkään, että siihen kannattavuuteen johtuen tästä ohjelmistohankkeesta.
Jees, tää oli varmaan vielä jatkokysymyksenä, että Suomessa hinnankorotukset auttaa varmasti tähän, mutta entä Ruotsi? Perinteisesti uudet yritysostot ei juuri liikevoittoa tuota hankintavuonna.
kyllä ne tuottavat, mutta tietenkin se suhteellinen kannattavuus niissä on heikompi. Ruotsissa tietenkin niinku aikaisemmin jo sanoin, niin ei ole pystytty tätä hintaelementtiä hyödyntämään samalla tavalla mitä Suomessa on pystytään hyödyntämään.
Jes, kiitos! Ei muita kysymyksiä etäyhteyden välityksellä.
Hyvä, kiitoksia aktiiviselle yleisölle ja kiitoksia linjalla olijoille ja ei muuta kuin hyvää päivänjatkoa. Kiitos, näkemiin!