tullaan seuraamaan Talenomin puolivuotiskatsausta 2023. Minä olen Otto-Pekka Huhtala, Talenomin Toimitusjohtaja. Minulla on täällä kaverina Talousjohtaja Matti Eilonen.
Terve vaan!
Kiitoksia ja tervetuloa seuraamaan lähetystä! Lähdetään sillä liikkeelle, että minä aloitan. Kerron vähän katsauskaudesta lyhyesti ja strategian etenemisestä ja sitten Matti jatkaa talouden kehityksestä ja kertoo vähän meidän tarkennetusta näkymästä ja ohjeistuksesta. Talenomin kasvu jatkui vahvana ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tämä kasvustrategia yhdessä haastavan suhdanteen kanssa heikensi meidän suhteellista kannattavuutta ylipäänsänsä. Meidän liikevaihto kasvoi 22% ollen noin EUR 64 million ja käyttökate laski five percentage points ollen EUR 17 million. Liikevoitto EUR 7 million ja siinä laskua 29%. Tämä liikevaihdon kasvu jatkui vahvana strategian mukaisesti, jääden kuitenkin tavoitellusta tasosta, heikko suhdanne yhdessä kasvupanostusten kanssa painoi tätä kannattavuutta sitten liikaa. Tähänhän me emme ole tyytyväisiä ja sen vuoksi me olemme aloittaneet merkittävät kannattavuuden parantamistoimet tässä keväällä. On ehkä hyvä huomioida, että tilitoimistoalalle lama tulee noin half a year myöhässä ja me ennakoimme voimakkaampaa kasvua ja resursointipäätökset on tehty loka-marraskuussa.
Nyt kun näemme, että toteuma ei ole ollut niin korkea kuin olemme olleet, niin me olemme pysäyttäneet käytännössä rekrytoinnit kevään aikana. Nyt kun edelleen meillä kuitenkin lisääntyy, niin se kasvava liikevaihto sitten korjaa tämän kannattavuuden aika nopeastikin oikealle uralle. Palataan näihin kannattavuuden parantamistoimenpiteisiin sitten Matin osiossa myöhemmin. Hyvä huomioida, mitä tapahtuu Euroopan tilitoimistomarkkinassa. Nostan tästä yhden asian ja tärkein näistä meidän toimintaympäristöön vaikuttava seikka on tämä verkkolaskudirektiivi, joka on nyt täytäntöönpanovaiheessa monessa Euroopan maassa. Esimerkiksi Espanjassa 24 ja 26 vaiheittaen yrityskokoluokkien mukaan, niin yritysten täytyy pystyä lähettämään verkkolaskuja. Se käytännössä tarkoittaa sitä, että yritysten täytyy valita joku ohjelmisto, jolla he lähettävät ja vastaanottavat verkkolaskuja, jotta he voivat siellä toimia. Tästä on pakottavaa lainsäädäntöä muun muassa Espanjassa säädetty, ja tämä on yksi suurimmista toimintaamme vaikuttamista trendeistä, jossa haluamme olla kiinni ja sen vuoksi haluamme voimakkaasti kasvaa Euroopassa.
Tähän meidän niinkun, tähän momentumimme ja niin kun kasvuambitio myös aika paljon pohjautuu. Olemme nähneet vastaavan kehityksen Suomessa, miten digitalisaatio on tilitoimistoalalla edennyt ja esimerkiksi 2009 laman yhteydessä kaupungit, valtio vaati yrityksiltä verkkolaskuja ja se lisäsi alusohjelmistojen kysyntää ja sillä oli selvä vaikutus silloin meidän niinkun orgaaniseen kasvuun and uskomme tämän saman tapahtuvan nyt myös muissa maissa verkkolaskudirektiivin käyttöönoton myötä. Sitten tilitoimistoalasta. Tässä on Suomen Tilastokeskuksen tilitoimistoalan liikevaihdon kehitys, ja kuten kuvasta näemme, niin tilitoimistoala on erittäin defensiivinen ja se on tällä 20 vuoden tarkastelujaksolla noin 5% vuosittain kasvanut, ja siellä on erilaisia talouden heikkoja suhdanteita ollut aiemminkin. Mikä on huomionarvoista, niin näistä ollaan palauduttu sitten hyvinkin nopeasti ja tämä on hyvä pitää nyt mielessä. Tällä hetkellä suhdanteessa me elämme. Meidän omaan dataan pohjautuen olemme nähneet liiketoiminnan hiipumisia asiakaskunnassamme ja sillä on ollut myös vaikutusta meidän omaan liiketoimintaamme.
Matti avaa näitä sitten enemmän. Talenom visio on tarjota ylivoimaiset tilitoimisto- ja pankkipalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille saman katon alta. Tässä saavutimme nyt virstanpylvään, kun aloitimme Talenom Tili jakelemisen Suomessa. Tämä Talenom strategia pohjautuu sitten tällaiseen sinisen meren strategia. Elikkä me tarjoamme yhtiönä saman katon alta sekä ohjelmisto- että tilitoimistoalan osaaminen, joka mahdollistaa sitten sen, että olemme pystyneet erittäin helppokäyttöiset rutiinit ja työkalut luomaan meidän asiakkaillemme, joka säästää asiakkaan aikaa. Olemme pystyneet tarkastelemaan meidän omia prosesseja ja automatisoimaan meidän omaa tekemistä, mikä on vapauttanut sitten aikaa asiakkaan huolenpitoon. Näillä kolmella kilpailukykytekijällä me sitten olemme pärjänneet ja menneet eteenpäin. Lyhyesti toistan meidän taloudelliset keskipitkän aikavälin tavoitteet pohjautuen tähän markkinamurrokseen, joka tilitoimistoalalla on menossa, niin haluamme kasvaa yli 30% vuositasolla ja tavoittelemme käyttökate vuosittaista kasvua yli 15%, kasvavaa euromääräistä liikevoitto ja kasvavaa osakekohtaista osinkoa. Lyhyesti tästä Talenom toimivasta strategiasta. 2000-2015 aikavälillä Talenom digitalisoi Suomessa oman toimintansa.
Käytännössä loi asiakaskäyttöliittymät, oman kirjanpitojärjestelmän ja 2016-20 näkyy nämä hyödyt, kun se täysimääräisesti saatiin Suomessa käyttöön, meidän kannattavuus pomppasi noin yli kolmenkertaisesti tuossa 2016-20 aikajänteellä, ja nyt me olemme tätä samaa temppua toistamassa sitten uusissa markkinoissa ja tällä hetkellä meillä on ohjelmiston käyttöönotto menossa sitten Ruotsissa. Talenomin kansainvälistyminen etenee suunnitellusti. Meidän liikevaihdosta tällä hetkellä 27% tulee ulkomailta ja 73% Suomesta. Suomessa meidän markkinaosuus on noin 7% ja muissa maissa me olemme vielä pieni tekijä ja siellä on kasvumahdollisuuksia huomattavasti paljon enemmän sitten. Strategian etenemisestä muutama asia. Ensimmäinen tämän digitaalisen myynnin kiihdyttäminen. Mehän tosiaan alkuvuodesta yhtenäistimme brändin kaikissa toimintamaissa, saatiin uudet nettisivut kaikkiin maihin ja muutimme meidän tuotteistuksen ostettavammaksi. Sitten me olemme tätä digitaalisen polkua yksinkertaistettu ja esimerkiksi tällä hetkellä, niin Talenom-ohjelmistotuotteet ovat ostettavissa digitaalisesti itsepalveluna Suomessa ja myöhemmin tulee sitten Ruotsissa sama esille.
Toinen asia on pankkipalveluiden jakelu ja saimme Talenom-tilit jakeluun Suomessa kesällä ja uskomme tämän tuovan merkittävää säästöä ja helppoutta asiakkaiden pankkiasiointiin. Mehän veloitamme 9 EUR kuukaudessa tästä tilistä ja siinä ei ole transaktioveloituksia, kun esimerkiksi hyvin pieni pöytälaatikkoyhtiö tällä hetkellä, kun siinä on tilitoimistokytkennät mukana, niin saattaa 30-40 EUR olla pankkiveloitus kuukaudessa. Tuomme siis merkittävää säästöä meidän pienille asiakkaille ja uskomme tämän ennen muuta auttavan meitä sitten uusasiakashankinnassa. Tästä meillä on aikaisempaa kokemusta ja olemme tehneet kyselyjä ja asiakkaat haluaisivat pankkipalvelut, tilit ja kortit saman katon alta tilitoimistopalveluitten kanssa. Kolmantena merkittävä asia on tää järjestelmien käyttöönotto Ruotsissa. Kevään aikana me olemme hioneet siellä viimeisiä ominaisuuksia ja laajentaneet asiakaskuntaa yhä isompiin asiakkaisiin sitä käyttöönottoa, jotta olemme päässeet kaikkia ominaisuuksia testaamaan. Nyt on tarkoitus sitten syyskuussa, kun Ruotsissa töihin lomilta, niin sitten toimisto kerrallaan vaiheittain aletaan sitten tätä järjestelmää käyttöönottoa laajentamaan.
Tämä tulee kyllä kestämään varmasti pitkään, mutta menemme hallitusti siinä vaihe kerrallaan, jotta saamme niistä myös sitten taloudelliset hyödyt mahdollisimman pian. Sitten ehkä hyvä todeta, että Ruotsin projekti on myös opettanut meille paljon oman alustan käyttöönotosta uusissa maissa ja samalla kun olemme vieneet tämän ohjelmiston Ruotsiin, niin olemme muuttaneet meidän järjestelmän arkkitehtuuria skaalautuvammaksi, jolloinka se seuraavaan maahan, esimerkiksi tämän oman ohjelmiston vienti ja käyttöönotto tulee olemaan huomattavasti paljon helpompaa. Miksi me tätä järjestelmää niin voimakkaasti olemme Ruotsiin viemässä? Pohjautuen Suomen kokemuksiin, niin tämä Talenom prosessi ja alustan käyttöönotto mahdollistaa tämän rutiinityöajan tiputtamisen jopa neljännekseen nykyisestä. Käytännössä Suomen ja Ruotsin kannattavuusero hyvin pitkälti tulee tästä ohjelmistosta, joka on noin 25-30 prosenttiyksikköä käyttökatteella mitattuna. Oman ohjelmiston käyttöönoton myötä uskomme meidän kannattavuuden paranevan merkittävästi sitten Ruotsissa lähivuosina. Sitten siirrytään talousosioon ja annan kapulan Matille. Ole hyvä!
Tervetuloa seuraamaan tulosjulkistusta myös minun puolestani. Lähdetään talousluvuilla liikkeelle. Konsernin liikevaihto ensimmäisenä. Kasvua kertyi siis 22% ja toisella kvartaalilla sitten 20%. Kaiken kaikkiaan liikevaihto päätyi noin EUR 64 million ja pikkuisen hidastui tuo meidän voimakas kasvu tuossa toisella kvartaalilla. Tuttuun tapaan kasvurakenne pysyi aika lailla samanlaisena. Noin one-third oli orgaanista kasvua ja sitten loput oli yritysostovetoista kasvua Ruotsissa ja Espanjassa pääosin. Suomen orgaanisen kasvun taustalla oli asiakasmäärien ja lisäarvopalveluiden myynnin kasvu Suomessa. Heikko Ruotsin kruunu ja talouden hiipuminen. Tällä oli sitten negatiivinen vaikutus meidän kasvuun. Muun muassa volyymiperusteinen laskutus pieneni asiakkaiden liiketoimintojen supistuessa ja näimmekin sitten normaalia enempi lopettamisia ja jopa konkursseja. Olemme tätä asiaa arvioineet yhtiön sisällä ja todenneet, että näiden kahden kruunun ja talouden hiipumisen heijastevaikutukset ovat vaikuttaneet meidän liikevaihtoon noin 4%.
Ruotsin kruunun heikkeneminen ja myöskin nämä talouden hiipumisen heijastevaikutukset on syventynyt tuossa toisella kvartaalilla, ja se yhtiön sisällä huomattiinkin myöskin ja tutkittiin tietenkin tämä toinenkin kvartaali, ja 6% on sitten ollut siellä tämä negatiivinen vaikutus liikevaihtoon, joka on sitten heijastunut hieman hitaampana kasvuna tuolla toisella kvartaalilla. Konsernin kannattavuudesta. Käyttökate suhteellisella tasolla edelleen erinomainen, 27%, päätyi noin vähän reippaan EUR 12 miljoonaan. Viime vuonna hieman reipas EUR 18 miljoonaa. Liikevoitto oli noin EUR 7 miljoonaa ja viime vuonna EUR 10 miljoonaa. Suhteellista kannattavuutta painoi etupainotteiset panostukset kasvuun, palkkainflaatio. Espanjasta hankittiin syksyllä järjestelmäalusta ja siihen liittyvät henkilöstö on painaneet kannattavuutta. Samoin yritysostoista johtuvat integraatio ja muut kulut. Tässä yhteydessä haluammekin hieman painottaa sitä, että nämä kasvupanostukset ja Espanjan alustan merkitys on todellakin merkittävä, ja yhteensä näiden kaikkien vaikutukset on olleet noin EUR 3 miljoonaa suuremmat kustannuksina tänä vertailukautena.
Tämä on tietenkin painanut suunnitellusti meidän kannattavuutta, mutta se, mikä ei ehkä niin suunniteltua ole, niin on tämä talouden voimakas hidastuminen, joka on sitten hidastanut meidän liikevaihdon kehitystä ja olemme etupainotteisesti resurssoineet ja tämä on painanut sitten kannattavuutta, kun liikevaihto on heikon suhdanteen vuoksi hieman tavoitellusta tasosta jäänyt. Aloitimme kevään aikana sitten koko konsernia koskevat merkittävät kannattavuuden parannustoimet, joista olennaisemmassa on tämä Otonkin mainitsema rekrytointien määräaikainen pysäyttäminen. Toki tarkastelemme muutakin kulurakennetta, mutta tämä rekrytointien pysäyttäminen on meidän arvelujen mukaan kohtalaisen nopea keino kannattavuuden parantamiseksi, kunhan liikevaihtoa kasvun myötä kertyy sitten enemmän. Suomen liiketoiminnot edelleen kohtalaisen vakaasti kehittyi. Suomessa kasvua noin 10% ja toisella kvartaalilla 9%. Suomessa liikevaihdon kasvun taustalla oli asiakasmäärien kasvu ja lisäarvopalveluiden myynti.
Talouden yleinen hiipuminen on kuitenkin johtanut asiakaskohtaisten volyymien laskutusten pienenemiseen, ja asiakkaitten liiketoimintojen ovat tietyillä toimialoilla supistuneet, ja tällä on ollut vaikutusta sitten meidän kiinteisiin hintoihin näissä asiakkuuksissa. Myöskin yritystoiminnan lopettamisia on nähty ja myöskin konkursseja normaalia enempi. Tämän vaikutus on oikeastaan tuossa toisella kvartaalilla sitten ollut huomattavasti enempi näkyvissä. Suomen kannattavuus suurin piirtein käyttökatteella mitattuna euromääräisesti sama. Suhteellinen kannattavuus on sitten painunut, ja tässä taustalla on se, että olemme etupainotteisesti korkeampaa kasvua vasten, ja tämä on selkeästi sitten painanut suhteellista kannattavuutta. Suomessa, kuten koko konsernissakin, olemme aloittaneet siis keväällä nämä kannattavuuden parannustoimet ja näistä siis merkittävimpänä tämä rekrytointien määräaikainen pysäyttäminen, kunnes tavoiteltu kannattavuustaso on saavutettu. Toki tarkastelemme sitten muutakin kulurakennetta. Toimitila alihankintasopimusten, matkakustannuksen, matkakustannuksien ja muiden kulujen muodossa. Ruotsissa edelleen voimakas kasvu jatkui 50% ja sitten hieman vajaa 40% toisella kvartaalilla.
Liikevaihdon syntyy pääosin yritysostoista. Siellä myöskin samansuuntainen, ehkä hieman voimakkaampanakin ollut näkyvissä tämä talouden yleinen hidastuminen ja sen heijastevaikutukset. Ruotsissa hinnoittelumme pohjautuu enempi volyymipohjaiseen hinnoitteluun ja tämän vuoksi Ruotsissa sitten nämä talouden heijastevaikutukset ovat olleet voimakkaamminkin näkyvissä. Lisäksi edelleen toi heikentynyt Ruotsin kruunun valuuttakurssi vaikutti sitten negatiivisesti meidän liikevaihdon kehitykseen. Yleensä ottaen Ruotsin kannattavuutta on painunut kiihtyvä integraatiotyö, oman alustan käyttöönotto ja näistä aiheutuneet lisäresurssoinnit. Kannattavuutta on heikentänyt ennen muuta nämä talouden hidastumisen heijastevaikutukset. Ruotsin kannattavuus on euromääräisesti suurin piirtein samalla tasolla, mutta suhteellisessa kannattavuudessa jäimme viime vuoden tasosta. Samansuuntainen kehitys, mikä Suomessakin, eli tämä etupainotteinen resurssi, on heikentänyt sitä kannattavuutta merkittävästi. Olimme siis Ruotsissakin myös varautuneet voimakkaampaan kasvuun. Ruotsissa tämän kovan kasvuvaiheen jälkeen hieman hidastamme yrityskauppojen toteuttamista ja keskitymme parantamaan tehokkuutta ja kannattavuutta ottamalla taloudelliset hyödyt yhtenäisistä toimintatavoista ja alustasta.
Arvioimme, että näillä toimilla on nopea vaikutus ja kannattavuutta päästään parantamaan jo toisella vuosipuoliskolla. Ensimmäistä kertaa liiketoiminnan kehitys myös muissa maissa, joka käytännössä tässä yhteydessä tarkoittaa Espanjaa. Italia on näissä luvuissa mukana, erittäin pienellä painoarvolla. Meillä on siellä yksi ainut pieni toimisto, se ei näissä luvuissa kovin isoa saa. Liikevaihto siis kasvoi todella voimakkaasti muissa maissa. Käytännössä siis Espanjassa 470% ja viimeisellä kvartaalilla 560%, tämä syntyi pääosin yritysostoista. Kannattavuus oli sitten käyttökatteella mitattuna EUR 700,000 negatiivinen ja viimeisimmällä kvartaalilla EUR 300,000 negatiivinen. Espanjan tilitoimistoliiketoiminta ja nämä toimistot, mitä me sieltä olemme ostaneet, on kuitenkin käyttökatteella mitattuna kannattavaa, paikoin jopa erittäinkin kannattavaa, kannattavuutta rasittaa meidän tukitoimintojen suhteellinen osuus sekä syksyllä hankittu alustaliiketoiminta. Olisimme tehdä toisenlaisenkin valinnan Espanjassa etenemiselle.
Olisimme vain ostaneet näitä pieniä kannattavia tilitoimistoja voimakkaasti ja tehneet ihan hyvää kannattavuutta Espanjassa, mutta silloin meillä ei olisi kasvun edellytyksiä oman alustan muodossa ja myöskin kasvun edellytykset tukitoimintojen puuttuessa olisivat olleet heikommat, joten tämä strategia olisi todennäköisesti ollut paljon lyhytnäköisempi kuin tämä strategia, minkä olemme nyt valinneet. Hieman hahmottamaan sitä suuruusluokkaa, että kuinka paljon olemme tähän satsanneet, niin tukitoiminnot ja Espanjan alustaliiketoiminta oli noin EUR puolitoista miljoonaa enemmän kuin vertailukaudella, ja tämä on painanut sitten Espanjan koko kannattavuuden negatiiviseksi. Kuten kasvuluvuista nähdään, niin voimakkaasti rakennamme kasvua ja skaalaamme volyymia ylöspäin Espanjassa ja tämä tulee jatkumaan ja odotammekin, että Espanjan liiketoiminta parantaa selkeästi suhteellista kannattavuutta liiketoiminnan volyymin noustessa ja omia tehokkaita prosesseja käyttöön. Myöskin hankittu alusta mahdollistaa segmentoinnin, mikä tukee kannattavuuden kasvua jatkossa. Silloin, kun ostimme tämän alustan, se oli suuntautunut erittäin pieniin asiakkuuksiin, joiden kannattavuus ei ollut niin hyvällä hapella meidän suhteen.
Kun segmentointa tarkennettiin hieman isompiin asiakkuuksiin, kannattavuus paranee niissä sitten merkittävästi. Myöskin robotiikkaa on alettu hyödyntämään Espanjassa ja joka tehostaa tekemisen prosesseja ja vaikuttaa positiivisesti kannattavuuteen.
...Sitten hieman näkymistä ja ohjeistuksesta. Olemme tarkentaneet ohjeistusta liikevaihdon osalta. liikevaihto reitsi oli EUR 120 million-EUR 130 million ja tarkensimme nyt liikevaihto-ohjeistusta EUR 125 million-EUR 130 million väliin. Kannattavuuspaineista huolimatta uskomme, että kannattavuusparannustoimet toimivat nopeasti ja saamme kannattavuutta parannettua H2:n aikana. Näkymät ja ohjeistukset käyttökatteen ja liikevoiton osalta pidetään entisellään. Odotamme kasvavaa euromääräistä käyttökatetta ja kasvavaa euromääräistä liikevoittoa. Kiitoksia! Tässä oli minun osuus. Voimme sitten siirtyä kysymyksiin seuraavaksi.
Muistutuksena kysymyksiä voi esittää siitä chatin kautta tai sitten voi omalla äänellä klikkaamalla siitä videosoittimesta kädennostotoimintoa. Otetaan ensin chatin kautta tulleita kysymyksiä. Viljo kysyy, että rekrytoinnit keskeytetään, kunnes tavoiteltu kannattavuustaso on saavutettu. Mikä on tämä tavoiteltu kannattavuuden taso?
Tavoiteltu taso on se, että me pysytään näissä meidän keskipitkän aikavälin tavoitteissa, elikkä käytännössä Suomen osalta esimerkiksi tarkoittaa sitä, että me palautetaan kannattavuus sille tasolle, mitä se oli viime syksynä. Meillä on kyllä näkymä, että me voimme siitä vielä kannattavuutta sitten parantaa. Ehkä hyvä muistaa, että nämä päätökset vaikuttaa toki tälle vuotta, mutta ennen muuta ensi vuodelle sitten. Nyt teemme ne pohjat, että ensi vuoden kannattavuus tulee sitten olemaan merkittävästi parempi kuin tällä hetkellä.
Muutama Ruotsi-aiheinen kysymys. Onko Ruotsin yrityskauppojen hidastamisen taustalla muitakin syitä kuin halu nostaa konsernin kannattavuutta?
Ei, varsinaisessa yrityskauppamarkkinassa ei ole tapahtunut muutosta. Jos siihen viitataan, että kyllä me tällä halutaan nyt rauhoittaa, että se toimiva johto voi keskittyä ottamaan näistä yhtenäisistä toimintatavoista, prosesseista ja tuota sitten tästä alustasta, joka on todella iso ponnistus meille, että se saadaan otettua käyttöön, niin siitä myös ne hyödyt sitten myöhemmin, niin halutaan rauhoittaa toimiva fokus puhtaasti tähän näitten implementointiin ja se tuo sitten meille korkeampaa kannattavuutta. Meillä on pitkän aikaa Ruotsissa preferoitu vain kasvua ja luotu pohjia, että voidaan myöhemmin tehdä sitten näitä kannattavuusasioita, ja nyt niihin ollaan siirtymässä, että varmaan joitakin kauppoja tässä vielä lähitulevaisuudessa tehdään. Sitten fokus on kyllä voimakkaasti nyt sitten hyötyjen ottamisessa irti.
Olemme myöskin saavuttaneet semmoisen tason liiketoiminnan volyymin suhteen Ruotsissa, että ei ole tarpeen niin voimakkaasti painaa yrityskauppoja enää, vaan että liiketoiminnan volyymi ja koko kattaa myöskin tukitoiminnot ja muut tehokkaasti.
Alustoihin liittyvä kysymys: miten näette riskin, että omien järjestelmien tuominen uusiin maihin epäonnistuu ja orgaaninen kasvu jää olemattomaksi?
Ainahan näihin liittyy riski, oikeastaan jos vertaa puhtaaseen ohjelmistotaloon, niin mikä meillä Talenom Tili on, millä sitä riskiä voidaan paremmin, niin ne on meidän tilitoimiston asiakkaita ja me voimme omille asiakkaille myydä meidän omaa ohjelmistoa. Esimerkiksi Ruotsissa, nyt kun sitä ollaan esitelty, niin sen vastaanotto on ollut todella positiivista ja esimerkiksi Talenom App, jolla he voi toimittaa tositteita meille, kuitteja ja niin edelleen, niin ne on saanut tosi todella hyvän vastaanoton. Että meillä on toimiva asiakassuhde ja me tiedetään meidän oman henkilöstön kautta myös ne sisäiset vaatimukset, jolloinka meidän on helpompi mennä uuteen markkinaan kuin verrattuna siihen, että puhtaana ohjelmistotalona mentäisiin. Totta kai näihin riskejä liittyy. Nythän me se nähdään, kun sitä tehdään, että minkälainen homma se sitten loppujen lopuksi tulee olemaan.
Vielä Ruotsiin liittyvä. Puhuitte viime vuonna pariinkin otteeseen, kuinka Ruotsin myyntijoukkue myy tuplasti enemmän Suomeen verrattuna. Minkälainen tilanne on tällä hetkellä ja milloin myynti alkaa näkymään orgaanisena kasvuna?
Ehkä kuulijalle vois tarkentaa, että siellä yksittäinen myyjä keskimäärin pystyi myymään 2x verrattuna Suomen vastaavaan kollegaan. Kun ollaan uudessa markkinassa, kuten ollaan Suomessakin aikanaan nähty, että kun mentiin uusiin kaupunkeihin, niin uusissa kaupungeissa yleensä oli helpompi, ja siellä on positiivinen vastaanotto meidän myynnillä ollut ja meidän myynnin joukkueen koko on suunnilleen saman kokoisena pysynyt ja tällä hetkellä siellä kauppa käy ihan mukavasti. Orgaanista kasvua Ruotsissa tulee myös näistä ostetuista toimistoista, elikkä he myös itse myyvät ja hankkivat uusia asiakkaita. Se ei ole pelkästään meidän myyntijoukkueen varassa.
Selvä. Sitten Eemeli Oikarainen kysyy Espanjan yritysostoista. Mitkä ovat keskeiset tekijät, miksi yrittäjät haluavat myydä liiketoimintansa Talenomille?
Ehkä se kaikki tunnistaa niin Ruotsissa kuin Espanjassa ja myös Suomessa aikaisemmin, kun teimme täällä yrityskauppoja, että kaikki toimijat näkee, että tämä tulee muuttumaan. Tämä perinteinen paperinen tapa tehdä näitä kirjanpitoja tulee muuttumaan. Kun he kuulevat Talenomin tarinan ja miten me olemme digitalisoineet meidän tekemisemme, niin se on se keskeinen syy, miksi he sitten lähtee Talenomin kelkkaan. Siellä on myös muita ostajia, mutta ne, jotka valitsee Talenomin ja lähtee meidän kanssa tekemään sitä digitalisaatiomatkaa Espanjassa, niin he ostavat tämän meidän tarinan ja uskovat siihen. Yleensähän me käytetään myös osaketta kaupantekovälineenä ja tuota sitoutetaan sitä kautta myös se toimiva johto siihen yhteiseen tekemiseen.
Espanjaan liittyen jatkokysymys, että minkälainen siellä on tällä hetkellä tää yrityskauppaputki?
Matti voisiko kertoa siitä tarkemmin?
Yrityskauppaputki on meillä ihan vahva siellä ja siitä oikeastaan osoituksenakin, että ollaan paljon saatu kauppoja ja nyt saatiin tuossa 3 klousattua ihan tuohon H1:n vaihtumiskohtaan ja yrityskauppafunneli näyttää erittäin vahvalta siellä ja hyvältä myöskin syksyä kohden, että pystytään tällä samalla tahdilla todennäköisesti tekemään kauppaa. Toki näihin aina liittyy enempi epävarmuuksia. Aina voi jäädä yrityskaupassa jokin pieni asia kiikastamaan ja kauppa sitten saattaa venyä tai jopa kaatua siihen. Funneli on joka tapauksessahan hyvällä tasolla.
Edelleen kansainvälisiin asioihin liittyvä kysymys: millainen oli asiakas- ja työntekijäpysyvyys Suomen hinnankorotuksissa, Espanjan yrityskaupoissa ja Ruotsin roll outissa?
Oikeastaan asiakaspysyvyydessä ei suurempia muutoksia ole nähty. Joka vuosihan olemme tehneet inflaatiota vastaavat hinnantarkistukset. Tänä vuonna se oli Suomessa vähän niinku korkeampi inflaatiota ja sen vuoksi korkeammat korotukset, mutta ei niinkään merkittävää, mutta asiakas poistumassa. Henkilöstötyytyväisyydessä niin teemme myös isoja palkankorotuksia. Tarkistimme tasoja inflaatiota vastaavasti ja sillä on ollut henkilöstöpysyvyyteen vaikutusta. Ja sitten haluan mainita myös sen, että saimme kaikissa toimintamaissa Great Place To Work -sertifikaatin tänä keväänä. Olemme taas siinä mittana muutaman välivuoden jälkeen ja se on myös osoitus siitä henkilöstön sitoutumisesta yhtiöön ja sillä on myös suora vaikutus sitten asiakastyytyväisyyteen ja asiakaspitoon.
Selvä, seuraava kysymys. Q123 sanoitte, että kaikki kasvun kustannukset on nyt sisällä ja jatkossa liikevaihto kasvaa kovempaa kuin poistot. Onko tämä edelleen näkymä loppuvuodelle?
Kyllä, kyllä, tämän suuntaiseen pyrimme. Elikkä pyrimme pitämään yrityskauppainvestoinnit sillä tasolla, että näistä aiheutuvat poistot lähtisivät skaalautumaan sitten alemmalle tasolle kuin liikevaihdon kasvu. Yrityskaupoista johtuvat poistot on sitten hieman hankalampi ennustaa ja niitä tietenkin voimakkaasti teemme, ja kohteesta riippuen sitten vaihtelee se, että kuinka paljon sieltä poistettavaa niin sanotusti kertyy, niin näihin eriin ehkä liittyy enempi epävarmuutta. Mutta suurin vaikutus, mikä poistoihin on ollut silloin 2019-2020 vuonna, kun käytännössä tuplasimme ohjelmistoihin kohdistuvat investoinnit, niin niiden vaikutus alkaa tänä vuonna ja erityisesti ensi vuonna sitten vaikuttamaan, että poistojen poistoja tulisi tulla vähemmän kuin liikevaihdon kasvua.
Tällä hetkellä kertoimet ovat sen verran korkeat, että emme aktiivisesti hae yritysostokohteita Suomessa. Jos se maltillistuu jossakin vaiheessa, niin sitten tarkastelemme uudelleen. Tällä hetkellä emme ole aktiivisia yrityskaupparintamalla Suomessa.
Espanjaan ja Italiaan liittyvä kysymys. Miksi Espanja vetää, mutta Italia on jäänyt junnaamaan? Onko Italian osalta tulossa lisää kauppaa vai onko se jotenkin hankala markkina tai liian vaikea byrokratia?
Niin, ehkä on hyvä muistaa, että niin Ruotsissa kuin Espanjassakin, niin kyllä me vuositaidettiin molemmat, tehtiin seuraava yrityskauppa, ja tällä hetkellä meillä on opiskeluvaihe Italiassa menossa ja tutkitaan sitä markkinaa ja halutaan ymmärtää syvästi ennen kuin tehdään jatkotoimenpiteitä. Syksylle siellä on suunniteltu sitten enempi orgaanisen kasvun pilotteja ja testejä ja samalla sitä akkvisitiorintamaa siinä tunnustellaan. Mennään varovaisin askelin Italiassa, kunnes sitten jossakin vaiheessa tehdään päätöksiä voimakkaammasta kasvusta ja halutaan ymmärtää ennen kuin liikutaan sitten.
Vielä Espanjan yrityskauppoihin liittyvä jatkokysymys: joudutteko kilpailemaan hinnalla yrityskauppojen osalta vai myykö yrittäjä ennemmin liiketoiminnan teille arvolupauksenne vuoksi? Onko valuaatioille tietty tavoitehaarukka vai katsotaanko näitä tapauskohtaisesti?
Voitko ottaa tämän?
Toki meillä on valuaatioille oma tavoitehaarukka. Se on yhtiön sisäinen ja emme juurikaan ole ajautuneet ainakaan mihinkään kovempaan hintakilpailuun sieltä, että meidän arvolupaus suuntaan on kuitenkin sen verran hyvä, että keskustelut saadaan erittäin hyvin käyntiin ja hinnastakin sitten päästään sopuun. Emme onneksi ole joutuneet siihen tilanteeseen, että hinta olisi ainoa vaikuttava tekijä.
Vielä näistä yrityskaupoista. Näettekö tehtävien yrityskauppojen olevan arvoa luovia myös siinä tilanteessa, että orgaanista kasvua ei saataisi aikaan?
Kyllä se niin kuin varsinkin uusissa markkinoissa, niin, sillä on meille iso merkitys, että me saadaan se liiketoiminnan koko riittävän isoksi, jotta se pystyy nämä kaikki tukifunktiot kantamaan päällään. Sitten myös me pystytään sitä, kun se on riittävän iso, niin me pystytään myös siellä niinku viemään läpi sit tehokkaampia toimintatapoja, niin sillä lailla sillä on niinku arvoa lisäävä merkitys pelkillä yrityskaupoilla. Toki kaikki yrityskaupat, mitä on tehty, heillä aina ollut jonkun verran orgaanista kasvua ja asiakashankintaa, että vaikka ei meillä aktiivista myyntiä olisi, niin kyllä ne toimistot niinkun hankkisivat kuitenkin koko ajan pientä kasvua. Että sekin on hyvä muistaa.
Selvä, täällä on vielä yks kysymys chatissa. Onko pääomistajien fokus muuttunut kasvusta kannattavuuteen?
Ei me ole muutettu meidän niinkun kasvustrategiaa eikä ambitioita ja keskipitkän aikavälin tavoitteita edelleen tavoitellaan ja meidän kasvu tulee olemaan erittäin voimakasta myös tänä vuonna. Samanaikaisesti haluamme ehkä todeta sen, että on meillä myös perälauta kannattavuudelle, että ei kasvua haeta hinnalla millä hyvänsä, vaan haluamme huolehtia myös kannattavuustasosta. Nyt tässä ihan oikea huomio siinä mielessä, että tässä nyt pieni muutos ehkä aikaisempaan, jolloin olemme vain koko ajan preferoineet kasvua ja kertoneet sen kasvupanostusten kustannuksista. Nyt sitten haluamme korjata hieman kannattavuutta ja pitää kuitenkin kasvusta koko ajan kiinni.
Tervehdys! Kuuluukohan minun ääni sinne?
Kuuluu.
Erinomaista. Nyt kun chatti on tyhjennetty kysymyksistä, niin minä ajattelin tulla ääneen. Ensimmäinen kysymys ohjeistuksesta? Odotatte euromääräisen liikevoiton kasvua, ja se on varmaan tässä se haastavin rivi, niin EUR 2.9 million taidatte olla H1:n jälkeen jäljessä viime vuotta. Miten paljon tästä pitää saada säästöjen kautta, koska orgaanisen kasvun näkymä lienee nyt loppuvuodelle suhteellisen haastava? Jos pystyisi vielä vähän tarkentamaan sitä, että ymmärrän, että rekrytoinnista saa suhteellisen nopeasti apuja, mutta onko tuolla kiinteissä kuluissakin ihan merkittäviä säästökohteita?
Niin kuin todettiin, niin tuo rekrytointien pysäyttäminen on se tehokkain keino, säästöjen aikaansaamiseksi, mutta kyllä sieltä kiinteitten kulujen puoleltakin on jo löytynyt merkittäviä ja pitäisi vielä loppuvuonnakin merkittäviä löytyä.
Pahoittelut, minä taisin unohtaa esitellä itseni. Tässä on Joakim Nomen Inter siltä. Varmaan joku tunnisti äänen kuitenkin. no miten te itse kuvailisitte tuota orgaanisen kasvun näkymää? Nyt ajatellaan Q kakkosella Suomessa, niin jos ajatellaan ne hinnankorotukset, niin eihän se niinku kauhean voimakas ole ollut sitten se asiakashankinta. Vai olenko väärässä vai onko se vaikutus ollut jollain tavalla vielä lievempi, mitä olisi voinut olettaa?
Ehkä tää on niinku fiiliksikin on pikkusen ristiriitaiset. Meillä asiakashankinta käy sinällään hyvin ja hinnankorotuksetkin saatiin ihan hyvin läpi. Sitten hinnankorotuksethan ei koskaan, niinku tämmöinen indeksitarkistus koske 100% asiakkaista, vaan siellä on juuri tulleita asiakkaita ja sitten on jonkun verran lähteviä asiakkaita ja jostakin muusta syystä jollekin asiakkaalle.
On joko tarkistettu hintaa tai jotakin muuta tehty, että nyt sitä ei. Samanaikaisesti hiipuli, joka tarkoitti sitä, että meidän piti antaa joillekin asiakkaille myös alennusta. Tää orgaanisesta kasvusta ehkä noin puolet on tätä inflaatiota ja toinen puoli on sitten niinku aidosti uusista asiakkaista tullutta kasvua. Kasvuhan olisi ollut huomattavasti voimakkaampaa ilman tätä talouden hiipumista. Orgaaninen kasvunäkymä sinällään on ihan hyvä, että tää niin kun ohjelmistotuote, joka on self-onboarding kyvykkyys tällä hetkellä liit, jotka aloitettiin jakelu tuossa kesäkuussa, niin me uskomme, että näillä tulee kyllä olemaan positiivista vaikutusta tuohon orgaaniseen kasvuun ja se tällä hetkellä Suomessa ihan mukavasti käy. Samaan aikaan sitten olemassa oleva asiakasmassa, niin siellä niinku nakertaa tää hiipuminen.
Tämä selvä. Siirrytään Ruotsiin, siellä nyt pistetään yritysostoille vähän jarrua ja keskitytään kannattavuuteen. Pystyttekö antamaan mitään lukuja siihen, että minkälaista kannattavuusparannusta haette Ruotsissa loppuvuoden aikana esimerkiksi?
No, selvän muutoksen, mutta ei me mitään lukuja siitä pystytä nyt antamaan tai ei haluta antaa. Haluamme niinku kuitenkin merkittävästi parantaa sitä kannattavuutta nykytasosta, että meillä on useita eri hankkeita. Tää alusta on tietenkin merkittävä, joka vaikuttaa niinku pitemmällä aikajänteellä, mutta sitten on myös muita kannattavuutta parantavia toimenpiteitä siellä menossa.
Oikeastaan sama kysymys Espanjassa. Siellä nyt ei ole ilmeisesti jarrua painettu samalla tavalla, toisaalta toi alusta tuntuu aiheuttavan edelleen merkittäviä kuluja. Teillä on siellä todella suuri tukiorganisaatio, pystyykö siitä vähän indikoimaan, että onko niinku break even realistinen tälle vuodelle käyttökatetasolla vai ollaanko tuota selvästi tappiolla?
Tämä vuosi tulee olemaan Espanjassa vielä tappiollinen, aika näyttää sitten, että kuinka nopeasti volyymin myötä saamme käännettyä niin, että plussamerkkistä tulosta Espanjassa tehdään. Tähtäimessä on toki niin, että ensi vuonna jo ollaan sitten toisenlaisilla lukemilla liikkeellä.
Jos voin jatkaa tosta vähän, niin onko se alusta mennyt omalla tavallaan teidän suunnitelmien mukaan vai onko siitä tullut negatiivisia yllätyksiä, että se ei ole elpynyt se tulostaso sillä tavalla, mitä olisi voinut olettaa aiemmin?
Ei oikeastaan tässä alustan osalta ei tän yllätyksiä siis sinällään ole ollut. Tuota me tiesimme kyllä hankkiessa, että mitä hankimme, ja tiedettiin, että se tulee painamaan meidän kannattavuutta. Tuota, nyt sitten, niin kun meillä on niinku tosi niinku etupainotteiset ne tukifunktiot siellä ja yhdessä tän alustan kanssa ne muodostaa tuon EUR puoltoista miljoonaa. Tuota, näitten avulla kuitenkin me pystytään sitten kasvamaan oppien myötä nopeammin ja myös orgaanista kasvuahan siellä ollaan liikkeelle ja tää mahdollistaa nyt sitten periaatteessa asiakasnäkökulmasta samantyyppisen palvelutarjoaman kuin mitä meillä on Suomessa. Elikkä ohjelmisto ja palvelu saman katon alta, niin me pystytään jo se nyt tarjoamaan sitten Espanjassa. Tää alustaliiketoiminta pohjautuu puhtaasti digitaaliseen myyntiin ja nyt me ollaan aloitettu siellä myös ihan normaali, samanlainen aktiivinen myynti kuin mikä meillä on Suomessa.
Tämä selvä. Vielä tuosta liiketoimintamallista tai hinnoittelusta. Kerroitte tuossa, että Ruotsin hinnoittelu perustuu enemmän volyymeihin tai transaktioihin, niin miten sitten Espanjassa ja miten merkittäviä eroja nämä on sitten Suomeen? Nyt kun te olette kasvanut ulkomailla, niin onko teillä transaktiopohjaisen liikevaihdon osuus kasvanut merkittävästi koko konsernissa?
Ehkä Ruotsista voitais todeta eka se, että siellä me olemme siirtymässä kiinteisiin hintoihin toimisto kerrallaan koko ajan. Sitten Espanjassa se on erilainen kuin sitten Ruotsissa, että siellä on lähtökohtaisesti kiinteät hinnat niillä asiakkailla ja on jopa vuosisopimusasiakkaita ja Italiassa. Ruotsissa on perinteisesti tuntiveloitteinen plus transaktiot plus ohjelmistot, ja tuota, Ruotsissa siellä ollaan siirtymässä nyt myös kiinteämpään hinnoitteluun.
Yks tosi tylsä kysymys, joka ei varmaan muita kiinnosta, mutta mitkä ovat muut investoinnit, jotka ovat kasvaneet aika merkittävästi tuossa? Mitä sinne kuuluu, ja pystyttekö vielä kommentoimaan sitten investointitasoa sitten loppuvuodelle?
Muut investoinnit syntyy pääasiassa noista yrityskauppainvestoinneista. Niissä tulee sitten aina jonkin verran jotakin muuta tasearvoa mukana, niin niitä on ainakin siinä mukana aika isosti. IT-kalustoa on myöskin uusittu aika paljon, niin sillä myöskin toki vaikutus, mutta aika monista eristä se tällä kertaa koostui.
Okei, pystyykö kommentoimaan esimerkiksi ohjelmistoinvestointien tasoa loppuvuodelle?
... itse samaa rataa varmastikin jatketaan mitä tähänkin asti.
Selvä! Viimeinen kysymys minulta. Tota, tätä vähän jo kysyttiinkin, mutta tuo 30% liikevaihdon kasvutavoite. Maailma on vähän muuttunut sen jälkeen, korot noussut, tuottovaatimukset noussut, talouskasvunäkymä hidastunut. Tota, ilmeisesti tulkinta on se, että nyt ei yritetä ensi vuodelle puskea väkisin sitä kohti, vaan mieluumminkin kannattavuus otetaan taas prioriteettilistalla vähän korkeammalle. Tarkoittaako tämä tota, että ensi vuodelle pitää kasvuennusteita reivata alaspäin ja kannattavuusennusteita sitten toisaalta ylöspäin?
Analyytikkohan tekee omat johtopäätökset, mutta tämän tyyppistä viestiä tässä nyt kerrotaan, että tuota, me olemme priorisoineet kasvua aikaisemmin erittäin voimakkaasti ja nyt sitten peräalalta tässä kannattavuustasossa tulee vastaan ja me halutaan nostaa merkittävästi meidän kannattavuutta. Näitten tekeminen yhtä aikaa on sitten haastavaa. Johtopäätös on sinällään ihan oikein.
Jonkunlainen väliaika on tulossa sitten voimakkaimmassa yritysostovaiheessa.
Kyllä, se yritysostot varmasti jatkuu Espanjassa erittäin voimakkaana. Sitten Ruotsissa tulee olemaan hitaampi jakso. Ensi vuoden kasvuhan on jo aika pitkälle myös niinku sisässäkin, että kyllä se ensi vuosikin kasvaa vielä aika voimakkaasti.
Tämä selvä, minä kiitän. Kiitos.
Kiitos!
Emil Immonen Carnegieelta. Kuuluuko?
Kuuluu.
Jes, hei, kiitos esityksestä! Mä haluaisin vähän kysyä lisää tosta Ruotsissa näistä, ohjelmistojen läpiviennistä. Eli te nyt sanoitte tuossa, että te kiihdytätte sitten näihin kaikkiin toimistoihin sen ohjelmiston viemistä, niin kauan te about arvioisitte, että teillä menee ennen kuin se on implementoitu jokaiseen toimistoon?
Tällä hetkellä arvio on varmaan, että se ottaa toista vuotta, koska meillä one-two toimistoa ehkä kuukaudessa ja se vauhtiin tulee vaikuttamaan sitten se, että minkälaisia tuloksia tulemme saavuttamaan, että tarvittaessa voidaan kiihdyttää tai sitten hidastaa. Haluamme nähdä ne vaikutukset ja mennä niinku käsi pulssilla koko ajan, että varmasti saadaan ne hyödyt, mitä haetaan.
Ootteko sitten saanut jo ajettua miten hyvin sisään ensimmäiseen tai ensimmäisiin toimistoihin tässä vaiheessa?
Ollaan saatu ja siellä meillä sinällään niin kuin sekä käyttäjäkokemukset että asiakaskokemukset on positiivisia ja me nähdään nyt hyvää kehitystä niin kuin automaatiossa. Elikkä sieltä on nollatasolta lähdetty liikkeelle ja se nyt etenee koko ajan ylöspäin ja se automaatio sitten mahdollistaa, että se työaikakin alkaa sitten tippumaan. Nämä menee niin kuin sillä lailla, että kun uutta toimintatapaa ohjelmisto otetaan käyttöön, niin aluksi se hidastaa tekemistä ja noin puolen vuoden kohdalla ollaan samalla tasolla kuin aikaisemmin, niin sen jälkeen se alkaa vasta tuottaa niitä hyötyjä. Nyt ensimmäisessä toimistossa ollaan niin kuin, jossa ollaan niin kuin laajempaa asiakaskuntaa saatu sisään. Ei pelkät vuotuisia kvarttariasiakkaita, vaan ihan kuukausikirjanpitoasiakkaita, niin niissä nähdään nyt oikeanlaista kehitystä ja tuota, sen pohjalta sitten ollaan rohjettu, että nyt laajennetaan käyttöönottoa sitten syyskuusta alkaen.
Voisitko vielä vähän avata tota, että miten tää itse ohjelmistokehitys, että onko se yhdessä niinku Suomen ohjelmistokehityksen kanssa vai onko se ihan oma asiansa vai miten se toimii? Onko teillä sama ohjelmisto Suomessa ja Ruotsissa?
Meillä on täysin sama ohjelmisto Suomessa ja Ruotsissa. Toki siellä on ne Ruotsi-spesifit asiat tietenkin pitänyt niinku liittymät pankkeihin, verottajaan ja niin edelleen rakentaa ja vähän muihinkin ohjelmiin Ruotsissa. Mutta kun me tehdään päivitys vaikka meidän myyntireskontrajärjestelmään, niin se pystytään ottaa kummassa tahansa maassa ensin käyttöön tai molemmissa yhtä aikaa, niin täysin sama niinku koodi niissä se koodipohja on ja niitä ylläpidetään. Tää on oikeastaan niinku hyvä ymmärtää. Tähän hetkeksi nyt pysähdyn, että ainut tapa tavallaan skaalata näitä ohjelmistokuluja on se, että me pystytään mahdollisimman isona pitämään se yhtenäinen koodi. Että jos sitä lähdetään joka maahan tekemään niinku omaa versiota Lemonsoft ohjelmistosta, niin sitten meille tulee niinku maakohtaiset ohjelmistojen ylläpidot ja muut.
Tätä me pyritään sitten välttää mahdollisimman pitkälle ja pitämään mahdollisimman laajana sen yhden niinku koodin, ja se sitten pitkän päälle tota mahdollistaa sen, että me emme usko, että meillä ei ole näkymää, että meidän pitäisi niinku meidän ohjelmistoinvestointitasoa merkittävästi nostaa, vaan se kasvaa niinku inflaation myötä. Porukka pysyy suunnilleen saman kokoisena, ja tuota me voidaan ottaa sitä ohjelmistoa uusiin ja uusiin maihin sitten vaiheittain. Sillä tavalla nää sitten ne ohjelmatkin tulee skaalautumaan sitten ajan myötä. Nyt just mentiin sen taitepisteen ohi tuossa hetki sitten ja sen suhteen on niinku parempaa edessä.
Hyvä! Voidaanko nyt, kun Ruotsissa otettiin taukoa näistä yritysostoista, niin voidaanko odottaa, että Espanjassa tehtäisiin sama sitten, kun Espanjan liikevaihto on saatu tarpeeksi korkealle?
Ei ole ainakaan vielä tämmöisiä suunnitelmia eikä aika spekuloidakaan asialla. Kyllä siellä nyt haetaan voimakasta kasvua. Mehän ollaan monta asiaa tehty erillain Ruotsista oppineena. Muun muassa tämä etupainotteinen resursointi, joka näkyy nyt kovana kuluna, jotta meidän haltuunottokyky on pare... Me ollaan kehitetty sitä niinku meidän integraatioprosessia ja kyvykkyyttä. Sitten Espanjassa ehkä vielä se, että siellä mennään keveämmällä integraatiotavalla kuin Ruotsissa, koska siellä me otetaan aluksi vain ne asiakaskäyttöliittymät käyttöön ja käytetään samaa vanhaa kirjanpitojärjestelmää ja sitten myöhemmässä vaiheessa, kun on riittävä volyymi, ehkä 2024-2025, niin viedään sitten oma kirjanpitojärjestelmä sinne. Tää on niinku vaiheittaista tekemistä enempi. Tää on mahdollista, koska hommattiin se asiakaskäyttöliittymä sieltä. Sitten vielä ehkä se, että Espanja ei ole niin pitkällä digitalisaatiossa, elikkä me pystymme asiakkaalle tar... tai suuremmalle joukolle asiakkaita pystymme tarjoamaan jotain uutta kuin tarjoamaan näitä digitaalisia käytettäviä.
Hyvä, kiitos vastauksesta!
Kiitos. Onko vielä-
Chatissa ei ole enää muita uusia kysymyksiä, niin siirretään puheenvuoro teille takaisin.
Kiitoksia kaikille kuulijoille. Ehkä lyhyt tiivistelmä. Talenom on voimakkaasti kasvava yhtiö, laajentunut Eurooppaan ja meillä on voimakas kasvustrategia. Nyt sitten elämme suhdanteissa, joka yhdessä tämän voimakkaan kasvun kanssa painaa meidän kannattavuutta. Nyt sitten ollaan tähän kannattavuuteen kiinnitetty enempi huomiota ja tullaan se korjaamaan oikealle tasolle ja kannattava kasvu jatkuu sitten edelleen tulevaisuudessa. Kiitoksia kaikille kuulijoille ja jatkuu.
Kiitos, hei!